Itselleni "uskonasiat" selvisivät vasta yli 50-vuotiaana luettuani avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan kirjat
-Kotona maailmankaikekudessa ja
-Avoin tie , kurkistuksia tulevaisuuteen.
Nämä Sinunkin kannattaa ehdottomasti lukea jo nyt, jotta asiat kirkastuisivat jo varhain.
-Kotona maailmankaikekudessa ja
-Avoin tie , kurkistuksia tulevaisuuteen.
Nämä Sinunkin kannattaa ehdottomasti lukea jo nyt, jotta asiat kirkastuisivat jo varhain.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos 65 miljoonaa vuotta sitten ei olisi tapahtunut meteoritörmäystä maahan (jota Jupiteri ei sattunut hoitamaan), dinosaurukset asuttaisivat yhä maata ja nisäkkäät kaapisivat elantoaan liskojen hallitseman maailman reuna-alueilla.
Ei olisi helluntailaisia, islamistejä eikä tuhansia muita uskontoja, jotka kakki sanovat olevansa ainoa totuus.
Heh-heh
minusta nuorten olisi todella hyvä paneutua vähän enemmän itsenäisesti siihen, mitä mieltä itse ovat. minusta koko ripari oli muiden mielipiteiden, "yleisien totuuksien" läpi käymistä, nuorille itselleen ei annettu kamalasti puheenvuoroa. nyt joku voi tietysti sanoa että tottakai ripareilla puhutaan paljon nuorten kanssa, mutta minusta ne keskustelut eivät olleet kovin vapaita ja aiheet oli jo päätetty.
liian moni nuori ottaa liian ehdottoman kannan uskonasioista. monet tuntuvat vain päättävän että "vittu ripari on ihan perseestä, mua ei mikään kalju viiskymppinen pappi aivopese!" asiaa lähinnä pahentavat vanhempien yritykset puhua nuorta kunnollisille teille, siitä syntyy hyvin helposti vain vastamielipiteitä kun vihollinen on jo päätetty.
minun neuvoni nuorille on, että riparilla kannattaa kyllä käydä vaikka sitä epäilee. ei siinä ainakaan menetä mitään, yleensä siellä on ihan kivaa jos ei ota liian kielteistä asennetta. siellä on hyvä miettiä omia mielipiteitä, ja pohtia tosissaan, mitä mieltä on esim. opetetttavista raamatun asioista.
vasta sen jälkeen, kun tietää tarpeeksi, voi tehdä päätöksiä. itse kävin aikoinaan sekä riparin, että prometheus-leirin, ja päätin etten kertakaikkiaan vain usko jumalaan. uskoin seurakuntaan, minusta työ mitä seurakunnat tekevät on hyvin arvokasta, ja todella tykkään käydä välillä jumalanpalveluksissa. yleensä istun vain takana ja mietin, kuinka tärkeää on esimerkiksi joillekkin vanhuksille käydä kirkossa ja tuntea todella kuuluvansa johonkin, tai kuinka tärkeä tekijä uskonto on ylipäätänsä maailmassa.
typerintä, mitä voi tehdä, on ottaa jo valmiiksi kielteinen asenne kun lähtee riparille. minä ainakin kunnioita suuresti ihmisiä, jotka osaavat olla avoimia eri uskonnoille ja eri mielipiteille.