Olen kova jännittämään ja yleensä jännitän kun puhun tuntemattomille ihmisille. Mietin tarkasti mitä sanon ennen kuin uskallan kertoa asiani. Jokus käy niin, että mun selitykset on ihan sekaiset eivätkö yhtään sellaiset mitä olin miettiny ennen puhumista. Sitten alan "änkyttämään" tai takertelemaan kauheasti ja tuntuu, etten saa tarpeeksi happea ja hengästyn. Inhottavaa. aiemmin tätä sattui enemmän, jopa tutuille selittäessä. Nykyään vähemmän, mutta silti. Yleensä tuo menee lähes heti ohi, kunhan pääsen alkuun, mutta juuri nuo aloitukset menee aina ihan pieleen vaikka kuinka yritän rauhallisesti selittää. :/
Puhuminen
Hipshei...
2743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
menipä vielä kaikenlisäksi väärälle palstalle :)
Jos oikein ymmärsin niin ongelmasi on se, että jännität puhumista etukäteen ja siksi mietit tarkkaan mitä aiot sanoa. Ehkä sulla menee pieleen just sen takia. Mulla ainakin on se ongelma, että jos mietin liikaa mitä mun pitää sanoa, epäonnistun ja kompastun kieleeni. Esim. kun olen menossa ostamaan vaikkapa kirjaa, jännitän hieman etukäteen tilannetta, ja kavellessäni kirjakauppaan toistan mielessäni lausetta: "Onko teillä Arto Paasilinnan uusinta kirjaa?", jotta osaisin sanoa sen mahdollisimman sujuvasti. Tällä on kuitenkin täysin päinvastainen vaikutus. Mitä enemmän harjoittelen mielessäni, sitä huonommin se menee. Siitä tulee silloin sellainen suoritus. Mutta jos mut yllätetään kirjakaupasta selailemasta kirjoja ja kysytään voiko auttaa, pystyn sanomaan täysin sujuvasti mitä haluan. On tietysti vaikeaa olla miettimättä etukäteen puhumisiansa, mutta ehkä siihen pystyy ajan mittaan. Mä ainakin yritän tästä lähtien miettia mahdollisimman vähän etukäteen. Tsemppiä sulle!