Minulla on kolmesta pitkästä seurustelusuhteesta oinaan kanssa käsitys että oinasmies on täysin aitinsä esiliinan naruissa kiinni.. Äipylä päättää jopa verhon värit yms. Ei enää IKINÄ oinasmiestä.....
Nössö oinas..
Rapu
81650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sulle on nyt vaan sattunut toisenlainen Oinasmies. Jos halutaan tarkemmin vielä asiaa miettiä, niin riippuu mitkä muut merkit auringossa, kuussa, ravussa jne vaikuttaa. Hän ei sitten vaan ollut se oinaan perikuva.
Olen kanssasi samaa mieltä! Olen suhteessa oinasmiehen kanssa ja tämä kaveri ei todellakaan määrää kaapin paikaa kotonaan, saakohan edes osallistua keskusteluun?
Tutustuessani oinaaseeni oli hänenkin äitinsä käynyt sisustamassa asuntoa ja hän tuli hyvin toimeen äitinsä kanssa, mutta minä laitoin sisustuksen uusiksi, sillä se ei ollut makuuni ja oinaani hyväksyi sen. Oinas ei halua harmeja. Vähensi pyynnöstäni äitinsä kanssa päivittäisiä puhelin keskusteluja (äitinsä oli huolissaan kuinka hänellä menee sillä edellinen nainen oli täysi juoppo). Nykyään seurustelevat normaalin verran ja ehkä hieman liian vähän. Irrottautumisessa ei ole ollut mitään ongelmia. Nyt olen minä se ykkönen oinaani elämässä.
Hän vaikuttaa "anteeksi että olen olemassa" tyypiltä, mutta kun hänet tuntee hänestä löytyy takaa todella rautainen mies johon ei kyllä muut miehet pysty.
Ei näytä mustasukkaisuuttaan, sillä tietää etten pidä siitä, eikä kai hän itsekkään.
Antaa vapauden henkisesti olla, ei kahlitse kotitöihin saatikka mihinkään. Olemme tasavertaisia kaikin tavoin ja sitä ei jokainen mies pysty, aina he sekoittavat omistushalunsa kaikkeen. Mieheni tukee minua kaikissa päätöksissäni ja jos oikein hulvattomaksi menee hän haluaa keskustella asioista ja miettiä kaikilta suunnilta onko se kannattavaa.
Hyvin perhekeskeinen, perhe on kaiken a ja o. Sen eteen tekee hullunlailla töitä ja elättää sen. Myös taloudellinen asema ja tilanne on todella hyvä. Vahva luontoinen. Tekee mitä päättää, ei tarvitse turhaan haaveilla vaan tietää että nekin on saavutettavissa.
Tämä on ainut viestini Kravuille: TAPPAKAA KAIKKI ITTENNE!
Oinas
Kolahtiko ja pahasti omaan nilkkaan? Yrittäisit nyt edes käyttäytyä aikusmaisesti vaikka lapsen tasolla oletkin kommentistasi päätellen.
En minä siitä itseeni ottanut, että oinaita haukuttiin nössöiksi, minulla vain on tarpeeksi ikävä muisto krapunaisesta. Näen aina punaista kun kuulen jonkun olevan krapu.
Täysin samaa mieltä! Seurustelin oikku oinaan kanssa joka ei todellakaan ollut päässyt irti niistä mammam naruista, ja liekö halunnutkaan.
Tuollaisia mammanpoikasia on varmaan kaikissa merkeissä.