sinua. En voi myöskään tehdä enää mitään tässä vaiheessa, niin ikäviä asioita tapahtui. Mutta tahdon sinun tietävän, että sinä olit ja olet se, mitä minä olen koko elämäni etsinyt, sinun kaltaistasi naista olen kaivannut koko elämäni. Olin kanssasi onnellinen, edes sen pienen hetken.
Sanoin sinulle pahasti, olen pahoillani siitä. En ole milloinkaan tahtonut satutaa tai loukata sinua. Mutta koin tilanteen niin ahdistavaksi etten tiennyt muuta ratkaisua. Minä kuitenkin olen katunut kaikkea mitä sanoin, en tarkoittanut niitä sanoja, tiedä se.
Toivon sydämestäni, että saisin sinut vielä takaisin elämääni. En tahdo elää ilman, että sinä olet siinä osallisena. En ole onnellinen näin, missä ikinä olenkin, kaupungilla, rannalla, baarissa, missään en unohda sinua. Kuulen naurusi, näen kasvosi, tunnen sinut. Seuraat minua kaikkialle, minulla on valtava ikävä sinua koko ajan. Enkä odota kuin että vielä saisimme mahdollisuuden. Pidettiinhän me toisistamme, olen pahoillani kaikesta, tahdon sinun lähellesi. Sitä tilaisuutta en hukkaan heittäisi, olen ymmärtänyt että Sinä olet hän, jota sielunkumppanikseni voidaan kutsua. Sinä olet Hän. Ilman sinua on vain tyhjiä päiviä.
Älä mene pois, en minäkään ole mennyt vaikka se siltä ehkä vaikuttaisikin. Pyydän että palaat lähelleni. Tahdon sinun olevan onnellinen, tahdon näyttää sinulle maailman kauneuden. Minä välitän Sinusta. Välitän koko sydämestäni.
Tämä on naiselle Helsinkiin. Kauneimmalle heistä kaikista.
Sanoin sinulle pahasti, olen pahoillani siitä. En ole milloinkaan tahtonut satutaa tai loukata sinua. Mutta koin tilanteen niin ahdistavaksi etten tiennyt muuta ratkaisua. Minä kuitenkin olen katunut kaikkea mitä sanoin, en tarkoittanut niitä sanoja, tiedä se.
Toivon sydämestäni, että saisin sinut vielä takaisin elämääni. En tahdo elää ilman, että sinä olet siinä osallisena. En ole onnellinen näin, missä ikinä olenkin, kaupungilla, rannalla, baarissa, missään en unohda sinua. Kuulen naurusi, näen kasvosi, tunnen sinut. Seuraat minua kaikkialle, minulla on valtava ikävä sinua koko ajan. Enkä odota kuin että vielä saisimme mahdollisuuden. Pidettiinhän me toisistamme, olen pahoillani kaikesta, tahdon sinun lähellesi. Sitä tilaisuutta en hukkaan heittäisi, olen ymmärtänyt että Sinä olet hän, jota sielunkumppanikseni voidaan kutsua. Sinä olet Hän. Ilman sinua on vain tyhjiä päiviä.
Älä mene pois, en minäkään ole mennyt vaikka se siltä ehkä vaikuttaisikin. Pyydän että palaat lähelleni. Tahdon sinun olevan onnellinen, tahdon näyttää sinulle maailman kauneuden. Minä välitän Sinusta. Välitän koko sydämestäni.
Tämä on naiselle Helsinkiin. Kauneimmalle heistä kaikista.
Vastaukset 29
Vanhimmat
pelottavan kuuloista tekstiä. Toivottavasti ei ollut mulle tuo osoitettu.
Hölmö nainen, jos luulit että se olin minä niin erehdyt... Ole huoletta..;)
on sentään vielä paljon toivoa! Olet mokannut puhumalla tyhmiä, mutta pyydät vaan anteeksi niin kauan, ettei hän enää ole vihainen (kunhan et ahdistele kuitenkaan).
Kumpa minullakin olisi vielä jotain tehtävissä, mitä tahansa... anteeksipyytely olisi taivaallista! harmi vaan etten ole loukannut rakkauteni kohdetta. Hän on ihan muista syistä kääntänyt minulle selkänsä.
Tässä taas vuodatusta menetetyn mahdollisuuden tiimoilta. Sopinee tämän ketjun teemaan ja askeleena kohti henkilökohtaista mielenrauhaa.
I'm not a perfect person, there's many things I wish I didn't do but i continue learning...
I just want you to know, I've found a reason for me, to change who I used to be and the reason is you...
On aika järkyttävääkin lukea näitä monia surullisia ja onnettomia tarinoita, joita meillä ihmispoloilla riittää. Onneksi on tämä foorumi, minne voi tunteitaan kirjoitella ja jakaa vähän taakkaa, joka sisimpään jäädessään saattaisi olla ihan liian vaikea kestää.
Vitsit, miten noinkin ihanan tuntuinen alku on mennyt mönkään. Saa sellaisen käsityksen, että suhteenne on jo ollut menossa hyvään suuntaan ja sitten...MIKÄ tuli, kerro vähän tarkemmin?
äärettömän kauniit. Lähetä kirjeenä hänelle. Sielunkumppanin löytyessä on pakko yrittää, koska yhteenkuuluvuus on niin suuri. Tämä ei kuitenkaan ole minulle.
..että tuo olisi tarkoitettu minulle. Mutta vilkas mielikuvitukseni tekee taas tepposet. No Fun..
Onpa ihanaa tekstiä. Olitteko kauankin yhdessä vai olikos se vaan yhden illan juttu? Kysyn siksi,että saisin tietää voisiko se olla mulle. Kuulostaa niin tutulta...
Meillä oli muutama yhteinen hetki, ja ne ovat syöpyneet tajuntaani, kiitos siitä hänelle. En tiedä, mutta hän kosketti minua suuresti, myönnettäköön. Minulle kaikki kaunis ja hyvä on ollut aina jotenkin "liikaa", en osaa kuin sotkea kaiken kun sitä kohdalleni osuu. Tiedä sitten miksi niin, ehkä se on sitä ettei pysty kaikkien pettymysten jälkeen käsittämään ja näkemään, että hyvääkin on olemassa. Jos olet hän, tiedät mitä tarkoitan tällä. Olisin tahtonut olla sinun ystäväsi, välittää sinusta. Ja välitinkin. Välitän edelleen, enemmän kuin uskotkaan. Pahat sanani vain kertoivat omaa kieltänsä siitä, miten paljon sinusta todellisuudessa pidän, et sinä niistä horju jos minut tunnet kuten sanoit. Sinä ymmärrät minua paremmin kuin moni muu ja tiedät sen itsekin. Minä kun olen minä, sinä tiedät minut... Tiedät myös sen, etten tahtonut näyttää kuinka "heikko" saatan olla, siksi olen tehnyt mitä olen tehnyt. Jos sinä olet hän, tiedän että ymmärrät. Minäkin näen todellisen sisimpäsi. (En tiedä lueskeleeko hän näitä, mutta sen tiedän, että hän tietää minun täällä käyvän, siksi en pidä sitä täytenä mahdottomuutena.) Oletko mistä päin Helsinkiä? Tai olisiko sinulla jotain mistä vain minä voisin tietää?
sinä, tiedät mistä päin Helsinkiä minä olen. Todellakin!
ap:lle jotain mistä sinut oikeaksi varmistaa,tai kertonut mistä päin helsinkiä olet!
Ei me muut sua tunnistettais.Ärsyttää tuollainen pallottelu,totta kai ap tietää mistä päin sinä olet josta hän puhuu,mutta mistä helkutista se tietää että sinä olet juuri se sinä?
Ethän sinäkään tiedä onko ap hän joka tietää mistä päin sinä olet!!Voi jumpe sentään.
Eihän toi tolleen etene yhtikäs mihkään,tai sitten sinä leikit ap:n kanssa tarkoituksella.
Mua vaan pistää ärsyttämään,itsekkin moisen leikin kohteena olleena.AARGH!
halua tietää, että hän ei ole Hän. kerro itse oma osoitteesi ja puhelinnumerosi, jotta kaikki helsingin särkyneet sydämet voi soitella sulle.
hyvä että ap tietää,että et halua tietää että hän ei ole hän.
Entäs jos hänen sydämmeen nyt sattuu kun tuon sai tietää!Entäs jos hän halusi tietää oletko hän!Ja sinä vaan leikit:(
Miksi siis arvuuttelet hänellä?
Minä en moiseen leikkin enää ryhtyisi,sillä tietyllä särkyneellä sydämellä kyllä on osoitteeni ja numero...
...tosiaan kiva tietää, ainakin se, että onko ilmansuuntasi itä, länsi, etelä, pohjoinen vai keskustan alue...? Se selventäisi jo aika paljon. Ja tietenkin tiedän missä Hän asuu, mutta että olisitko kenties juuri sinä Hän, sen tahtoisin selvittää todella.
Sinulle! :)
tietää sinun täällä käyvän?
sen faktana.
Mutta, olet oikeilla jäljillä. Ja saman vaistosin sinustakin ;) Tuo tekstisi sisältää hyvin paljon minunkin tunteitani. Aika lailla sanasta sanaan.
On vaan todella vaikea uskoa enää mihinkään kaiken jälkeen...
Ai, miksi kerron tämänkin vasta nyt. Jo kaiken muun avoimuuden jälkeen? En voinut vastustaa viimeisen saarekkeen valloitusta, hmmm. Tai jotain sinnepäin. Vaistoni jotenkin sanoo, että yhteistä on ollut tähänkin asti paljon...
son solo la tortura de otros.
Ei taida olla harkitsemattomia siirtoja tässä kuviossa.
Si quires saben toda? Todellisen sisimpäni?
Sanasi muistuttavat suuresti omia tuntemuksiani viime ajoilta. En saa mielestäni Häntä, ystävääni, joka etääntyi minusta muutamia kuukausia sitten. Hänen kanssaan koin selittämättömän yhteyden, ja tunsin voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Olen kiitollinen niistä kokemuksista mitä sain hänen kanssaan, enkä tiedä miten olisin selvinnyt vastoinkäymisistäni ilman Hänen tukeaan. Samaten tiedän että Hän paljasti minulle enemmän itsestään kuin monelle muulle lähipiirissään, ymmärsin ja pystyin usein auttamaankin. Nykyisestä etäisyydestä huolimatta tunnen Hänet lähelläni joka päivä. Tosin usein pelkään että kaikki tämä on ollut vain illuusiota...
Sain Häneltä osuman Akilleen kantapäähän, loukkauksia vasten kasvoja, myös ahdistuksen aiheuttamia. Välitän edelleen suuresti, mutten ole kyennyt antamaan anteeksi. Riita on sovittu, uskoin pystyväni anteeksiantoon parissa viikossa, mutta pahat sanat osuivat herkimpään kohtaani. Hänen sanansa viiltävät edelleen, eikä tiiviin yhteydenpidon tilalle tullut etäinen hiljaisuus auta tilannetta.
Ihmettelen suuresti miksi ahdistus näköjään useassakin tapauksessa purkautuu pahoiksi sanoiksi. Onko niin vaikeaa laittaa toiselle viesti tai meili: "Meidän olisi hyvä puhua" jotta molemmat osaisivat olla ottamassa ahdistuksen aihetta puheeksi..
ap., minusta mikään tapahtuma ei ole niin ikävä ettet voisi yrittää korjata. Älä odota, toimi. Etene pienin askelin, kysy kuulumisia, älä anna periksi jos ensimmäiset vastaukset ovat hieman tylyjä. Jos haluat ystäväsi palaavan, avaa hänelle ovi.
kaiken muun veit pois mutta pieni nasu mulle jäi...
ja parantaa sydäntäni, vaikka se ei olisikaan minulle. koska hän ei ikinä kirjoittaisi tuollaista romanttista ja siitä on jo liian kauan. olen päässyt jo kiipeämään takaisin vuorelleni tuon typerän ja traagisen virheen jälkeen. nostalgia iskee ajoittain kuitenkin. olisin mielelläni ollut ystäväsi, en tajua, miten asiat romahtavat noin. omaa syytäni tietenkin. olet muuttunut jo satuolennoksi ajatuksissani. kuulut samaan luokkaan kuin keijut, prinssit, ritarit ja lohikäärmeet... järkyttyisin varmaan jos huomaisinkin sinun olevan taas todellinen. sinä voisit tehdä "tässä vaiheessa" mitä vaan, olethan rohkeuden perikuva. aluksi välttelin sinua, sitten etsin, nyt ajattelen kohtalon yhdistävän meidät jotenkin taas halutessaan.
kuusen alla? ;D
Sorry, huti meni...
tuttua..mutta tuskinpa on hän. Minä olen idästä.
mut en ollu mie, en kirjottais noin...
Mitä olet sitten sanonut/tehnyt, kun noin on tapahtunut? Oletko yrittänyt pyytää anteeksi suoraan häneltä, koska ethän voi tietää, että hän täällä näitä lueskelee, vaikka tietäisi sinun täällä pyörivän? Toisaalta, joskus kannattaa vain antaa olla ja jatkaa eteenpäin, ehkä teitä ei kuitenkaan oltu tarkoitettu toisillenne ja sinua odottaa joku muu nurkan takana. Itsekin olen ollut samanlaisessa tilanteessa ja vaikeaahan se on, mutta kun tajusin päästää irti, oli olo paljon helpottuneempi.
Taidat olla oikeassa, meitä ei ilmeisesti ole tarkoitettu toisillemme, vaikka olisimme täydellisen ihana pari tai ainakin hän olisi minulle.
Parasta jatkaa eteenpäin ja kurkistella sinne nurkan taakse, mitä mahtaa löytyä. Tuntuu vaan ettei kukaan voi täyttää hänen paikkaansa.
minun kirjoittamani teksti..!