Harkkotalot ovat sekarakenteisia taloja. Kuka sitä nyt "kivitaloon" haluaisi lisäeristeitä seinään. Ai niin mutta lecasora tarvitsee lisäeristeen. Muuten sillä ei olisi U-ARVOA!
Sekarakenteiset talot
Asiantuntija
111613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kivi on huono lämmöneriste.
Toki jos haluaa niin voihan seinän tehdä vaikka eristeettömästä kevytbetoni tai kevytsoraharkosta.
(kunhan puutteen kompensoi jotenkin muuten ja on rahaa maksaa mahdollisesti suurempaa lämpölaskua)
Kaikki talot on sekarakenteisia. Niissä kun on mm. ikkunat lasista.
Vai suurempia lämpolaskuja. Näin sanoo Lammin myyjä vai? Suurimmat energiavuodot ovat hallitsemattomia ilmavuotoja. Oletko esim Siporex massiivirakenteena varaa lämpöä seinärakenteisiin ja luovuttaa sitä huonetiloihin. Tätä ei tapahdu eristeharkoissa kun eriste ei varaa lämpöä. Suosittelen todellakin perehtymään todellisiin faktoihin ja mielikuvat jätä vähemmälle.
>Vai suurempia lämpolaskuja. Näin sanoo Lammin myyjä vai?
Ei vaan järki.
Jos hyvää lämmöneristettä ei ole, lämpö karkaa.
(paitsi sillä yhden valmistajan propagandakurssilla jolla kävit)
((ja huom. Lammi on heti seuraavaksi huonoin ... se ois vähän niinkuin minardin ja arrowsin kisaa että kumpi on parempi, molemmat on todellisuudessa niin kaukana kärjestä lämmöneristävyydessä että ihan itkettää))
>Suurimmat energiavuodot ovat hallitsemattomia ilmavuotoja.
Vain jos rakennetaan päin *rsettä.
(ja sillä yhden valmistajan propagandakurssilla jolla kävit)
>Oletko esim Siporex massiivirakenteena varaa lämpöä seinärakenteisiin ja luovuttaa sitä huonetiloihin.
Lämmön varautuminen ja lämmön johtuminen perustuu fysiikan lakeihin. Ei siporex propagandaan.
>Tätä ei tapahdu eristeharkoissa kun eriste ei varaa lämpöä.
Ja onko siporex lämmöneriste vaiko eikö ole?
Ajattelepa itsekin äläkä usko kaikkea mitä ne sulle siellä kurssilla sanoi.
Yksi aine on paras kaikkeen vain siellä propagandakurssilla, todellisuus on toinen.
> Suosittelen todellakin perehtymään todellisiin faktoihin ja mielikuvat jätä vähemmälle.
OiVoi, meneppäs fysiikan tukiopetukseen, maailmassa on muutakin kuin Siporex rakentajakurssi. ;-)
Jopa tämäkin on puolueettomanpaa:
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka; Tutkimusraportti RTE627/05
http://www.betoni.com/download.aspx?intFileID=568&intLinkedFromObjectID=7090
(vaikka ei sekään täysin puoelueetonta ole, enemmän kuitenkin kuin yhden yrityksen propaganda)
Suosittelen perehtymistä lämmönsiirron perusteisiin ennen kuin alat leikkiä asiantuntijaa.
Ihan näin vinkkinä että lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään eikä päin vastoin.....
Lukaisin tuon VTT:n tutkimuksen läpi ja siinä on mielestäni melko selkeästi kerrotu mikä talon lämmityksessä maksaa. Kustannuksista 10-15% tulee seinien heikommasta U-arvosta ja/tai ilmavuodosta, puuelementtitalon ja matalaenergitalon erona oli laskennallisesti ilmavuodon osalta n. 100€/vuosi (1 litra vrt 4 litraa) ja seinien osalta 67€ vrt 237€/vuosi ja puurunkoisessa talossakin päästään toki matalampaan U-arvoon kuin laskennallisesti käytetty. Loput onkin sitten pohjaa, kattoa, ikkunoita ja ovia joita voi laittaa kaikkiin taloihin ihan samalla lailla. (ainakin olettaisin vaikka kokemusta ei ole kaikista taloista)
Sama kokemus oli Oulun asuntomessualueella, energitehokkaan talon pystyi rakentamaan kummalla tavalla tahansa ja syöpönkin myös.
Kustannusvaikutus lopullisiin rakennuskustannuksiin voisi matalaenergiatalolle (kivi- tai puurunkoinen) voisi laskea 100-150€ asuinneliö, varmaan enemmänkin saa menemään.
Lopullinen laskelma on minusta hyödyllinen silloin kuin lasketaan elinkaarikustannuksia, 1000€ vuodessa maksaa laskennallisen talon lisäkustannukset, jos talolla olisi kokoa 2x, lämmityssäästö voi olla jopa tuplat, jolloin investointi on jo selkeästi kannattava, vaikka investoinnille laskettaisiin normaali lainakorkokin. Saako investoinnin sitten takaisin myydessä on jo aivan toinen kysymys.
Matlaenergiaharkkotalon tuotteistaminen on kyllä hieno markkinointikeino.
Jotenkin on tutut jutut tällä asiantuntijalla ...
Sekarakenteisuus on pop!
Yksi matsku ei ole paras kaikkeen.
Jne...
Nyt esim. minua mietityttää jotta väliseinät ois kyllä voinut tehdä paremmistakin matskuista.
Onteloiseen Lammi VSK100:n on vaddumaista propata kiinni katon alaslaskun rimoja. Jos proppu menee hiukankin liian syvälle, se alkaa pyöriä tyhjää, jos se jää liian pintaan se silloinkin pyörii tyhjää jne... Pikanaulat ei toimi ollenkaan.
Lyöntiproput (pitkä proppu jossa lyöntiruuvi/naula mukana) ois ehkä paras tuohon harkkoon.
Siis jos väliseinät hifistelisi viimeisen päälle ... voisi keskuspölynimurin yms. kohdalla käyttää VSK100:sta ja siellä missä ei onteloa tarvi vois käyttää täyteen valettua VSK100:sta tai umpikevytsoragarkkoa tai siporex väliseinäkiveä.
kaikki Sipo(o)laiset valinnut sen MASSIIVI-harkon tai elementin...
Muutenhan ne on sekasikiöitä niidenkin talot!!
sattuko naapuriin Siporex talo?
tullut...vaan joku vuorattu "risumaja".
Olishan se kiva jos jokunen tulis tännekkin mut ku ei ni EI.
tai siis jos ollaan sopivan kranttuja niin kaikki talot on sekarakenteisia
- raksaaja