Omat kokemukseni osoittavat, että ei. Olenkin lähdössä kesälomalla thaivaimoa hakemaan. Sopiva tyttö on jo katsottuna. Entä kuinka teillä muilla, olisiko asiassa parantamisen varaa?
>>> Saako epileptikkomies naista?
-Mara-
492406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
se on kiinni, ei Epistä !
Naisen ikäkin vaikuttaa miten
asioihin suhtautuu ja jos ei ole
sitä rakkautta niin helppoa laittaa
Epin piikkiin.
olisipa juuri noin, mutta kun ei. jos sanoo suhteen alussa olevansa epi, niin se on siinä. jos sitten myöhemmin kertoo niin saa kuulla olevansa huijari. viimeistään ensimmäinen kohtaus ajaa naisen pois. :( mutta hemmetin hyvä idea hakea vaimo muualta, kun nämä "vahvat" suomalaisnaiset eivät voi epiä ottaa!
jos olet tavannut vain asennevammaisia tai ennakkoluuloisia ihmisiä, on sinulla ollut kurja tuuri - älä silti koko sukupuolta syyllistä! Ei ole reilua se! Ymmärrän kyllä, että epäonnistuminen masentaa, mutta hei PLIIIS tiedät kyllä itsekin, että nyt kärjistät ihan tarpeettomasti.
Vaikka toisaalta mikäs siinä, hakekaa vaan vaimot muualta, niin rodut sekoittuvat ja ehkä hiljalleen asenteet muuttuvat...
aletaan miettiä ja paisuttelee niin
ei ne Thaimaalaisetkaan niin puhtoisia
ole.
Mistä tietävät miehet vaikka saisivat
epi-vauvoja heidän kanssaan.
Kyllä se on niin ettei se vaimon haku
aina mene niin kuin on suunnitellut ja
onnea kestää sen ajan,
kun nainen on Suomen kansalainen ja
sitten jää Epimies yksin.
Siinä nähtiin se suvaitsevaisuus.
kiinni EPISTÄ ja omasta määrätynlaisesta UJOUDESTA
jonka akia olen edelleen poikamies.
Olen nykyään sanonut että kun on rittävän ruma ulkomuoto,niin se suojelee minua vaimolta tai sen tapaiselta.
tuo avaa taas uuden näkökulman asiaan. Epi tai mikä tahansa sairaus varmasti voi saada oman käyttäytymisen muuttumaan niin että "sulkeutuu" ja arastelee suhdetta! Samoin varmasti sairauden aikaansaama masennus suhteen aloittamista hankaloittaa...ei ole kuitenkaan ihan reilua siitä suomalaisia naisia syyllistää =)
Naapurissa on kurja esimerkki joka "osti" semmosen ja kun viimein sai suomen kansallisuuden eleletyään 2 vuotta masentuneen kanssa niin otti eron ja muutti toiselle paikkakunnalle.
Sama ongelma joka "Sairauden" kanssa esim masennus ja sosiaaliset rajoitteet, ei yksistään joku huomaamaton epilepsia.
Todennäköisemmin hän sain pysyvän oleskeluluvan. Ennen tähän riitti kahden vuoden maassaoleskelu, mutta nykyään vaaditaan jo 4. Kansalaisuuteen vaaditaankin sitten jo 8 vuoden oleskelu hyväksytysti suoritettu kielitesti.
Mutta hyvä että pääsi pois, jos ei viihtynyt. Tunnen paljon jotka ovat eläneet jo pitkään yhdessä. :)
Ei ne geenit, vaan asenteet.
Olet oikeassa että aina on riski saada epivauva. Mutta nuo asenteet haittaavat eniten.
Antiikin aikoina epileptikkoja pidettiin paholaisen kätyrinä ja heitä lynkattiin.
Myöhemmin epileptikko ei saanut mennä naimisiin, jos ei oltu leikattu "palleja tai munasarjoja" pois. Niin paljon pelättiin. Arvatkaapa saivatko epileptikot halutun aviopuolison maineen?
Vaikka toisaalta mikäs siinä, hakekaa vaan vaimot muualta, niin rodut sekoittuvat ja ehkä hiljalleen asenteet muuttuvat... katja
Olen aivan samaa mieltä, ei ainakaan haittaa ole, jos joku nainen suostuisi tänne kylmään pohjolaan tulemaan. Hieman epäilen, että kukaan varattoman miehen mukaan lähtee thaimaasta, jos on vielä epilepsia. Sellainen tuntuisi jo siltä ihmiskaupaulta... lienee kuitenkin totta, että moni varakas mies hakee taloudellisista syistä vaimon mm. thaimaasta.
Käsittääkseni nämä on kyllä aivan tavallisia suomalaisia miehiä, joilla on varaa kustantaa vaimon matkat ja elättää ainakin alussa.
Olen kyllä kuullut, että Thaimaa on todella rikas maa, mutta siellä on enemmän köyhiä, jotka ovat valmiita muutta järkisyistä. Monella suomalaisella oli varaa ostaa myös thaimaasta asuntopilkkahintaan ja muuttaa lämpimään, jos siitä tykkää. Eräs kaverini ainakin katselee sieltä asuntoa ja ajatteli hankkia sieltä ns. kesämökin kaikilla mukavuuksilla. Kaksionhinnalla Helsingissä sieltä voi saada ostettua jopa itselleen saaren... joten aika houkuttelevia hänelle, kun pitää lämpimästä.
Tuntuu, että naisille ei ole ongelma parisuhteissa, mutta miehille se on. Tiedän sen itsekin. Voipihan tuo olla jo opittu kaavakin ja laitaa suhteet niin kovalle ja syyttää sitten epilepsiaa... jotain outoa tässä kuitenkin on.
Samanlaisia miehiä on ulkomailta tullut ja vienyt vielä syntyneen lapsen mukanaan. Tuskin tässä miehetkään sukupuolena sen rehdimpiä on.
Jostain syystä suomalaiset naiset ovat niitä tasa-arvoisimpia ja ajattelevat järjellä suhteessa, mikä on tietenkin järkevää. Ruotsissa on hieman samanlainen meininki, mutta siellä onneksi naiset ovat kuitenkin kauniita ja empaattisia ja sivistyneitä ja jättäneet kovat arvot hieman taka-alalle... tosin Tukholma voi olla hieman eri asia. Ruotsi on hyvä maa.
Vielä 60-luvussa epilepsia oli avioesteiden listalla, joten mummomme, jos eläisi ajattelisivat näin. He elivät siinä moraalimaailmassa ja todellisuudessa ja heille laki oli se mitä laissa. Mutta onneksi se oli ennen se ja nyt jokainen yrittäköön parhaansa, että onnellinen. On varmasti totta, että jos on itse onnellinen, niin on vetävämpi ja onnenonkijoita tarttuu siimaan. Pitää kuitenkin aina muistaa, että ei ala hulluttelemaan suhteissa, vaikka kyllähän niissä hurahtaa helposti ja eihän se kai muuten rakkaudelta tuntuisi.
tuosta ylempää kommenttini siitä miksi en ole joutanut katselemaan tätä vaimoväkeä silloin kun se olisi ollut paras hankkia?
Kuulin talvella parturiltani että paikkakunnalla vaikuttava lestadiolainen pappi kieltäytyi vihkimästä paria joista toinen oli epileptikko. Näin siis armon vuonna 2006...
Jos pitää paikkansa, niin sellaiselle pitäisi antaa piiskaa.
totta. Lestadiolaisjuttuja on liikkeellä mitä älyttömämpiä. Itse olen lestadiolainen ja tunnen naimisissa olevia lestadiolaisia epileptikkoja. Jos pappi on kieltäytynyt vihkimästä ja vaikka olisi itse lestadiolainen, lestadiolaisuus ei ole syy siihen. Toisaalta ei pappi voi kieltäytyä vihkimästä ilman laillisia perusteita. Epilepsia ei todellakaan ole nykyään laillinen peruste.
Ei tarvita laillista perustetta, koska vakaumus voi olla syynä ettei vihi.
Myönnettävä on etten tiedä lestadiolaisten "laista" mitääm, mutta kunnon kristitty voi kieltäytyä vihkimästä vakaumuksen perusteella.
sinullahan on nyt asiat kunnossa sitten - ja hyvä niin! Oletko kuitenkaan tullut ajatelleeksi sitä, että aika moni ei-epileptikko mies (ja nainen!!!) jäävät ilman puolisoa! Voihan olla joku muukin syy yksin jäämiseen, kuin sairaus...
Kaikesta huolimatta, onnea sinulle - toivottavasti yhteiselonne on antoisaa!
Kyllä sulla on ny joku muukin sairaus.. siis ko ei terveetkään saa, vaan ne pitää hakia. ja silti olen sinkki 40vuotiaana.
Kyllä terve ihminen puolison saa, hyvänen aika sentään! Onhan maailmassa paljon nuoria perheitä.
Mulla on kyllä aika vetävä lääkäri ja fiksu... ei huonompi idea tuo lääkäriin meno:D. Voikohan lääkäriin mennä ruusupuska kädessä?;)
..ei se epilepsia nyt niin pelottava terveydenhuollon ammattilaisenkaan mielestä ole :)
Kukkapuskat vaan mukaan!
Ei hän pidä sitä ongelmana. Aluksi epäröin tovin kertoa tosin. Mutta hyvin meillä ainakin asiaan suhtauduttiin.
Täälläkin on yksi epilepsiaa sairastava mies jolla on puoliso. Kerroin muistaakseni n. puolen vuoden suhteen jälkeen ja hän ymmärsi minua heti. ensimmäisen kohtauksen jälkeen hän ei - yllätys yllätys - pakannutkaan laukkujaan, vaan huolehti minusta! :)
Hän on siis thaimaalainen.
Toi on varmasti tottakin ja on niitä kivojakin... kyllä se varmasti lähtee siitä, että kun tulee oman epilepsian kanssa toimeen, niin toinenkin voi sen sitten hyväksyä. Pärre saisi antaa meille kunnon kurssituksen, että miten hyväksytään kaikki ongelmat ja säilytetään hyvä parisuhde... mutta missä on Pärre? Tainut lähteä lomalle.
Maksoin tuossa univelkaa pois ja nukuin 13h putkeen.
Vai kurssitusta vielä??
Eihän nuo mainitsemasi asiat vaadi kuin pitkää pinnaa ja helvetin hyvää huumorin tajua:))))
Eihän ongelmia pidä missään tapauksessa hyväksyä -niitten kanssa pitää vain yrittää tulla toimeen.
Parisuhteen ylläpitämiseksi on parit hyvät konstit, mutta enhän minä niitä voi kertoa koska tätä palstaa voi lapsetkin lukea:)
No minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa... olisihan tuo keino hyvä oppia, alkaa nimittäin olla sellainen tilanne, että nyt on hyvät neuvot kalliit:D. Taidan lähteä baanalle ja kokeilen kaikkia keinoja ja kaikkia naisia... yritän välttää varattuja, ettei taas tule tappelua.
lapset tekevät juuri päinvastoin.
No voipi pitää paikkansa myös naisten kohdalla. Tosin mielestäni lapset tottelevat yleensä aika hyvin... riippunee luonteesta ja/tai kasvatuksesta ja etenkin iästä.
millaisia itse olitte ;)))
totuuden laukaisi.
Meillä oli useinkin Vaimon kanssa erimielisyyksiä Poikamme kasvatuksessa, koska minä muistin oman nuoruuteni rämäpäiset tempaukset.
Aina olen ihmetellyt Mummini kestävää sydäntä:))))
Mäkiauto, Trabant, traktori(naapurin), Jawa 350 ja useampi mopo joilla ei suinkaan ajettu pihapiirissä, vaan yleisillä teillä.
Useamman kerran Espoon nimismies soitteli Isällemme ja pyysi kieltämään meitä lapsia ajamasta moottorikäyttöisillä kulkuvälineillä yleisillä teillä.
Jottei tule väärin käsitystä, niin minä olen nuorin neljästä veljeksestä ja tapahtuma-aika oli kuuskytluku.
Ahhhhh sitä nuoruutta ja sen takia en myöskään ollut turhan tarkkana Poikamme tempauksista.
Hugo -teimme lapsena kaiken mikä kiellettiin:)))
Sitä en muista, rttä olisiko silloin sattunut jotain mikä mahdollisesti olisi aiheuttanut tämän epilepsiani.
rämäpää -70 luvulla ja aina poikien kiusana.
Sain korispallosta päähän ja sen jälkeen aloin saamaan poissaolokohtauksia,
mut lekurit väittää ettei mun Epi johdu siitä pallosta.
Kyllä se johtuu koripallosta:DDD, etenkin kun sen saa päähän;) *nauraa hulluna*.
Jeeeee Hyvä Hugo ! Hugo is best !!!!
Vaimo karannut toisen mukaan, vaikka on minulle noita koettelemuksia tullut liiankin kanssa.
Epilepsia, sydänvika ja viimeisenä ja pahimpana tapaturma, jossa selkäni loukkasin.
Elokuun eka vietämme 25-vuotis hääpäiväämme, jos kumpikaan ei kerkiä kyllästyyn ennen sitä.
Sauvatar sanoi mielestäni aivan oikein ensimmäisessä viestissä.
Eipä tuo epilepsiani ole yhtäkään miestä häirinnyt, kun en ole itse sitä heille surkutellut ja ollut masentunut asiasta (saatika sitten pelotellut heitä sairaudellani). Nainen olen siis itse.
Eli kyllä varmasti epimieskin voi löytää naisen.
mut en viitsi pelleksi ryhtyä t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Ei ole aina kaikilla sama tahto haluaako elää parisuhteessa yleensäkään ja siihen suhteen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat, luonne ja samat arvot joita pitää tärkeinä niin lasten kasvatuksessa kuin muussakin ei ole väkivaltainen eikä alkon kanssa pelaa ja näihin asioihinhan ei epi vaikuta mitenkään jos muuten on fiksu niin liitto vaan toimii, avoin linja sairaudestansa ja yleensäkin rehellisyys niin lapsetkin saavat hyvän mallin ja ovat ylpeitä jopa epi isästään. Epiläinen kyllä usein vaipuu itsesääliin ja epäilyyn suhteensa toimivuudesta kun sairaus on asia mikä tuo ajatuksia jopa että tuo terve lainoppinut nainen ei voi millään sairasta sietää, mutta kun avoimesti tunteitansa purkaa niin selvinnee että kyllä hän toden totta aidosti vieläkin 45v miestänsä jaksaa auttaa, ymmärtää ja rakastaa...käsittämätön tosiasia. :))
Se on nyt minun onneni tietty.
näköjään turha osallistua tälläkin palstalla keskusteluun,koska sa häirikkö pilaa antamani kommentit säännöllisesti.
Tältä osin minun kokemus epilepsiasta jää sen takia antamatta.
Joko oot vastaamatta tai annat takas jotain.
Se kyllästyy parhaiten,
kun ei vastaa mitään ja mä uskoisin,
että ME ei sen jutuista välitetä.
Ei kannata yhden häirikön lannistaa ja
pysyhän jatkossa täällä.
Sitähän se haluaa, että sä lopetat,
joten älä tee sille sitä palvelusta ;)
luovuta, sillä olemme epileptikkoja muttemme tyhmiä.
Kyllä me huomaamme häirikköviestit ja siksi olisi toivottavaa saada myös tälle palstalle sefu.
kuka näiden häirikköviestien lähettäjä on.mutta en paljasta hänen henkilöllisyyttä.
Anton poika tämä JUSSI.
kans Anton poika.
Antohan sen jussin polokasi ohi mennen.
mitenkähän tämä liittyy aloittajan käsiteltävään aiheeseen?