Eilen mietittiin ystäväni kanssa,että miksi niin usein kääpiökoira on huonosti käyttäytyvä koira.
Siksikö, kun se on niin pieni niin omistaja ei vaivaudu opettamaan sille käytöstapoja? Onko kääpiön omistaja siis laiska ja siksi haluaa pienen koiran? Ei irtoa karvaa niin paljon, on nopea pestä jne.
Vai eikö kääpiöissä katsota vanhempien luonnetta? Vihaistakin käytetään jalostukseen?
Vai otetaanko kääpiö usein ensimmäiseksi koiraksi, ei ole tietoa ja taitoa kasvattaa koiraa?
Jääkö pienen koiran opettaminen/hoito/kasvattaminen usein perheen pienimmille, jolloin koiralla ei ole käytöstapoja?
Siksikö, kun se on niin pieni niin omistaja ei vaivaudu opettamaan sille käytöstapoja? Onko kääpiön omistaja siis laiska ja siksi haluaa pienen koiran? Ei irtoa karvaa niin paljon, on nopea pestä jne.
Vai eikö kääpiöissä katsota vanhempien luonnetta? Vihaistakin käytetään jalostukseen?
Vai otetaanko kääpiö usein ensimmäiseksi koiraksi, ei ole tietoa ja taitoa kasvattaa koiraa?
Jääkö pienen koiran opettaminen/hoito/kasvattaminen usein perheen pienimmille, jolloin koiralla ei ole käytöstapoja?
Vastaukset 8
Vanhimmat
omistajan, vaan niillä on useimmilla erittäin suuri ego. meidän griffonimme osaavat käyttäytyä jos tahtovat. Laumassa ne luulevat vaikka kolkkaavansa elefantin. Kyllä kääpiöilläkin koulutusta tarvitaan. moni kisaa Tokossa Agissa joten perustottelevaisuus on koulutettu. Näyttelyissä esimerkiksi emme kukkoile omillemme tai omamme kokoisille, van auta armias kun joku suuri koira menee pahaa aavistamatta ohitse......! Voit olla huoletta. suurin osa meistä kouluttaa koiransa aivan kuten muissakin kokoluokissa, vai väitätkö ehkä kaikkien muiden kokoluokkien koirien olevan koulutettuja??
En väitä että kaikkien kokoluokkien koirat on koulutettuja, mutta yleensä kaupungissa ne pienet mahtailijat haukkuu niin ohikulkevat koirat kuin ihmiset. Ja kerrostalossamme pienet pitää ääntä, isot ovat hiljaa.
Ja toukokuun koiramme lehdessä oli artikkeli "hienosti käyttäytyvä koirapotilas". Siinä eläinlääkärin mielipide oli, että pieni koira on haastavin potilas koska niitä ei niin usein totuteta käsittelyyn kuin isompia koiria.
vastaus jo itsestään; ihan siitä silkasta peruslähtökohdasta, ettei pienillä koiruuksilla ole mitään muuta puolustus/pelotusmekanismia kuin räksytys??
Jos olet fyysisesti lähes jokaikistä vastaantulevaa pienempi, ei ole kovin montaa vaihtoehtoa. Jos ei koolla, niin äänellä!
Mutta kun monet pienet koirat haukkuvat tututkin ihmiset pystyyn, kun menee kylään. Kuitenkin sen jälkeen kiipeävät syliin hakemaan rapsutuksia eli eivät pelkää (ja ei niillä ole minua mitään syytä pelätä).
Isot koirat sanoo parikertaa sen wuh ja se haukkuminen jääkin siihen.
voisiko olla niin että jotkin rodut, kokoon katsomatta on joko vaikeampi tai helpompi kouluttaa. Joko sitä on miellyttämisen halua tai ei. Näin ollen eri koiran kanssa saa tehdä joskus kymmenkertaisesti töitä. isohkoilla palveluskoirilla usein juuri todella miellyttämisenhaluinen luonne, jos yhtään paneutuu asiaan on huomattavasti helpompi kouluttaa kuin esim.chihu.
pk-koiraa. Kyllä kaikille roduille myös chihulle voi tapoja opettaa. Tapakasvatus aloitetaan kun pentu tulee taloon. Taitaa vaan olla niin, että kun sen pienen koiran pentukin on tosi pieni, niin ei sitä voi opettaa, ettei mene rikki. Pieniä ei useinkaan kielletä räkyttämästä isommille, kun se on omistajan mielestä niin hauskaa, kun meidän pieni uskaltaa uhota isommalle. Näin koiralle kerrotaan, että uhoaminen on sallittua, kun vielä usein kehutaan, että ompas meidän tipsu rohkea. Pienet koirat ovat valitettavan usein omistajan lellikkeja ja mussukoita, eikä varsinkaan vanhemmat naisihmiset, tai lapset ymmärrä miksi koiralle pitäisi opettaa tapoja, kun sen kanssa pärjää muutenkin. Mutta sitä ei oteta huomioon, että jos koira olisi isompi sen kanssa ei enää pärjäisikään. Perus tottelevaisuuden ja käyttäytymistapojen opettaminen ovat eri asia kuin "ns" kouluttaminen, johon ne hyvin usein sotketaan ja selitetään ,ettei me tätä haluta sen kummemmin kouluttaa, kun ei aiota kisatakkaan tms...
Kuitenkin arkitottelevaisuus tulisi koskea jokaista koiraa, jotta turhiltä rahjäämisiltä vältyttäisiin. Oman urokseni kanssa olen tehnyt 2vuotta töitä, jotta lopettaisi muille rähjäämisen ja nyt ei pahemmin enää rähjäillä. :)
Kyllä meillä tuo "tapakasvatus" on aivan sama pien-pienestä toysta isovillikseen, ei mitään eroa.
>> Pieniä ei useinkaan kielletä räkyttämästä isommille, kun se on omistajan mielestä niin hauskaa, kun meidän pieni uskaltaa uhota isommalle.>Pienet koirat ovat valitettavan usein omistajan lellikkeja ja mussukoita
että kyllä pienen koiran omistaja on varmasti useammin se joka ei kouluta koiraansa. Ison koiran omistajan on pakko, koska muuten lenkkeily on mahdotonta. Mutta siltikin on paljon ihmisiä jotka kouluttavat pienetkin koiransa käytöstavoille. Kyllähän siinä jotain perää täytyy olla kun se ajatus on yleisesti tiedossa.