LAITTAISIKO SRK NE MYYNTIIN, KUN EI NE INTENETISSÄ VOI VAPAASTI OLLA!!!
KAIPAAN SUVISEURASAARNOJA
NIITÄ 1970-LUVUN
181430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
On parempi että 1970-lukua ei esille nosteta. Silloin joudutaan avaamaan luurankokaapitkin. Lestadiolaisuuden 70-lukuun mahtuvat pakkokäännytkset, oppi Jumalan huoneen hallituksesta, häikäilemättömyyksiin johtaneet oppiriidat, rippikoulujen yöherätykset, seurakuntalaisten pakkoparannukset seuraväen edessä jne.
On siis parempi kätkeä Suviseura-aarteet jotta peitellyt rikokset jäisivät maton alle piiloon. Niitähän ei SRK eikä sen johtomiehet ole halunneet myöntää edes tapahtuneen.
Toista ajattelevat ne omaiset jotka näkivät uskonnon uhrien ajautuvan mielen sairauksiin ja, niin on minulle kerrottu, jopa itsemurhiin.
ja niissä kaikui rakkaana kutsu parannukseen, rohkaisua sain uskolleni,kannattaa kilvoitella kaidalla tiellä, sillä sen tien päässä on Taivaan valtakunta.
Eräässä puheessa sanottiin,"teille sanotaan että olette tekohurskaita, niin me olemmekin Jumala on sen tehnyt" Me olemme saaneet Jumalalta lahjavanhurskauden,ja sen kun säilytämme puhtaassa omassa tunnossa, Pyhän Hengen avulla,niin ei maailman "kylmät tuulet" pääse masentamaan.
10 -- älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi -- minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni. [Jes. 43:5 | Jes. 62:5; Sak. 13:9]
11 Häpeään, pahasti häpeään joutuvat kaikki, jotka vihaavat sinua. Ne, jotka sinua syyttävät, tuhoutuvat, häviävät olemattomiin.
Minä olen musta, mutta sangen otollinen, ,
Rakkaudella sinulle sisko tai veli. Kristillisyydessä tapahtui vakavia jumalattomuuksia 1970-luvulla. Niitä älkäämme ne kokeneet kiistäkö. Itsekin tahtomattani kavahdan kun ajattelen mitä oppia rauhanyhdistyksissä julmasti annettiin.
Mutta on kaunista, taivaallisen kaunista. Minulle sopii että se ajan kultaama kauneus otetaan yhteiseksi evääksi tänäänkin. Mutta rakkaat uskovaiset, olisi se maton alle lakaistut 1970-luvun ja 1980-luvun julmuudetkin hoidettava pois. On väärin odottaa että tekijänä vastuussa olevat siirtyvät sivuun ennenkuin paiseet puhkaistaan.
kohteeksi,enkä tiedä täällä muidenkaan sellaisista kohteluista.
Asoissa on aina kaksi puolta, eli kuka kokee asian julmuutena ja kuka Jumalan rakkautena, jos on joutunut synnin pettämäksi ja siitä kehoitettu paranukseen.
Veli hyvä. Synnin peittämiä olivat ne hoitokokouksia masinoineet puhujat ja rauhanyhdistyksien aktiivit jotka mielivatlaisesti kohtelivat niitä joissa näkivät tai kuvittelivat syntiä löytyvän.
Oli tilanteita joissa ihminen pakotettiin pyytämään anteeksi tekoja joista hän ei tiennyt kertakaikkisen mitään. Pakotettiin sillä "uhmaaja" sidottiin synteihinsä ts. hänelle ei vältttämättä annettu kuviteltujakaan syntejä anteeksi.
Julmimmat vuodet olivat ehken 1977-79, mutta ilmiö jatkui ainakin vuoteen 1982, ehkä kauemminkin koska siitä ei saisi muka puhua.
Synnin peittämät hoitomiehet ovat voineet toisiansa kaulailla teoistaan. Kuka tietää onko vai eikö, mutta todellisuudessa mätäpaise tältä osin on vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä puhkaisematta.
Miksi sinä nyt olet siitä joukosta ulkona? Sinähän kaipaat sinne, koska olet pahoillasi , että olet joutunut eroon heistä. Vai miksi aina vain puhutte hoitokokouksista? Voihan sinne liittyä vieläkin , eikö?
..vanhempani kotona 1977 Haapajärven ja seur.vuoden Kajaanin suviseuroista. Sen olen pannut merkille niistä: mitä tunteellisemin(vaikuttavammin) puhuja saarnaa, sitä enemmän kuuluu "kiitosääniä" taustalla. "Hihhuli" -meno on vähentynyt viime aikoina. Niitäkö kaipaat?
Kyllä silloin oli syvästi tunteisiin vaikuttavuutta, enemmänkö? Siinäpä tutkimuksen paikka.
Jos joku saa saarnat kuultavaksi, hän voisi analysoida niitä myöskin siltä pimeältä puolelta. Moni muistaa sen mielivallan jolla viattomia uskovaisia julmasti kuritettiin 1970-luvulla ja sen jälkeenkin.
Nuo "hirmuteot" on SRK päättänyt pimittää vaikka mätäpaiseet ovat puhkaisematta. Kuunnelkaa tarkasti kerrotaanko saarnoissa terkejä
-Jumalan huoneen hallitus
-rakkaudella puhutella
-parannuksen teko seurakunnan edessä
-sitominen synteihin jne
Lestadiolaisuuden piirissä tapahtuneet teokoja (esim rippikoulujen yöherätykset) voisi arvioida myös maallisen lainsäädännön valossa - itse koen että ei viranomaiset hyväksyisi sellaista minkä itsekin jouduin kokemaan Reisjärven opiston vanhassa punaisessa talossa
En tiedä, mistä vuodesta lähtien suviseurasaarnat on painettu kirjaksi. Meille kotiin ostettiin ainakin kaikki suviseurakirjat, joissa saarnat ovat painettu sanasta sanaan. Ainakin 80-luvun alussa niitä jo tehtiin, uskon kyllä että aiemminkin. Eli kirjastostakin varmaan löytyy ja monien kotien kirjahyllyistä. Taidampa käydä itsekin lapsuudenkodissa penkomassa, kun alkoi aihe kiinnostamaan.
Ei pidä paikkaansa että kirjoissa olisi sanasta sanaan. Kirjoissa on jonkin verran jälkikäteen tehtyjä sievistelyjä ja opillisia korjauksia.
Kuuntelin isossa teltassa erään mielenkiintoisen puheen joka jäi mieleen. Myöhemmin aloin tarkistamaan kirjasta puhetta uudelleen niin kyllä se kirjaan oli kirjoittettu eri tavalla mitä saarnattu. Tästä tapahtumasta on aikaa enkä rupea sitä tarkemmin selittämään mutta kyllä kirjoihin korjaillaan "saarnavirheitä".
Saarnoja on tehty kirjoiksi ainakin -70-luvun alkupuolelta. Lapsuudenkodistani löytyy niitä aika paljon.
Melkein ensimmäisist ävuosisata alkaen niitä on julkaistu, ainakin vuodesta 1912 pienenöä vihkosena, referoituna ja myöhemmin pikakirjoittajan muistiinpanoista tehtyinä julkaisuina. Olen kerran lukenut niit ävanhoja vihkosia kirjaksi sidottuna, sain sen lainata eräältä vanhalta tädiltä. Kun äänen tallennuslaitteet tulivat käyttön, saarnojen alkuperän tarkkuus parani, koska niistä jäi pois tallentajan lyhennelmät ja mielikuvat. Jos suinkin on tallenteelta selväksi saatavissa, saarnat painetaankin siten, että puhujan persoonalliset ominaisuudet jäävät näkyviin.
Minulla on muutama saarnakaseti kokoelma varastossa. Joka vuosi on viime aikoina julkaistu muutaman saarnan osio vanhoja suvuseurasaarnoja. Varmaan tänäkin kesänä. Uskoisin melko pitkältä ajalta niitä tallessa olevan, ainakijn Ssievin seuroista alkaen, mutta vain kysyntä antaa aiheen tarjontaan. Jos ei kysytä, ei kannata julkisuuteen tarjotakaan.
Puhuja sanoi suunnilleen, että Jumala tahtoo meitä eksyttää. Luultavasti tarkoitti sielunvihollista. Tuollaista ei kyllä saisi mennä korjaamaan.
Olen kuunnellut 70- 80-luvun saarnoja koko viime talven nykyisten saarnojen rinnalla, aivan samanlaista Jumalan sanaa kaikissa. Ei mitään eroa saarnoissa ja näinhän se pitää ollakin maailman alusta loppuun saakka.
On vaan mukava kuulla, kun taivaan linnut sirkuttaa. Tänä päivänä se on vaan harvinaista. Miksihän?
Kai siksi, että maailman aika on niin raskas Jumalan lapselle, ettei jaksa ääneen visertää. Mutta taivaassa pelastetut kiittävät kilvan, kun uskomme muuttuu näkemiseksi
Jos niitä saarnoja on painettu (esim. lehtisiä tai vihkoja, kirjoja), niin kaikki ne ovat löydettävissä yliopiston kirjaston arkistoissa.
Suomessa on ollut painoa koskeva laki, ja se on merkinnyt sitä, että kaikki jutut, mitä on painettu (mainokset, a4-mainokset, hääkutsukortit, puheet, saarnat, vihot, lehdet.. kaikki, mitä ikinä on missään tässä maassa painettu) on yksi kappale lähetetty yliopistolle.
Se on kauhea kasa paperia siellä, mutta kaikki on siellä: myös vl-saarnat, jotka ovat painettu.
Kaikki on myös luettavissa - lainaan ei kaikkea kotiin saa, mutta niitä saa lukea yliopiston arkistossa.
Suurin osa niistä on Oulun yliopistolla.