Huvikseni kyselin (olen helsinkiläinen) muutamista marketeista kassaneideiltä sitä, että edellytetäänkö kaupallista koulutusta. Vastaus oli: ei muilta kuin vuoroesimiehiltä/myymäläpäälliköiltä.
Keskusliikkeillä on omat koulutuskeskuksensa, ja niissä saatu koulutus on joskus edellytyksenä uralla etenemiseen.
Tradenomien/merkonomien rinnastaminen kaupan kassoihin edustaa - ainakin Helsingin näkövinkkelistä - puutteelisia tietoja todellisuudesta.
Se mitä oikeasti katsotaan ainakin Varuboden-ketjussa on ruotsin kielen taito; isoa plussaa.
Keskusliikkeillä on omat koulutuskeskuksensa, ja niissä saatu koulutus on joskus edellytyksenä uralla etenemiseen.
Tradenomien/merkonomien rinnastaminen kaupan kassoihin edustaa - ainakin Helsingin näkövinkkelistä - puutteelisia tietoja todellisuudesta.
Se mitä oikeasti katsotaan ainakin Varuboden-ketjussa on ruotsin kielen taito; isoa plussaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tradenomien ja kaupan kassojen rinnastamisessa ei mielestäni olekaan se, että AMK:sta valmistuisi kaupan kassalle. Vaan ongelma onkin, ettei tradet työllisty niinkuin pitäisi, jolloin lähes ainoiksi vaihtoehdoiksi jää nuo kassat. Tämä luultavasti seurausta Suomen huonosta työllisyyspolitiikasta. Tradenomeja valmistuu liikaa kysyntään nähden.
Tämän takia kannattaa lähteä ulkomaille töihin. Itse tein tuon, enkä ole katunut jälkeenpäin. Suomi on paska maa.
No kyllä AMK:sta muitakin valmistuu kuin tradenomeja, mutta heitähän tässä eniten ollaan parjattu. Insinöörejä nyt on vähätelty aina :)
Kai tradenomien parjaukseen on kaksi syytä:
1. Meinaavat astua ekonomien varpaille, mistä tietenkin alkaa hirvittävä älämölö.
2. Liikaa aloituspaikkoja ja liikaa valmistuneita. Tästä johtuu huono työllisyystilanne varsinkin tulevaisuudessa, ja osa tradenomeista joutuu väkisinkin kaupan kassalle tms. jos haluavat töitä tehdä.
Enemmänhän tässä pitäisi keskittyä nyt tuohon kohtaan kaksi. Aloituspaikkoja pitäisi vähentää miltei kaikilta AMK linjoilta, pelkästään jo sen takia että keskeyttänäiden määrä on niin suuri.
Amiskat on sitten hupaisia.
"1. Meinaavat astua ekonomien varpaille, mistä tietenkin alkaa hirvittävä älämölö."
Otahan hieman selvää asioista. Kyseessä ovat täysin erilaiset koulutukset.
Koettakaahan nyt muistaa, amk. on koulu. Korkeakoulu on tiedeyhteisö.
Muistetaan nyt kuitenkin, ettei liiketalous ole tiedettä nähnytkään.
eipä tarvinnut kauaa odottaa...
helsinki school of economics. Kaikki ne on kouluja
On totta, että tradenomeja koulutetaan liikaa työpaikkoihin nähden, mutta mikähän mahtaa olla tilanne muutaman vuoden kuluttua suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle?
Parasta tietenkin olisi, jos koulutuspaikkojen määrää pienennettäisiin lähes puoleen. Tämä auttaisi tradenomeja pitämään tasoaan yllä, ettei synny käsitystä massatuotannosta ja huonosta laadusta. Ihmettelen tosin sitä, miksi työkkärin sivuilta löytyy aina paljon vapaita työpaikkoja juuri tradenomeille?
montakos yli 55v tradenomia tai restonomia on työelämässä? kourallinen vaiko kaksi?
Eli ei tuo eläköityminen luo työpaikkoja kuin suorittavalle tasolle johon riittää amispaorut.
Mutta jos valmistuu restonomiksi ja on erikoistunut matkailuun, niin tulevaisuudessa löytyy varmasti töitä. Matkailu kun ei ole Suomessa vielä kehittynyt täyteen mittaansa - tällä tarkoitan sitä, että Suomessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia matkailualalla. En tiedä kuinka paljon työpaikkoja vapautuu, mutta aina on tilaa uusille idearikkaille matkailualan ammattilaisille.
Ja mitä "amispaoruihin" (mitä ne sitten lienevätkään) tulee, niin eihän ammattikoulusta valmistu samoille aloille kuin amk:sta. Ammattikoululaisella ei riitä pätevyyttä samoihin tehtäviin kuin amk:n käyneillä. Naurettavaa rinnastaa kahta eri asteen koulutusta toisiinsa.
Siis suurin osa niistä töistähän jotka vapautuvat ovat juuri suorittavan tason tehtäviä, joihin tuskin kovin moni trade tai restonomi lähtee...
Ei ole mitään korkeakoulutettujen ikäryhmää lähdössä eläkkeelle kuten aika moni tuntuu luulevan..
ja mihinkähän tutkimukseen tuon väitteen perustat. Ovatko suurten ikäluokkien edustajat kaikki duunareita. Kyllä on myös johtamis tai asiantuntija tasolla vähemmän työvoimaa tulevaisuudessa.