Kerroin tuossa aiemmin ongelmista ACC:n kanssa
jotka ilmenivät lämppärin kennon vaihdon
jälkeen. Virittelemällä seosilma-anturin
rinnalle vastus toimi paremmin, mutta ei
ehkä riittävän hyvin.
Joten vaihdoin ACC-boksin sisällä 6,8 kilo-ohmin
ns. ylösvetovastuksen suurempaan (10 kilo-ohmia).
Kyseinen ylösvetovastus ja anturin NTC-vastus
muodostavat ns. jännitteenjakokytkennän, jota
boksin sisällä eräs mikropiiri tutkii.
Kun NTC:ssä on vastus suuri (kenno kylmä),
mikropiiri tunnistaa tilanteen loogiseksi
ykköseksi, eli puhallus ylös.
Kun NTC-vastuksen resistanssi pienenee mikropiiri
tunnistaa tilanteen loogiseksi nollaksi, eli
nyt lämmitys HEAT-asentoon.
Kennon vahdon jälkeen NTC-vastuksen resistanssi
ei laskenut riittävän pieneksi, joten edellä
mainittua loogisen nollan tilannetta ei havaittu.
Nyt kun vaihdoin ylösvetovastuksen suurempi ohmi-
seksi tunnistus tapahtuu ja voi itse määrätä
kohdan jossa se tapahtuu. Ja lisäksi tämä
muutos ei vaikuta lämpötila-anturin toimintaan
eli sen resistanssin muutosalueeseen mitenkään.
Kyseinen ylösveto vastus on ACC-boksin sisällä
siten että vastuksen toinen jalka menee piiri-
levyltä liitäntäpinniin neljä(moninapaliitin)
ja toinen jalka 5V:n käyttöjännitteeseen
eli regulaattorin 7805 oikeanpuolimmaiseen
jalkaan. Vastuksen alkuperäinen koko on 6,8 kilo-
ohmia.
jotka ilmenivät lämppärin kennon vaihdon
jälkeen. Virittelemällä seosilma-anturin
rinnalle vastus toimi paremmin, mutta ei
ehkä riittävän hyvin.
Joten vaihdoin ACC-boksin sisällä 6,8 kilo-ohmin
ns. ylösvetovastuksen suurempaan (10 kilo-ohmia).
Kyseinen ylösvetovastus ja anturin NTC-vastus
muodostavat ns. jännitteenjakokytkennän, jota
boksin sisällä eräs mikropiiri tutkii.
Kun NTC:ssä on vastus suuri (kenno kylmä),
mikropiiri tunnistaa tilanteen loogiseksi
ykköseksi, eli puhallus ylös.
Kun NTC-vastuksen resistanssi pienenee mikropiiri
tunnistaa tilanteen loogiseksi nollaksi, eli
nyt lämmitys HEAT-asentoon.
Kennon vahdon jälkeen NTC-vastuksen resistanssi
ei laskenut riittävän pieneksi, joten edellä
mainittua loogisen nollan tilannetta ei havaittu.
Nyt kun vaihdoin ylösvetovastuksen suurempi ohmi-
seksi tunnistus tapahtuu ja voi itse määrätä
kohdan jossa se tapahtuu. Ja lisäksi tämä
muutos ei vaikuta lämpötila-anturin toimintaan
eli sen resistanssin muutosalueeseen mitenkään.
Kyseinen ylösveto vastus on ACC-boksin sisällä
siten että vastuksen toinen jalka menee piiri-
levyltä liitäntäpinniin neljä(moninapaliitin)
ja toinen jalka 5V:n käyttöjännitteeseen
eli regulaattorin 7805 oikeanpuolimmaiseen
jalkaan. Vastuksen alkuperäinen koko on 6,8 kilo-
ohmia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tipahdin lattialle...
Jos kiinnostaa minulla olisi viallinen ( täysin pimeä )1. polven ACC tietokone myynnissä. Olen lisäksi keränyt kaiikien IC-piirien datalehdet, joten periaatteessa sen saattaisi saada kuntoon ( tosin itse epäilen sitä pesukoneprosessoria ).
Hinta olisi 20 € pk. ( datalehdet saat jokatapauksessa postikulujen hinnalla ) [email protected]
Itse olen tuskassa koittanut etsiä eri ACC-versioiden sisiäisiä kytkentäkaavioita tuloksetta. Onko jollakin niitä, olisi kiva saada.
ainakin mulla vm 88 kytkentäkaavio ACC:n
sisuksista on.
Komponenteista vielä että kerro ihmeessä jos
tiedät mistä saa enää läppämoottorien
ohjauspiirit. Ovat 9 pinnisiä vähän pääteasteen
näköisiä. Niitä on 3 samanlaista.
Ei tuunu löytyvän mistään.
En kyllä tarvii, koska mulla on yksi toimiva ACC
varaosana.
Entä löytyykö kytkistä siitä, miten ACC saadaan sopivasti mukaan bensalämppäriasennuksessa. Lämppärin puhaltimen pyörittämiseen liittyvät kytkennäthän ei kai ihmeitä vaadi, mutta jos halutaan että ACC:kin herää ja kääntää läpät lämmitys- tai defrost-asentoon ilman että takalasin lämmitys menee päälle, vaaditaan jotain hienompaa.
Entä DCC:n kytkentä? Tämähän on lisäajotietokone jolla voidaan mm. ohjelmoida aika, jolloin autolla halutaan lähteä liikkeelle ja DCC käynnistää lämmityksen sopivasti, ulkolämpötilan mukaan. Kiinnostaisi saada tarkempaa tietoa tuosta 'ulkolämpötilan mukaan'-toiminnasta, tyyliin onko se 'lämmitetään tunti tai ei ollenkaan' vai onko käytössä joku lämpötilan laskiessa lämmitysaikaa lineaarisesti pidentävä toiminta.
Itse olen kytkenyt DCC:n ohjaamaan lohkolämmittimen
relettä. Aika säätyy ymmärtääkseni lineaarisesti ulkoläpotilan mukaan. Bensalämmpäri asennuksessa kytketään vielä lisäkarva maihin jolloin maksimi lämmitysaika on tunti. Minulla on 9000 täydelliset sähkökaaviot täytyy tarkistaa meneekö jokin tieto vielä ACC:lle.
Olisi muuten myynnissäkin 9000 sähköpuolen korjaamokäsikirja vm 90 englannin kielinen.
Tosiaan ne lineaaripiirit saattaa olla kiven alla. Olisiko mahdollista saada kytkentäkaavioista kopiota.
Laittakaapas Pevi ja petrisa minulle meiliä [email protected], niin jatketaan tonnarin sähkökeskustelua detaljimmin meilitse.