Hammaslääkäripelko

Mä pelkäsin kolmisenkymmentävuotta turpadokulaa (hammaslääkäriä) niin että pelkkä ajatuskin sai hien kihelmöimään otsalle. Hammaslääkäri oli niin kauhujen paikka, että yksinkertaisesti suljin sen poissa elämästäni. Aikansa se oli helppoa, kunnes pikku hiljaa purukalusto huononi ja huononi ja uudet pelot valtasivat koko ajan sen myötä mieltäni. Ja vääjäämättä koitti sekin päivä, jolloin oli kohdattava totuus ja mentävä paskanpää jäykkänä hammaslääkärin vastaanotolle.
Tuomio oli tyly: Ylhäältä kaikki vaan veks ja tilalle tekarit! No, ei siinä auttanut muu kuin olla suu ammollaan kun dokusetä repi välillä hikeä pyyhkien hammasrisoja suustani.
Kun sain ensimmäistä kertaa tekarit suuhuni, en tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Näky oli kamala ja tunne vielä kamalampi. Aika pian kuitenkin totuin tekokalustoon. Nyt se jopa tuntuu paremmalta kuin silloiset omat.
Pelko jäi hampaidenrevintäretkelle, koska hammaslääkäri oli mukava ja hyvä. Nykyisin käyn vuosittain tarkistuttamassa alakalustoni eikä huonot hampaat enää tule painajaisina uniini.
3405
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

moi joo nii varmaa mä en todellakaa pelkää hammaslääkäreitä hahhhhhhaaa ne on just kivoja

Äänestä

Sama juttu minulla; pelkään hammaslääkäriä. Kaikki alkoi siitä kun olin n. kaksi vuotta hammas lekkauksessa ja minulle ei laitettu tarpeeksi puudutus ainetta. Nykyisin en pelkää enää niin paljon. Yhdessä leikkauksessa olen sen jälkeen ollut samassa paikassa mutta eri lääkärilla tosin (onneksi. Vieläkin saan pelätä että mitä sinne suuhun laitettaan kun sitä ei yleensä ikinä kerrota.

Äänestä
  • Mä kans pienenä pelkäsin hammaslääkäriä ja kerran kun mua käytettiin hammaslääkärissä niin mä kiroilin kaikkea tyhmää!!(noloa)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Ex-jänöjussi kirjoitti:

Mä pelkäsin kolmisenkymmentävuotta turpadokulaa (hammaslääkäriä) niin että pelkkä ajatuskin sai hien kihelmöimään otsalle. Hammaslääkäri oli niin kauhujen paikka, että yksinkertaisesti suljin sen poissa elämästäni. Aikansa se oli helppoa, kunnes pikku hiljaa purukalusto huononi ja huononi ja uudet pelot valtasivat koko ajan sen myötä mieltäni. Ja vääjäämättä koitti sekin päivä, jolloin oli kohdattava totuus ja mentävä paskanpää jäykkänä hammaslääkärin vastaanotolle.
Tuomio oli tyly: Ylhäältä kaikki vaan veks ja tilalle tekarit! No, ei siinä auttanut muu kuin olla suu ammollaan kun dokusetä repi välillä hikeä pyyhkien hammasrisoja suustani.
Kun sain ensimmäistä kertaa tekarit suuhuni, en tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Näky oli kamala ja tunne vielä kamalampi. Aika pian kuitenkin totuin tekokalustoon. Nyt se jopa tuntuu paremmalta kuin silloiset omat.
Pelko jäi hampaidenrevintäretkelle, koska hammaslääkäri oli mukava ja hyvä. Nykyisin käyn vuosittain tarkistuttamassa alakalustoni eikä huonot hampaat enää tule painajaisina uniini.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu