Haluaisin ystävällisesti kysyä teiltä hyvät ystävät, että kuinka helppo näin "ei lestaadiolaisen" on saada hyväksyntä lestaadiolaispojan vanhemmilta? Eli ollaan poikaystäväni (Rauhan sanalainen) kanssa seurusteltu jo melko kauan, mutta tuntuuu silti ettei hänen vanhempansa aijo hyväksyä asiaa kunnolla. En ole läynyt koskaan pojan kotona, koska pojan mielestä on parempi odottaa vielä jonkin aikaa. Sanokaa mitä luulette mahdollisuuksieni olevan? Hyväksyykö pojan vanhemmat minut vielä joskus ja antavat siunauksensa meidän yhteiselle elämälle, vai mitä tapahtuu?
Toivon asiallisia kommentteja ja neuvoja. Kiitos!
Toivon asiallisia kommentteja ja neuvoja. Kiitos!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oletko kuitenkin uskossa, vaikket lestadiolainen olekaan? Oletko luterilainen vai joku muu? Jotkut on tiukempia kuin toiset, mutta yleensä ei-uskovan tai näkemyksiltään hyvin erilaisen uskovan kanssa seurustelua ei katsota hyvällä. Jos olette kovin nuoria, voi olla ettei pojan vanhemmat hyväksyisi kunnolla seurustelua yleensäkään... Paljon riippuu kuitenkin vanhemmista, rauhansanalaisia on niin moneen junaan.
Ei siinä vanhempien katselemisia silloin tarvita.
Jumalan sanan mukaisesti mies joka avioliittoon menee, on velvollinen eroamaan isästään ja äidistään ja sitoutumaan vaimoonsa. Tämä on Jumalan sana. Mutta koskaan ei vanhempien saa sekaantua lastensa avioliittopuuhiin.
Vastaisin kysymykseesi ihan mielelläni. Omilla lapsillani ei ole kenelläkään lestadiolaista puolisoa. Kukaan ei ole kysynyt meiltä neuvoa.
Me rakastamme heitä kaikkia samalla tavalla ja rukoilemme heidän puolestaan, että kaikki illaksi kotiin pääsisimme.
Ihminen on kuule pieni olento tässä maailmankaikkeudessa, emme voi kukaan päättää aikuisten lastemme puolesta, emmekä elää heidän elämäänsä. Jos jotakin haluamme voittaa, niin se tapahtuu rakastamalla. Nöyryys on juuri sitä että myös me uskovat suostumme heikoiksi ja Jumalaa tarvitseviksi ihmisiksi. Ihmisiksi toisten ihmisten rinnalle.
Tuosta osoitteesta keskustelupalstalta voisi saada parempia vastauksia.
Hyvä ohjje voisi olla mene rohkeasti seuroihin.Jumala avaa sanaa. Rukkoile itsekin , että se aukeaa Sinulle. Näin Jumala aloittaa Sinussa työnsä ja samalla siunaa seurustelusi. Varmasti kutsu käy kotiinkin , ihan kohta. Rauhan sanan kristityt haluvat rakastaa Sinutkin sisälle armovaltakuntaan, jos et ole vielä armosta osllinen. Jumala sen vain varmasti tietää
Jumla teitä siunatkoon ja jääkää Jumalan Rauhaan
Hyvä ohjje voisi olla mene rohkeasti seuroihin.Jumala avaa sanaa. Rukkoile itsekin , että se aukeaa Sinulle. Näin Jumala aloittaa Sinussa työnsä ja samalla siunaa seurustelusi. Varmasti kutsu käy kotiinkin , ihan kohta. Rauhan sanan kristityt haluvat rakastaa Sinutkin sisälle armovaltakuntaan, jos et ole vielä armosta osllinen. Jumala sen vain varmasti tietää
Jumla teitä siunatkoon ja jääkää Jumalan Rauhaan
jos uskot niin luulisi sen olevan pääasia.sehän se tärkein yhdistävä tekijä loppujen lopuksi.
Itse kyllä uskon ja ollaan pojan kanssa muutenkin ajatusmaailmoiltamme hyvin samanlaisia, mutta haluaisin silti olla myös pojan vanhempien kanssa hyvissä väleissä.
Rauhan sanalaisilla on suurempi "omantunnonvapaus" kuin esimerkiksi esikoisilla tai vl:illä.
Yleisellä tasolla sielläkin ollaan varmaan sitä mieltä ettei vakavempaa seurustelua tai avioliittoa "epäuskoisen" kanssa suositella, mutta muissa joukossa olevat uskovaiset hyväksytään huomattavasti ateistia helpommin.
Kaverin vanhempien hyväksyntä on kuitenkin kovasti yksilöllistä. Rauhansanalaisissa kun on yhtä lailla hyvin suvaitsevia kuin vakaumuksessaan tiukempiakin uskovaisia. Pelkän Rauhansanalaisuuden perusteella ei oikeastaan voi sanoa muuta kuin että kumppaniksi todennäköisesti neuvotaan etsimään toista uskovaista. Tätä ei kuitenkaan pidetä yhtälailla ehdottomana dogmina kuin esimerkiksi vl:illä, vaan neuvon takana on puhtaasti ajattelu ettei vakaumusten ja maailmankatsomusten välillä tulisi hankaluuksia myöhemmin elämässä esimerkiksi lasten kasvatuksessa, tms.
Puolisoa ei voi toiset valita. Eikä uskoa voi antaa taikka varjella, se on Jumalan asia.
Muslimit kuulemma valitsevat lapsista vanhoille "karjuille" puolisot.
Minullakaan ei ole yhtäkään lestadiolaista miniää taikka vävyä. Lapset toivat puolioehdokkaat kotiin näytille ja sillä selvä, aikuiset ihmiset.
toki että se on yksilöllistä, miten vanhemmat minut hyväksyvät. Mutta ajattelinkin juuri kysyä teiltä että miten yleensä rauhan sanaisuudessa suhtaudutaan ihmisiin jotka eivät kuulu samaan uskontoon. Ovatko siis yleensä hirveän tarkkoja lastensa puolisoiden valinnassa? Ja jos vanhemmat kuitenkin ns. antavat periksi ja ovat iloisia poikansa puolesta, niin voivatko he silti koskaan hyväksyä suhdettamme aidosti ja kokonaan? Mitä mieltä olette?
Olen ymmärtänyt, että kyllä te samaan uskontoon kuulutte. Uskon, että sinut hyväksytään. Käy seuroissa, se on hyvä asia. Jos parannus on tekemättä rukoile voimaa. Kyllä sinut hyväksytään.
Jumalan terveellä vielä toivotetaan tervetulleeksi.
tervehtivät Jumalan terveellä, kun noin menit lupaamaan :-)
Itselläni on kokemuksia, että jos ei tiedetä, onko kaikki "mantereiden" sukua, mutistaan jotain, sanotaan ns. uskottomalle "päivää" tai sitten yksinkertaiesti jätetään tervehtimättä. En usko, että useinkaan kyseessä olisi pahanilkisyys, vaan tietämättömyys, miten "käyttäytyä ja tervehdellä".
Mua huvittaa, jos mua kohtaan toimitaan em. tavalla. Nuttura jäi vuosien taakse....eipä nutun sisällä ole tapahtunut kuin jostain kohtaa turpoamista ja jostain kohtaa rypistymistä ;-)
Ex-matere kumminkin :-)
....
Nää kokemukseni ovat es.lestadiolaisuudesta peräisin.
Poikakaverini juuri pyysi muutama päivä sitten minua mukaansa seuroihin, sitten kun hän joskus töiltään joutaa lähtemään. Tottakai lupauduin mukaan ja oikeastaan minua kiinnostaakin lähteä ja lähden mielelläni hänen mukaansa. Mietin vain että miten minun tulee pukeutua (onko jotain erityistä mitä ei saa laittaa yms..?) ja mitä seuroissa yleensä tarkalleen ottaen tehdään? Miten lestaadiolaiset yleensä suhtautuu siihen jos joku "ei lestaadiolainen" tulee heidän seuroihinsa? Olisi mukava jos vastaisitte asiallisesti, se helpottaisi suunnattomasti :)
Ole oma itsesi silleen hiljaisesti. Varaa paikka peränpuolelta, josta on suora yhteys ulko-ovelle. Jos alkaa pelottaa, niin pääset pakoon.
Sun ei tarvitse tehdä mitään, istut vain paikoillasi.
saat tulla vaapasti seuroihin, ilman pienitäkään pelkoa. Jumala on Sinussa hyvän työn aloittanut ja vie sen loppuun.
Saat olla jo etulahjana turvattu ja siunattu taivaallisen Isän sydämeltä asti . Iloon rauhaan ja vapauteen asti.
Käyppäs lukasemassa "kristitty ja lestadiolainen" kohdasta että mitä sinne on kirjoitettu!Kirjoitin mm oman tarinani lyhkäsesti joka on hyvin samallainen kuin sinun tarinasi.Hyvää kesää!