Mitä hyötyä kaljuuntumisesta voisi olla?

1. säästää parturimaksut kun ajelee pään itse

2. säästää shampoiden ja hoitoaineiden hinnat kun kaljun voi pestä tavallisella palasaippualla

3. "tukka" on aina hyvin, voi lähtee ulos vilkasematta peiliin ja talvella voi pitää pipoa

hyötyä kaljuuntumisesta. Jos surettaa shampoisiin ja hiustenleikkuihin menevät, kieltämättä valtavat ja suorastaan taloudellisesti rampauttavat menot, niin voi ne hiukset ajaa pois vaikkei olisikaan kaljuuntumassa.

Tietenkin voi olla että rasvaisena kiiltelevä kalju viehättää ja houkuttelee joitakin naisia, mutta se, haluaako itse olla sellaisten naisten kanssa tekemisissä, on sitten ihan eri asia... Tuskin on mukavaa jos kumppaninisi tykkää sinussa jostain sellaisesta piirteestä, jota itse pidät vastenmielisenä.

Jos on koko elämänsä lykännyt treenaamista ajatuksena, että 30:nä löytyy 6packit ja hyvännäköinen kroppa. Sitten parikymppisenä alkaa kaljuuntua ja kaiken sen paskan sisäistettyään, (sen, ettei siihen ole toistaiseksi täydellistä parannusta), ymmärtää aloittaa.

Itse näen asian niin, että parempi kuitenkin olla hyvällä kropalla varustettu hiukseton sankari, kun joku neitimäisen näkönen kiiltokuvapoika. Parempi tietysti saada molemmat, mutta ei ollut hiuksien kanssakaan naisista pulaa, vaikka ranteet oli kuin narunpätkät.

Tämän ei nyt ole tarkoitus mikään "koittakaa jaksaa" -viesti ollakaan, mutta nuoremmalle miehelle samalla taustalla ihan sopiva, jos saman joutuu kokemaan. Mikään ei motivoi enempää ihmistä treenaamaan, jota on aina sanottu hyvännäköiseksi kuin se, että luonto potkii perseelle tällä tavalla :)

Koen tän ihan siedettävänä juttuna toistaiseksi, vaikka täytyy myöntää että alussa vitutti ja paljon. Voi toki olla, että vanhempana sitä ei saa enää sovitettua omaan tyyliin, mutta toivon että hiusten kloonaus on siinä vaiheessa jo arkipäivää. Kuitenkin ollaan niin helkutisti menty kehityksessä eteenpäin tässä viimeisen 20 vuoden aikana.

Ainoa selkeä "hyöty" minkä tiedän on tietyt mielikuvat arvokkuudesta.

Esim. työhaastattelussa kalju (nineomaan siis miestyyppisesti kaljuuntuva - ei itse ajeltu) tuo uskottavuutta koska mies näyttää/vaikuttaa ikäistään vanhemmalta ja kokeneemmalta.
Kaljuuntuvia pidetään yleisesti myös luotettavina työntekijöinä jotka eivät käytä työaikaansa flirttaimalla naisten kanssa tai päädy epätoivottuihin romansseihin työkavereittensa kanssa.
(en muista mistä tämän tutkimuksen luin joten turha kenenkään ruinata yksityiskohtia enempää)

Siihen ne hyödyt kyllä sitten loppuvatkin.
Mitä tulee kaljun seksikkyyteen tms. josta usein puhutaan kaljuuntumisen yhteydessä niin unohdetetaan että kalju ja kaljuuntuva on kaksi täysin eri asiaa.
Jos seksikkään kaljun haluaa niin se ei ole mikään kaljuuntumisesta kärsivän "etuoikeus" vaan sen voi saada kuka tahansa - senkun vain vetää kaljuksi.
Miestyyppisestä kaljuuntumisesta kärsivän on tässäkin se ongelma että onkin käytännösä vedeltävä pää kaljuksi lähes jokatoinen päivä ettei ns. puolikalju tunge väkisin esiin.
Terveen hiuspehkon omaavalla ei ole yhtä polttavaa tarvetta olla kokoajan höylän lähettyvillä koska terveet hiukset voivat ihan hyvin hieman kasvaa välillä.

on ja paljon.

Siinä, että kaljuuntuu ei mielestäni yhtään ole etua tuuheatukkaiseen verrattuna, jos jättää ne harvat haituvat päälaelleen ... MUTTA, jos ajaa haivenet pois kokonaan, saavuttaa jo suuria etuja. Tuossa joku jo mainitsikin säästöstä ja tukka aina hyvin meinigistä.

Itse pidän suurimpina etuina täyskaljuna oloa näihin pillerin popsijoihin ja liemien kanssa läträäjiin, joilla tukka jo on harvennut ja taistelevat enää surkeaa viivytystaistelua. Niin siis se suurin etu on siinä, että ei tarvi valita seisontasuuntaa tuulensuunnan mukaan eikä enää tarvi pelätä, että pöyhkeäksi föönattu harva letti tuulessa paljastuu.

Ajatukset vapautuu, voi ajatella muitakin asioita kuin sitä miten tukka näyttäisi mahdollisimman tuuhealta. Se vaikuttaa itsetuntoon positiivisesti. Omien lettiongelmien jatkuva märehtiminen vaikuttaa päinvastaisesti. Positiiviset ajatukset ja sitäkautta itsetunto saa meidät täyskaljut vaikuttamaan valtavan kiinnostavilta persoonilta - oho, meni jo ylihehkuttamiseksi, mutta itselle tämä on hieno olotila.

Ei kaljuuntumisesta ole mitään hyötyä, paitsi ehkä se, että saattaa hieman karaistua sisäisesti, jos elämä on siihen asti kohdellut silkkihansikkain.

Mutta muuten ei niin kerrassaan mitään hyötyä. Ainakaan meidän kulttuurissamme. Ehkäpä maailman jossain kolkassa on yhteisö, jossa kaljuuntuvat miehet ovat arvossaan, who knows.

Ok, taidanpa mennä viiltelee ranteet auki... Hyvästi julma maailma!