TÄSTÄ LASINSIRU ASIASTA??itte kun astuin lasinsirun päälle kun olin uimassa....oikein syvä haava.eikö teille käy ikinä niin että kun on kaikkein lämmintä niin sairastut tai jotain?oon tikeis ainaki 2viikkoo... :(
EIKÖ KUKAAN...?
VÄLITÄ
6368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
järvet pitäisi putsata pois lasin siruista ja metsistä!!ne ovat vaarallisia!!!jos joku astuu sen päälle niin ei ole mukavaa....onko kelläkään ollu lasinsiruu jalassa?
Kyllä metsät pitää myös siivota lasinsiruista ja kaikesta muustakin roinasta.
Olet oikeassa. Aina metsässä kulkessani minulla on sekä hanska että pussukka mukana niin että voin kantaa kaikki lasinsirpaleet ym. muut roskat roskikseen. Samoin kannan kaikki ehjät lasi- ja muutkin pullot pois metsistä.
Periaatteenahan on että kaiken minkä viet metsään tuot myös sieltä pois.
Lasinsirpaleiden aiheuttamat haavat voivat olla todella hankalia hoidettavia joten kysymys ei ole mistään 'pikkuaisasta' ja roskaamisesta voidaan sakottaakin, eli jos havaitset jokun joka jatkuvasti ja tahallaan sotkee ympäristöään voit tehdä siitä ilmoistuksen poliisille.
Jokaisella pitäisi olla käyttäytymissäännöt hallussa. Minkä luontoon viet, sen pois myös tuot.
Lenkillä ollessa korjailen metsässä ja rannalla lasinsirpaleet pussiin jos törmään( kaupungissa ei oikein viitsi), tai jos pussia tai roskista ei ole, pistän ne johonkin, missä kukaan tai mikään ei niihin helposti itseään satuta. Täytyy kyllä tunnustaa, että koirankakkoja en siivoa ojista tai metsästä, ojassa vain peitän korkeintaan vähän. Sonta onneksi maatuu. En myöskään kaatopaikkoja halua kuormittaa turhaan. Jos roskista ei ole lähellä, maatuvat roskat hautaan maahan ja kaiken muun kyllä raahaan lähimpään roskikseen.
Vähintään näin pitäisi muidenkin tehdä, mielellään enemmän.
No hoitamattomalla (siis Ei puisto) alueilla ne koiran jätökset voi varmaan olla ihan rauhassa, onhan sielä toiki jäniksen, ketun tai/ja muidenkin elukoiden jätökset.
Eritoten viimeisen sadan vuoden aikana on ihmiskunnan usko tieteeseen ja tieteen saavutuksiin ollut suurta. Lähinnä sen vuoksi, että tieteellisten läpimurtojen on jo tavallisen kansankin parissa oivallettu tuovan "kaikkea kivaa ja mutavaa" elämäämme. Ihmiset siis pitkälti avosylin ovat ottaneet vastaan tietoja tieteen tuloksista.
Usko tieteeseen alkaa monen kohdalla rapistumaan siinä vaiheessa, kun sieltä pukkaa informaatiota elintapojemme muuttamisen tarpeesta, mikäli haluamme planeettamme vielä ihmiselle ja sen vieläpä yhä kasvavalle populaatiolle suotuisana asuinpaikkana nähdä. Näiden aiemmin niin luotettujen tiedemiestenkin taholta yhä useammin kuulee, että ihmisten olisi yksinkertaisesti vain kyettävä karsimaan aineellisten mukavuuksien vaateistaan. Yksi kohutuimmista puheenaiheista on ollut ilmastonmuutos. On esitetty, että ilmastomme radikaali muuttuminen välttääksemme meidän olisi kyettävä alentamaan eli muuttamaan nykyään vallalla olevia elintasostandardejamme ja -vaatimuksiamme.
Monissa edellinen on aiheuttanut närää. Jotkut ovat jopa spekuloineet, että kaikki tämä on laajaa huijausta tiedemiesten taholta. Syöttävät vain silkkaa roskaa meille. Kaikkien silmissä tiede ei siis olekaan enää niin uskottu taho, kun siellä kehdataan jopa esittää tinkimistä meidän ihmisten "mutavuudenhaluisuudesta". No toisaalta koirahan kyllä älähtää, kun siihen kalikka kalahtaa.
Edellistä, uskottua huijausta paljon pitempäänkin ovat median ja valtaa pitävien suilta löytyneet muun muassa seuraavat suuret huijaukset:
* "Talouden kasvu on välttämätöntä"
Tämähän on vain mieliimme istutettu illuusio. Talouden ei ole mikään pakko kasvaa. Talous kuuluu sarjaan ihmisen toimintavat. Kun jo yksittäisten perheiden ja kansalaisten taloudessa riittää JOKIN vuosittainen vakaa tulo, ei edelleenkin yksittäisten ihmisten muodostamien yritystenkään talouteen eikä sitä myöten valtiontalouteen sisälly vaadetta talouden jatkuvasta kasvusta.
Jatkuvan kasvun vaade muodostuu ihmisten itsensä mieliinsä synnyttämänä. Tai hiukan tarkemmin ilmaisten taloushierarkian huipulla olevien ihmisten mieliimme synnyttämänä ja muun muassa nk. reaalipoliitikkojen ylläpitämänä illuusiona. Ja miksikähän? Sopii miettiä.
* "Suomessa monet joutuvat tahtomattaan kokemaan absoluuttista köyhyyttä"
Niin vähemmän yksiselitteinen käsite kuin köyhyys onkin, Suomessa ei kenenkään tarvitse tahtomattaan kokea absoluuttista sellaista, vrt. esim. Uganda. Suomessa köyhyys on suhteellista, joka syntyy ihmisen tavasta vertailla omaansa toisen omaan ja kokea närää siitä, kun itsellä ei olekaan sitä, mitä toisella on. Jopa vihreätkin puhuvat köyhyyden poistamisen tarpeesta. Tarkentaisivat edes, että suhteellisen köyhyyden. Minäkin olisin vallalla olevien mittareiden mukaan köyhä, mutta en KOE olevani. Olennaista nimenomaan onkin, kokeeko ihminen itse olevansa köyhä ja miksi kokee, jos kokee.
"Yhyy, minä olen köyhä". Todellakin, henkisesti ainakin näköjään hyvinkin köyhä.
* Eritoten suurpuolueiden edustajien suusta usein kuultuna: "Edustamme reaalipolitiikkaa"
Reaalipolitiikka. Absurdi ja jopa surrealistinen käsite. Mikään Suomen tämän hetkisistä puolueista ei ole esittänyt epärealistisia ehdotuksia, vaan kaikki kyettäisiin toteuttamaan. Reaalipolitiikka, realismi, reaalipoliitikko jne. ovat lähinnä suurinta valtaa pitävien poliitikkojen hyödyntämiä kansan keskuuteen muodostuneita illuusioita.
Ihmiset ovat mukavuuksientarjonnan vuoksi pitkälti avosylin ottaneet vastaan tietoja tieteen tuloksista.
* "Talouden jatkuva kasvu on välttämätöntä"
Mikään Suomen tämän hetkisistä puolueista ei ole esittänyt epärealistisia ehdotuksia, vaan kaikki kyettäisiin toteuttamaan, mikäli niin haluttaisiin. Reaalipolitiikka, realismi, reaalipoliitikko jne. ovat lähinnä suurinta valtaa pitävien poliitikkojen omien päämääriensä eduksi hyödyntämiä, kansan...