periaatteessahan nuo hoituvat cp ja mv -komennoilla.
Mutta: jostain syystä (en muista enää, kumpaa käytin), niin tuo näyttäisi muuttavan "viimeksi muokattu" -ajan kopiointi-/siirtohetkeen !
Itse pitäisin tuollaista virheenä!
Millä saa cp ja/tai mv -komennon toimimaan niin, että kopioidulle/siirretylle tiedostolle tulee sama aikaleima kuin alkuperäisellekin, sillä kopiointi-/siirto ei muuta tiedoston sisältöä, eikä siten myöskään aikaleimaa ole syytä muuttaa ?
Mutta: jostain syystä (en muista enää, kumpaa käytin), niin tuo näyttäisi muuttavan "viimeksi muokattu" -ajan kopiointi-/siirtohetkeen !
Itse pitäisin tuollaista virheenä!
Millä saa cp ja/tai mv -komennon toimimaan niin, että kopioidulle/siirretylle tiedostolle tulee sama aikaleima kuin alkuperäisellekin, sillä kopiointi-/siirto ei muuta tiedoston sisältöä, eikä siten myöskään aikaleimaa ole syytä muuttaa ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin cp:llä parametri -p (=--preserve) säilyttää kaikki tai haluamasi attribuutit, myös timestampin.
"Ainakin cp:llä parametri -p (=--preserve) säilyttää kaikki tai haluamasi attribuutit, myös timestampin."
Näinhän tuo on nähtävä. Pitää vain edes silmäillä referenssi- eli man-sivut.
Tuollainen "ominaisuus" oli jossain 2.4 kernelissä hetken aikaa noin viisi vuotta sitten.
Tosiaan, Sargen 2.6.8 -kernelillä voisi enemmänkin asioita testata.
Valitettavasti vanhempiin koneisiin tuon asennus on hyvin hankalaa. Pitää juuri oikeassa vaiheessa asennusta osata avata 2. virtuaalikonsoli (Ctrl-Alt-F2) ja kopioida levykkeeltä tai USB -muistilta kiintolevylle 3c509.ko ja ladata se komennolla insmod 3c509.ko
Myöhemmin kun systeemi on jo asennettu, jos verkkokortti ei toimi, parempi on silloin modprobe 3c509.ko
mutta asennusohjelman aikana modprobe -komento ei välttämättä toimi, jolloin insmod jää ainoaksi vaihtoehdoksi.
Linux -gurut voivat toki vapaasti hoitaa tuon verkkokorttiajurin ja kaikkien muidenkin verkkoon liittyvien asetusten teon vasta asennuksen jälkeen.
Mutta jos ei ole linuxgurun taitoja, esittämäni tapa on parempi, koska kun mahdollisimman alkuvaiheessa asennusohjelmaa pakotetaan linux löytämään verkkokortti em. insmod -komennolla, silloin asennusohjelma tekee kaikki verkon asetukset automaattisesti.
Manuaalista verkkoasetusten säätöä vaikeuttaa sekin, ettei asiasta ole kattavia ja ajantasaisia ohjeita. Vanhentuneita ja väärään versioon tarkoitettuja ohjeita (jotka omassa käytössä olevassa jakelussa eivät toimi oikein) toki löytyy googlettamalla vaikka millä mitalla.
Ja vielä, 2.6 -srjan kerneleiden kanssa Kylix3 vaatii enemmän säätämistä toimiakseen kunnolla, 2.4 -sarjan kerneleiden kanssa kylix3:n asennus on paljon helpompaa.
Lisäksi, kun Sargen mukana tulee 2.6.8 -kerneli, niin uusin kernel, jossa Kylix3 toimii oikein on 2.6.10, ja siinäkin on aikamoinen säätäminen.
Tästä syystä uudempaa kuin 2.6.10 -kerneliä en aio edes harkita.
Onkin hyvä kysymys, mitä ja kuinka isoa hyötyä on 2.6.10 -kernelistä 2.6.8:aan verrattuna ?
Sikäli, että jos 2.6.8:sta löytyy tietoturvareikiä, niin ilmeisesti debianin tietoturvapäivitystiimi tekee asialle jotakin. Mutta jos Sargeen asentaa itse 2.6.10 -kernelin, mitäs sitten tehdään, jos 2.6.10:stä löytyisi jokin tietoturva-aukko ?
Samoin, ilmeisesti Debianin kehitystiimi on tehnyt kerneliin omia muutoksiaan, eikä kernel.orgista suoraan imutettu kerneli ilman debianin omia muutoksia välttämättä toimi oikein Debian Sargessa.