Suomalainen korkeakouluopiskelija sinnittelee selvästi pienemmällä opintotukisummalla kuin muiden Pohjoismaiden opiskelijat. Suomalaisen opiskelijan tukisumma jää kuukaudessa 150-350 euroa pienemmäksi, selviää Kelan tekemästä pohjoismaisesta vertailusta.
Suomalaisopiskelijan tuki on kuukaudessa 650 euroa. Islantilaiset ja norjalaiset saavat lähes 1 000 euroa kuussa opintotukena. Tanskassa tuen enimmäismäärä on reilut 900 euroa ja Ruotsissa yli 800 euroa kuukaudessa.
Kelan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten Suomen opintotuki oli hyvää pohjoismaista tasoa.
Opintotukijärjestelmissä on eroja. Tanskan ja Suomen opintotukijärjestelmiä kutsutaan opintorahajärjestelmiksi, joissa opintotuki maksetaan pääosin suorana tukena opiskelijalle ja opintolaina on markkinaehtoinen.
Islannissa tuki koostuu pelkästä opintolainasta. Opintolainajärjestelmässä opintolainan myöntää valtio ja siihen liittyy muun muassa reilu korkotuki.
Myös sallittujen lisäansioiden tulorajat ovat muualla Pohjolassa samalla tasolla tai korkeammat kuin Suomessa.
Kelan vertailu on julkaistu Sosiaalivakuutus-lehdessä.
Suomalaisopiskelijan tuki on kuukaudessa 650 euroa. Islantilaiset ja norjalaiset saavat lähes 1 000 euroa kuussa opintotukena. Tanskassa tuen enimmäismäärä on reilut 900 euroa ja Ruotsissa yli 800 euroa kuukaudessa.
Kelan mukaan vielä kymmenen vuotta sitten Suomen opintotuki oli hyvää pohjoismaista tasoa.
Opintotukijärjestelmissä on eroja. Tanskan ja Suomen opintotukijärjestelmiä kutsutaan opintorahajärjestelmiksi, joissa opintotuki maksetaan pääosin suorana tukena opiskelijalle ja opintolaina on markkinaehtoinen.
Islannissa tuki koostuu pelkästä opintolainasta. Opintolainajärjestelmässä opintolainan myöntää valtio ja siihen liittyy muun muassa reilu korkotuki.
Myös sallittujen lisäansioiden tulorajat ovat muualla Pohjolassa samalla tasolla tai korkeammat kuin Suomessa.
Kelan vertailu on julkaistu Sosiaalivakuutus-lehdessä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
onko noi summat bruttona vai nettona?
uskomatonta mutta totta.
Onhan se outoa sanoa että Islannissa maksetaan enemmän opintotukea, vaikka se kaikki koostuu lainasta. Tietenkin opintotuki muodostuu Suomessakin osittain lainasta, mutta jos katsotaan pelkkää kokonaissummaa, niin sen perusteella on aika paha sanoa että Suomessa olisi huonompi tuki kuin Islannissa.
Myöskään tuossa ei mainita että kuinka suuri osa esim. Ruotsin opintotuesta koostuu lainasta.
Mietin vaan että tuskin se monia lohduttaisi, jos nostamalla lainan määrä kaksinkertaiseksi Suomessa, saataisiin opintotuen määrä "hyvälle pohjoismaiselle tasolle".
Niin ja minkälaiset lukukausimaksut ovat käytössä muissa pohjoismaissa?
Yliopisto-opiskelija saa opintorahaa 259,01 euroa, asumislisää 201,60 euroa, Opintolainaa 300 euroa...
...joten tämä tekee yhteensä nettona 760,61 euroa kuukaudessa.
Olen kyllä sitä mieltä, että opintotukea pitäisi korottaa, mutta työttömyyskorvauksen kanssa sellaisessa suhteessa ettei monen tutkinnon suorittajat vie kaikkia opiskelupaikkoja.
Laajennan keskustelua... vanhaan tuttuun...
Usein opintotukeen halutaan korotusta, koska laiskat työttömät saavat enemmän kuin ahkerat opiskelijat. Kun itse on saanut oman opiskelupaikan ja haluaa enemmän rahaa, niin harvoin tulee ajatelleeksi ettei ehkä olisi saanut lainkaan opiskelupaikkaa, jos olisi kaikkien työttömien kanssa kilpaillut kyseisestä opiskelupaikasta. Jos työttömyyskorvaus ja opintotuet olisivat samalla tasolla, niin suurin osa työttömistä hakeutuisi opiskelemaan. Uskokaa vaan - työttömänä olo on henkisesti hyvin raskasta kun ympäröivä yhteiskunta pitää työttömyyden syynä vain työttömän omaa laiskuutta.
Nytkin monet jäävät ilman haluamaansa opiskelupaikkaa sen vuoksi, että useat tutkinnon suorittaneet eivät saa työpaikkaa ja lähtevät opiskelemaan toista tutkintoa. Kun on ansaitseva puoliso, niin opiskelu on kaikin puolin kannattavampaa kuin työttömyys - ei kerry työttömyyttä ja saa ainakin opintotukea.
Eli kannattaisi saada korotusta sekä opintotukeen että muutosta työttömyysturvaan.
Mitenkähän nuorten opiskelupaikkojen saamisen tulee käymään tulevina vuosina kun tuo työmarkkinatuen vastikkeellisuus tuli voimaan? Varmasti monet työttömät rupeavat mieluimmin opiskelemaan kuin lähtevät töihin 404 euron "kuukausipalkkalla" ja työttömän statuksella.
"...joten tämä tekee yhteensä nettona 760,61 euroa kuukaudessa"
Tarkoitat varmaan bruttona? Yleensä tuosta summasta lähtee 10% veroina pois.
Eikös noita opintukikuukausia ole rajoitettu määrä, että ei niitä loputtomasti tule saamaan vaikka monta tutkintoa suorittaisikin? Vai saako aina uusia tukikuukausia kun aloittaa opiskelut uudelleen?
Käsittääkseni jos vuoden aikana ei ole muita tuloja, niin opintotuesta ei mene veroa.
En ole ottanut selvää tarkemmin opintotuesta, mutta minulla ainakin olisi käytettävissä kaikki opintotukikuukaudet, vaikka aikaisempi tutkintokin löytyy...
löytyy kaksi ammattitutkintoa...
Näinhän se taitaa olla, puhuinkin aika yleistäen. Taitaa kuitenkin suurinosa korkeakouluopiskelijoista olla töissä kesäisin (tai opintojen ohella), joten tuo 0-veroprosentti on loppuenlopuksi aika harvalla.
Onhan tuo älytöntä jos aina annetaan uusia tukikuukausia. Ymmärtäähän sen sitten, jos aikoo opiskella jonkun nykyistä korkeamman asteen tutkinnon, mutta jos suorittaa toisen samantasoisen, niin onkohan siinä mitään järkeä antaa täydet opintotukikuukaudet?
valmistuneita ihmisiä, joilla nykyinen "ammattikorkeakoulu" oli opisto-tasoinen ja näin ollen niiden aikana nostettu opintotuki ei vaikuta uusien ammattikorkeakoulu tai yliopisto opiskelujen opintotukeen.
Silloin opistossa opiskeleva sai vähemän opintotukea ja lainaa kuin yliopisto- tai korkeakouluopiskelija.
"'...joten tämä tekee yhteensä nettona 760,61 euroa kuukaudessa'
Tarkoitat varmaan bruttona? Yleensä tuosta summasta lähtee 10% veroina pois."
10%:n vero menee ainoastaaan opintorahasta ja sekin korjataan verotuksessa myöhemmin, jos ei ole opintotuen ohella muita tuloja.
Tuo olikin mulle ihan uutta tietoa. Tiesin kyllä, että ammattikorkeakouluopinnot olivat ennen yliopisto-opintoja alempitasoiseksi katsottuja, mutten ettei silloisia amk-opintoja laskettaisi lainkaan nykyisestä tukikuukausijärjestelmästä pois. Kiitos tiedosta!
...en löytänyt selvää vastausta.
Aikaisemmin opisto-tasoinen koulutus ei vastanut korkeakoulua ja yliopistoa.. vaan opistoihin pääsi suoraan peruskoulusta kun oli kertynyt jonkin verran työkokemusta tai oli saanut kuitattua työkuukausia ammattikoulun käymisellä.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/060601113316IL?openDocument
"Toisen asteen opinnoissa kokonaistukiaikaa ei ole rajoitettu. Opiskelija voi vaihtaa toiselle alalle tai toiseen oppilaitokseen eri opintoihin ja käytettävissä oleva tukiaika määritellään yksinomaan nyt suoritettavien opintojen perusteella. Toisen asteen opintoihin käytetty opintotuki ei myöskään lyhennä korkeakouluopintojen opintotukiaikaa."
Aivan... mikäköhän logiikka noissa kelan laskelmissa sitten on? Suomalainen opiskelija saa tukea aloitusviestin mukaan 650e kuussa. Eikös sen pitäisi olla reilusti yli seitsemänsadan, vaikka ne verotkin otettaisiin pois?
toimittaa nollaverokortin ajoissa. Tällöin ennakonperintää ei suoriteta ollenkaan.
Jos tuo 650€ on vanha summa, ennen viime syksyn opintolainan ja marraskuun asumislisän korotusta. Eli (noin-laskelma) nykyinen tuki 760€-80€-30€=650€. Tuo olisi siis vuoden vanha bruttosumma...
"...joten tämä tekee yhteensä nettona 760,61 euroa kuukaudessa."
Tuossa aiemmassa viestissäni laskeskelin, että tuo aloittajan esilletuoman tutkimuksen 650€ olisi vuoden vanha opintotuki lainoineen bruttona.
"Nytkin monet jäävät ilman haluamaansa opiskelupaikkaa sen vuoksi, että useat tutkinnon suorittaneet eivät saa työpaikkaa ja lähtevät opiskelemaan toista tutkintoa. Kun on ansaitseva puoliso, niin opiskelu on kaikin puolin kannattavampaa kuin työttömyys - ei kerry työttömyyttä ja saa ainakin opintotukea."
Jos tässä on kyse korkeakoulututkinnoista niin tukikuukaudet kyllä loppuvat ennen kuin toista tutkintoa saa suoritetuksi. Eli ei se opintotuki loputtomiin juokse. Jos taas jättää viimeisen opintorahan nostamatta niin lainaa saa, mutta siitäkin tulee hankalaa. Asumislisäkin laskee helpostikin nollaan, jos kerran puoliso tienaa.
Teknisen korkeakoulun professori Paul Lilrank lyttää kolumnissaan opintotuen sosialismiksi.
http://www.t-lehti.fi/story.php?page=t4_2006_nosto2
Olen samaa mieltä.