...haussa.
Onko niin, että naisten täytyy sotkea suhteeseen aina tunteet? Eikö järkiliitto kävisi kenellekään?
Itse olen melkolailla järjellä etenijä, enkä ole koskaan rakastunut taikka ihastunut. Seksuaalisesti olen myös melko haluton, joten tunnepuolta ei löydy siltäkään saralta. Koskaan en ole ollut mitään naistenmetsästäjätyyppiä, eikä yksin eläminen ole koskaan ahdistanut. Melkein sanoisin päin vastoin.
Ikää kun alkaa kertyä, niin miettii tuota taloudellista puolta. Kuinka paljon edullisemmaksi asuin- ja kaikki muutkin elinkustannukset tulisivatkaan, jos niitä olisi kaksi henkilöä jakamassa. Olenkin alkanut ajatella avoliittoa / avioliittoa kahden henkilön välisenä yhtiösopimuksena, jolla molemmat voivat parantaa taloudellista asemaansa verrattuna yksineläjiin. Vähän niin kuin yhteisyritys, jossa puhalletaan yhteen hiileen.
Tällaisen yhtiökumppanuuden rakentaminen edellyttäisi tietysti yhtä järkiperäisen, intohimottoman ja luotettavan kumppanin löytämistä kuin itse olen. Voiko olla mahdollista?
Naiset kommentteja.
Onko niin, että naisten täytyy sotkea suhteeseen aina tunteet? Eikö järkiliitto kävisi kenellekään?
Itse olen melkolailla järjellä etenijä, enkä ole koskaan rakastunut taikka ihastunut. Seksuaalisesti olen myös melko haluton, joten tunnepuolta ei löydy siltäkään saralta. Koskaan en ole ollut mitään naistenmetsästäjätyyppiä, eikä yksin eläminen ole koskaan ahdistanut. Melkein sanoisin päin vastoin.
Ikää kun alkaa kertyä, niin miettii tuota taloudellista puolta. Kuinka paljon edullisemmaksi asuin- ja kaikki muutkin elinkustannukset tulisivatkaan, jos niitä olisi kaksi henkilöä jakamassa. Olenkin alkanut ajatella avoliittoa / avioliittoa kahden henkilön välisenä yhtiösopimuksena, jolla molemmat voivat parantaa taloudellista asemaansa verrattuna yksineläjiin. Vähän niin kuin yhteisyritys, jossa puhalletaan yhteen hiileen.
Tällaisen yhtiökumppanuuden rakentaminen edellyttäisi tietysti yhtä järkiperäisen, intohimottoman ja luotettavan kumppanin löytämistä kuin itse olen. Voiko olla mahdollista?
Naiset kommentteja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siinä vaiheessa kun ihminen ymmärtää, ettei mitään suurta rakkautta ole olemassa? Voisin kuvitella, että 60 -vuotiaana olisin onnellinen siitä, että olisi edes joku vierellä.
No, Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua!
Ollaan muuten samaa ikäluokkaa. ;)
Ok, palaillaan silloin jos tilanteet sallii ;)
Se huono puoli siinä järkisuhteessa vaan on tuossa vaiheessa, että ne nyt saavutettavissa olevat edut on jo suurimmaksi osaksi menettetty. No, onpahan edes vanhuudenturvaa toisesta, sirä loppua odotellessa.
Voit olla varma että vaikka löydät sellaisen joka suhun rakastuu, voi intohimo jäädä siltä joskus. Ja voi silti jäädä.
et koskaan kävele vastaan.Olen tunteilla elävä,voin pahoin,jos en koe saavani hellyyttä,rakkautta,lähellä oloa.Olen ehkä ajattelematon,kun en raha-asioita laita etusijalle,kumppanuudessa.Lopetan suhteen,jos jään ns.toiselle sijalle.Mieluummin vaellan näitä elämän polkuja yksin,köyhänä,kuin tunteettomassa liitossa.
Olen joskus piruuttani ajatellut samaa. Heti tulee mieleen vain monta ongelmakohtaa:
- tiedän kokemuksesta, etten nauti seksistä ilman tunteita. seksiä ei tällaisessa järkiliitossa minun puoleltani voisi olla. voisin siis valkata korkeintaan täyshomon kimppakämppään.
- vaikka kyseinen järjestely kuviteltaisi ikuiseksi, tulee helposti mutkia matkaan jos jompikumpi oikeasti ihastuu tai rakastuu johonkin toiseen. tuo saattaa käydä sitä helpommin, mitä vähemmän viihtyy kotona tai mitä enemmän kotona ahistaa.
- loppujen lopuksi tuollaisia pohtivan kannattaisi muuttaa kommuuniin jonkun hyvän kaverinsa kanssa. saat edut, muttet haittoja.
Siis järkisuhde ei onnistu naisilta, ainakaan sinulta.
Pari näkökantaa:
- Itsekään en nauti seksistä ilman tunteita, mutta eipä siinä mitään. En nauti seksistä sanottavasti muutoinkaan, joten joka toinen Joulu tätä lajia todennäköisesti riittäisi.
- Pitäisikin löytää yhtä varmasti "ihastumaton" ihminen kuin itse olen, niin ei olisi vaaraa sen toisen osapuolen ihastumisesta/rakastumisesta siihen hänelle "oikeaan". Omalta kohdaltani tällaista vaaraa ei ole olemassa.
Kai se kommuuni kutsuu.
Älä tee noin missään nimessä jos olet alle 60 v.
Itse aikoinaan kiville menneinen rakkaustarinoiden ja muun säätämisen jälkeen päätin perustaa järkiliiton ja näin teinkin, hyvin meni lähes 15 vuotta kunnes "se oikea " astui eteen. Ja nyt ollaan kusessa, on talot, lapset,systeemit...
Niinhän siinä tietysti käy.
Kiitokset kannanotoista. Ikää on kyllä 30 vuotta vähemmän kuin parissa puheenvuorossa epäiltiin. Ehkä varhaiskypsä? Siis todella Kypsä! No, ehkä täytyy alkaa suunnitella sitä kommuunia.
Ei tainnut kukaan epäillä sinua 60 vuotiaaksi, vaan sanoma taisi olla, että nuorena ei kannata alkaa tehdä noita järki-liitto päätöksiä, koska todennäköisyys sille että järki lentää koppaan on paljon suurempi tuon iän, kuin 60 vuoden ah niin kypsän olotilan jälkeen.
Kärsijöitä siis itsesi lisäksi on potenssiin x esim.tulevien lastesi lukumäärä.