Pohdin siirtymistä öljystä puulämmitykseen ja sain idean jonka avulla välttyisin sekä varaajan ostamiselta että vanhan öljysäiliön purkamiselta. Ajatuksenani on eristää öljysäiliö, täyttää se vedellä ja asentaa alapalokattila lämmittämään vesi vapaakiertoperiaatteella. Sitten lämmönvaihtimeksi säiliöön esim. paineletkua jossa lämminnyt vesi johdetaan patterikiertoon. Eli sama periaate kuin kattilan lämminvesikierukassa mutta suuremmassa mittakaavassa. Kuulostaako idea toteuttamiskelpoiselta ? Itse mietin lähinnä kestäisikö säiliö veden painoa ja lämpötilavaihteluja. Säiliö on sinänsä hyväkuntoiseksi todettu, 3 mm terästä ja tilavuudeltaan 4500 litraa.
Öljysäiliöstä lämpövaraaja?
Pelle Pelokas
477514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Se ei taida täyttää paineastiapykäliä.
Jos laitat sinne liikaa painetta ja se alkaa vuotaa, niin pitää vastata itse vahingoista!
vapaakierto toimi ilman paineastiaa? Ideanahan oli että paine on ainoastaan tuossa vesimassassa lilluvassa lämmönvaihtimessa. Öljysäiliön eristämisellä tarkoitin lämpöeristystä en painetiiviiksi tekemistä.
Lämminvesivaraaja on paineastia ja vesi lämmetessään nostaa painetta. Jos et tee varaajasta tiivistä, niin paitsi paine niin myös lämpö karkaa.
Kattilan vesitilassa on yleensä patteriverkoston vesi ja kierukka on käyttöveden lämmittämistä varten.
pienestäkin reiästä mutta suurin osa lämmöstä jäisi sisään. Ei hyötysuhteen tarvitsisi olla huippuluokkaa kun on puuta poltettavaksi omasta takaa riittävästi.
"Lämminvesivaraaja on paineastia ja vesi lämmetessään nostaa painetta."
Jos käyttölämpötila on alle 120 °C ja suurin paine 1 bar abs niin kyseessä ei ole painelaite. Jos lämmövaraajat olisivat painelaitteita, niin niille pitäisi suorittaa määräaikaistarkistuksia ja ne olisi rekisteröitä ja vielä pitäisi olla käytönvalvojakin. niin ja painelaitekirja.
Jos en väärin muista niin omani on leimattu koestetuksi kahden barin paineeseen ja varo on 1,5 bar.
Mitä puppua. Joo ton mukaan sitten kattila jossa keitän pottuja on paine astia.
Kyllä tuota periaatetta mielestäni kytetään suuremmassa mittakaavassa siten, että isojen voimalaitosten tehoa varastoidaan kallioluolien vesimassoihin esim. yöaikaan, kun muuten ei energiaa tarvita.Säiliössä pitää kyllä olla jonkinlainen varoventiilisysteemi, jos joskus vesi menee lähelle kiehumispistettä, jotta ylimääräiset paineet pääsevät pois.Tuo säiliö on kyllä niin suuri,että hevin ei jollain 35 kW:n pannulla sitä kiehumispisteeseen saa. Ylipainettasinne ei teoriasa paljon tule. Iso määrä siellä on vettä, joten kunnon lattiakaivo pitää olla samassa tilassa, jos vuoto tulee.
Tarkoitin juuri sitä, että jos sinulla on siinä kattilassa kalvopaisuntapönttö, niin se on korvattava avopaisuntapöntöllä tai sitten jätettävä säiliö vajaaksi ja riittävän avoimeksi.
Veden tilavuus muuttu melko paljon, kun sitä lämmitetään.
säiliön vajaaksi jättäminen olivat itsellänikin mielessä. Öljysäiliöhän on tiilimuurin ympäröimä vuodon varalta ja ajattelin purkaa sitä vain sen verran että saan liitännät tehtyä ja muurata sitten takaisin umpeen. Mahtaako asetukset siitä huolimatta
vaatia tuolle vesimäärälle mitoitettua lattiakaivoa?
tarkoittaa, että säiliössä on ylivuotoputki, noin 100 mm yläosasta. Säiliö on yhteydessä ilmassa olevaan happeen ja korroosio alkaa.
Joo tosi paljon vaikka näin.
Tutkimusten mukaan, kun 1 litra vettä lämpenee 1 asteella, se laajenee 0,00033 litran verran. Kun 2150 litraa lämpenee 30 asteella, se laajenee
2150 kertaa 30 kertaa 0,00033 = 21,285 litraa
eli siis vajaat 22 litraa
mutta en tiedä kannattaako alkaa. Lähinnä epäilyttää tuo eristäminen. Taitaa olla aika kova homma yleensä kun ovat säiliöt ahtaissa tiloissa. Mutta jos se ei ole ongelma niin toimii kyllä. Letkun tilalle lämmönvaihtimeksi kannattaisi laittaa vaikka vanhasta öljykattilasta purettuja kuparisia käyttövesikierukoita. Ovat erittäin tehokkaita ja tuntuisi että pari kierukkaa riittäisi. Kytkisin sarjaan. (Ensimmäisen, pystyasentoon alas ja toisen sitten vaakaan yläpintaan). Tällä systeemillä vesi esilämpiäisi virratessaan alakierukan läpi eikä jäähdyttäisi niin nopeasti varaajan yläosaa. Ko kierukoita löytyy jokaisesta Öljykattilasta eikä maksa romuna juuri mitään jos pääsee itse purkamaan ennenkuin joutuu romikselle. Romiksella osaavat jo pyytää tolkuttomia hintoja (ehkä n.20e/kpl ;-))... Ei muuta kuin rakentamaan!
ja rohkaisusta. Eristys onnistuu ainakin sivulta ja päältä suht helposti, tilaa on säiliön ja valuma-altaan välillä 10-20 cm.
Jäisikö varauskapasiteetti haitallisesti pienemmäksi jos sen öljysäiliön putkineen valaisi täyteen betonia veden sijasta?
Ei olisi veden korroosiovaikutusta syömässä säiliön seinämiä ja eristyksen voisi rakentaa jopa säiliön sisäpintaan.
Painoahan tuolle tulisi jotain vajaa 10 tonnia...
Käyttövedelle sitten oma varaaja.
ajatuksenjuoksuasi koskien tuota säiliön täyttämistä betonilla. Miten sitä lämmittäisi puukattilalla? Korroosio on vesivaihtoehdossa tietenkin ongelma mutta säiliönhän voisi ruostesuojata.
aiheuta korroosiota. (sama se on lämmitysputkistoissakin, jotka ovat terästä) Käytä avointa paisuntajärjestelmää joka on varmistettu varoventtiilillä avp 1 par. Jos täytät säiliön kiinteällä massalla, niin pitää olla kaksi lämmönvaihdinta. 1 lataukseen ja toinen purkaukseen. Vapaakierto latauksessa onnistuu jos vaihdin asennetaan pystyyn säiliön sisällä. Pumppu ei kyllä paljoa maksa, ja kierto tehostuu. Massavaraaja sovelttuu hyvin matalalämmitsjärjestelmiin (lattialämmitys) Miksei myös aurinkolämmön talteenottoon.
että kyseessä on terässäiliö nim. omaan sisätilassa. Eikö olekin. Jos siinä on muurattu suojaseinämä, niin eristys on asennuksien jälkeen helppo. Ihmettelen jos et ottaisi käyttööön myös aurinkoenergiaa. Tietoa löytyy netistä paljon.
paras ja luotettava varastointimuoto lämmölle, ainakin vielä. Asenna laitos avoimella paisunta-astialla ja varoventtiiliillä varustettuna. Kytke lämmityspiiri pumppukiertoiseksi, ja pumppua ohjaamaan kattilassa oleva termostaatti. Asenna meno ja paluuputkeen säätöventtiili, jolla sekoitat kuumaa vettä kattilaan palaavaan viileään veteen. Säätöventtiili manuaalinen (varma) Asenna kaksi lämmönvaidinta. 1 varaajaan pohjan läheisyyteen (mahdollista aurinkolämmön talteenottoa varten) toinen yläosaan käyttöveden valmistusta varten. Katso ohjeita netistä. Muista varoventtiili paisuntajohtoon tai suoraan kattilaan avp 1 bar.!! Myös varaajasta tulee olla yhteys paisuntasäiliöön ja vielä siinäkin tulee olla varoventtiili avp. 1 bar.
ala hitsailemaan mitään yhteitä öljysäiliöön. Se on ehdottomasti vaaran aihe. Vaaratomiakin vaihtoehtoja on olemassa. Kysy asiantuntijalta tai teetä työ ammattihenkilöllä.
ei saa hitsailla eikä leikellä. Ei millään kipinää aiheuttavalla laitteella. Voit käyttää lämmönvaihtimien liitännässä niiden omaa lävistys ja tiivistysmenetelmää. "Tyhjä" säiliö on vaarallinen. Siellä on ilman ja öljyn muodostama seos joka räjähtää kipinästäkin. Tupakointikin on kielletty avoimen öljysäiliön läheisyydessä. Säiliö on puhdistettava ja täytettävä vedellä lämmönsiirtimien asennuksen jälkeen. Kysy neuvo paloviranoamiselta, he tekevät käynnin paikan päällä ja antavat neuvot ja järjestevät tarvittavat vaahdotukset ja vartioinnin. Älä tee mitään hätiköityä "omasta päästä". Säiliön poistettuun tarkastusluukkuun voi tehdä muhviliitokset hitsaamalla paisuntaputkea ja lämpömittaria varten, kun hitsaus tapahtuu vaikka ulkona tai verstaalla.
"Siellä on ilman ja öljyn muodostama seos joka räjähtää kipinästäkin. Tupakointikin on kielletty avoimen öljysäiliön läheisyydessä. "
Polttoöljyn leimahduspiste on 70C, ei se huoneenlämmössä mihinkään räjähdä. Et taida olla mikään muu kuin amatööri... öljypolttimessakin on esilämmitin öljylle joka lämmittää sumutettavan öljyn 80C ennen polttamista. Bensasäiliölle noi sun varoittelusi olisi tottakin.
tyhjää öljysäiliötä.
Joten sallinette että kerron oman mielipiteeni muiden jatkoksi. Tyhjähän sen säiliön täytyy olla jos sitä hitsata meinaa, kuka sitä nyt öljyssä viitsii kahlata. Mieluiten puhdistettukin sillä niin saa parempaa jälkeä aikaan. Vaarallista se ei ole mutta vähän epämiellyttävää hitsauskäryn takia. Siksi kannattaa järjestää kunnollinen tuuletus hitsauksen ajaksi. Mutta lopeta ihmisten pelottelu öljysäiliön räjähtämisellä kun niin voi tapahtua oikeastaan vain teoriatasolla.
Olen korjannut joskus hitsaamalla myös bensasäiliöitä eikä niidenkään kanssa tule mitään ongelmia kun vain tietää mitä tekee.
annettiin tiukat ohjeet tyhjennetyn öljysäiliönkin hitsauksesta. Tyhjennys, pesu (kuumalla vedellä) kuivaus, tuuletus ja vartiointi (kaveri sammuttimen kanssa vieressä) tulityölupa, valon jännite (24 v)
paloviranomaiselle ilmoitus ja puhdistusvaiheessa ei kipinää aiheuttavia työmenetelmiä. Joissakin tapauksissa säiliön vaahdotus. Että kyllä varoittajat oikeassa ovat. On tapahtunut säiliöhössähdyksiä, kai olette lehdistä lukeneet. Mm. viemärikaivot ovat vaarallisia myös. Metaanikaasu räjähtää helposti varokaa sellaista. Itse en noita töitä tee, kerron vaan muistin mukaan opetuksia aikanaan, 15 vuotta sitten. Vai onka ohjeet sitten myöhemmin lieventyneet ? Yhden säiliön olen purkanut. Täytimme sen vedellä puhdistuksen jälkeen. Taisi olla laiton teko sekin kun vesi pumpattiin purun aikan uppopumpulla isännän pellolle. Hän huolehti siitä asiasta. Säiliön jäännökset vei romumies mennessään.
opettajasi koskaan itse tehneet säiliöiden hitsaustöitä? Veikkaan että yhtä vähän kuin paloviranomaiset. Mutta minä teen noita hitsauskorjaus/purkuhommia päivittäin ja olen tehnyt niitä jo kolmisenkymmentä vuotta joten luulen tietäväni hieman asioista.
Kerrataanpa vielä: Jos vanha öljysäiliö on puhdistettu asianmukaisesti, se ei räjähdä eikä syty koska siellä ei yksinkertaisesti ole sisällä mitään palavaa tai räjähtävää - ymmärrätkö? Jos säiliön sisällä joudutaan työskentelemään niin hyvä tuuletus on tärkeä jo viihtyvyydenkin takia. Eihän nuo mitään herkkuhommia lopultakaan ole mutta joka tapauksessa helposti tehtävissä maalaisjärkeä käyttäen
Paloviranomaiset ovat väärässä, koska sinulle ei ole sattunut mitään? Eiköhän niitä onnettomuuksia juuri huolimattomuuden ja hälläväliä-asenteen takia tapahdu, ja jos suosittelet amatöörille öljysäiliön hitsausta, niin et liene itsekään mikään ammattilainen, kunhan haluat päteä.
kuin "ikävää hommaa" luettelee. Ne on muistaakseni Öljyalan keskusliiton ohjeet vanhan öljysäiliön purkamisesta. 1. säiliö tyhjennetään ja puhdistetaan menetelmällä joka ei aiheuta kipinöintiä. 2. säiliö huuhdellaan lämpimällä vedellä. 3. järjestetään tuuletus 4. käytettävä valaistukseen verkkomuuntajaa (24v) 5. työssä oltava varmistaja ja sammutin 6. käytettävä paloitteluun sahaa 7. jätteet toimitettava oikeaan kohteeseen. 8 ennen työn aloitusta ilmoitus paloviranomaisille. 9 jos on käytettävä kulmahiomakonetta tai hitsauleikkuria, on tulityöluvat ja niiden vaatimat toimenpiteet suoritettava. 10. jos on käytetty hitsausleikkausta tai katkaisuleikkuria (rälläkkä) palovartiointi on järjestettävä tulitöistä säädetyn lain mukaan. On siinä kovat ohjeet. Monikohan niitä noudattaa ?
Onko rälläkän hehkuva kipinä tai tupakan hehku alle 70 astetta?!?!
ohjeita vaikka suurin osa heistä on kenttäolosuhteissa säiliötöiden suhteen melko kokemattomia. Onnettomuuksia tapahtuu hyvin harvoin, tuskin koskaan, jos puhutaan lämmitysöljysäiliöistä. Pidän kiinni vieläkin siitä että puhdistetussa ja tuuletetussa säiliössä voi kuka tahansa harjoitella vaikka hitsausta. Ei se syty eikä räjähdä. Jätä Sinä suuret tunteen hieman vähemmälle ja usko ammattilaista. Ei tyhjässä säiliössä ole mitään palavaksi kelpaavaa. Ota vielä selvää seuraavista käsitteistä:
- leimahduspiste
- ylempi ja alempi syttymisraja (pitoisuus)
"usko ammattilaista"
Toki, sen takia en sinun juttujasi vakavasti otakaan.
se leimahduspiste, urpo! Palavan _nesteen_ lämpötilan pitää olla yli leimahduspisteen ennenkuin se syttyy mistään lämpötilasta. Alle 70C oleva polttoöljy ei syty metallipinnalla, kokeile vaikka sytkärillä. Se ei muodosta tarpeeksi syttyvää höyryä alle tuon lämpötilan.
Onko se yli 70 C ? Voi ollakin ?
olevani ammattilainen? Toistamalla samaa jargonia jota asiaa ymmärtämättömät siviilit ja osa viranomaisistakin toistavat kuin papukaijat. Ei ei, nämä jutut on opeteltu kuluneiden vuosikymmenten aikana niin että uskaltaa vaikka väitellä täällä kaltaistesi tollojen kanssa. Mitäs tykkäät bensiinisäiliön korjauksista hitsaamalla? Ei onnistu vai? Onnistuupas ja jopa helpommin kuin öljysäiliössä kun puhdistetussa bensasäiliössä on vielä vähemmän palavaa öljysäiliöön verrattuna. Minulle on yhdentekevää, kuinka vakavasti sinä minut otat mutta ei sinun enää enempää kannattaisi täällä itseäsi nolata. Sillä sen olet jo tehnyt
tarvitse näille ymmärtämättömille todistella mitään. Typeriä kun ovat, ei auta vaikka väännät rautalangasta niille mallin. Kun eivät usko niin eivät. Toisaalta, lieneekö tuolla niin väliäkään. Samanlaisia vääntäjiä suomi 24:ssä on joka palstalla, ei sille mahda mitään.
tuon kokoiselle varaajalle saat hankkia sitten jonkun kunnon kattilan että saat lämpimäksi eli pykälää suuremman kuin 20-30kw normaalimallit ovat. Huomaa sitten pannuhuoneen paloluokituksen muutos jos kattila on yli 30kw. Onkos säiliö eli tuleva varaaja sitten kattilan yläpuolella jos meinaat vapaakierrolla saada toimimaan? Pienemmillä kattiloilla 2" putket riittävät vapaakiertoon mutta tuossa kokoluokassa hmmm... - toisaalta latausmpumppu ei montaa wattia lämmittäessä vie.
Entisessä talossa oli paikan päällä tehty varaaja vanhaan hiilivarastoon ja sinne 15 metriä ryppykuparia tuli lämmönvaihtimeksi, hyvin riitti 160 m2 rintsikan lämmitykseen. Systeemissä oli 200 litran avopaisunta-astia ja hyvin riitti (noin 3 kuution varaaja).
Tuolla systeemillä varaajassa ei juuri paineet nouse ollenkaan joten monien tässäkin ketjussa kirjoittajien mielikuvat avopaisunnasta ovat vähän hakoteillä.
Avopaisunnassa paineet muodostuvat veden korkeudesta. Jos on kattila alakerrassa ja paisuntasäiliö vintillä, niin painetta tulee yli 0,5 bar. Jos taas kaikki on samassa kerroksessa, niin paine jää 0,2 bariin.
Kantikas varaaja vaatii jo jäykisteitä ja vetotankoja 0,5 barin paineessa.
jos avoin paisunta on kellarikerroksessa ja lämmityspatterit sen yläpuolella suora kierto varaajasta pattereihin ei ole mahdollista. Taas jos käytät kalvopaisuntaa ja varoventtiiliä, niin varoventtiilin tulee avautua jo 1 bar: issa. Siis avoin paisunta ullakolle, tai lämmityskierto varaajasta lämmönsiirtimestä, joka vaatii oman paisunnan ja varoventtiilin 1,5 bar. Lisäksi kattila oman varoventtiilin 1.5 bar. avp. Jos aurinkolämmön talteenotto asennetaan, niin sekin vaatii oman lämmönsiirtimen, kalvopaisunta-astian (pieni) ja varoventtiilin, pumpun ja automatiikan. Tietysti myös jäätymättömän nesteen. Ohjeita löytyy netistä, esim. Kaukora oy, Callidus oy, Rica oy, Fortum Naps, Oilon oy. Tee suunnitelma ennen kuin teet mitään.
Kysy kunnan viranomaisilta mitä he tukevat (aurinkolaitteet esim.)
lämmönvaihtimella aloittaja kirjoitti tekevänsäkin... kun laittaa avopaisunnan siihen säiliön yläreunaan ei paineet juuri nouse edes 0.2 baariin - riippuen säiliön korkeudesta.
säiliöprojektin edistymisestä, jos se alkaa toteutua. Kuvia nähtäväksi toivoo
Ennenkuin on myöhäistä ? Nibiru tulee 2012
Lambda ohjattu puuta käyttävä ruotsalaiskattila. On peli. Katso Google Efekta lämmityskattila.
Effecta Lambda 35 puukattila.
vellit ja puurot sekaisin ? Kys eon varaajasta joka varaa ja siirtää lämmön suljetuun järjestelmään niinkuin peunakattika siirtää lämmön perunaan siinä se monimutakisuus ?
Tee siitä varaajasta lämpöpumpun energiapuskuri.
Yläosassa kierrätät lämpöpumpun höyrystimen ja alaosaan lataat aurinkolämmöllä/puulla lämpöä.
Huomaat kyllä kun on aika lämmittää kun höyrystimen ympärillä on puikko jäätä. Hyötysuhde sama tai parempi kuin maalämmöllä ja ei tarvitse halkoja joka päivä poltella.
Eikä tartte eristelläkkään kun kylmätankki riitttää.
Idea on uusi mutta ei tyhmä.
Mitähän neljässä vuodessa on tapahtunut ? Vai onko kuuluisa säiliö jo siirtynyt uusiokäyttöön romumiehen toimesta. Olisi kiva tietää.
Idea on uusi mutta ei tyhmä. Totta.
Jossain joskus kokeiltiin dieselmoottorin pyörittämää aggrekaattia. Tähän oli rakennettu myös lämpöpumppu joka sai lämpönsä eli otti talteen lämpöä moottorin jäähdytysveden ja pakokaasujen lämmöstä. Dieselpolttoaineesta saatiin huima hyötysuhde ja energia jota ei pelkällä moottori-aggrekaatti yhdistelmällä saavutettaisi. Tätä testattiin jo 70 luvulla.