Heips! Näitä palstoja lukiessa ihmettelen aina vain enemmän sitä, minkä olen huomannut kaupoissa, neuvolassa, sukujuhlissa ja melkein missä vain. Kaikenlainen yleistäminen on mielestäni turhaa (kaikki olemme erilaisia ja elämäntilanteet on erilaisia) mutta itse olen kohdannut lähinnä nuoreen ikään liittyviä ennakkoluuloja ja mollaamista. Tiedän, ei se maailmaa kaada, mutta alkaa pikkuhiljaa ärsyttämään, kun heti päätellään että "kun olet noin nuori" niin varmasti poltan, myös raskausaikana, juoksen baareissa, syötän lapsilleni vain karkkia, videot pyörivät heille jatkuvasti, vien lapset isovanhemmille joka viikonloppu, vaihdan miestä usein, lapseni ovat moniongelmaisia ja sairaita ja rahat tulee sossusta jne. Sitten vielä kaikki synnytykseen, imettämiseen, päivähoitoon ja kasvatukseen liittyvä... Itse sain esikoiseni muutaman viikon ennen 20-vuotissynttäreitäni, eli en ole edes ihan teiniäiti kai. Toinen lapsi syntyi 2,5 vuotta myöhemmin. Olen kuulemma ikäistäni nuoremman näköinen joten mulkoiluja ja kommentteja tulee. En polta, en juo, viimeksi kävin baarissa kun olin 18v, jos lapsille karkkia ostan niin ksylitolikarkkeja, dvd/vhs-vehkeitä ei meillä edes ole, toinen mummo on hoitanut lapsia jopa 2x ja mies on ollut koko ajan sama ja tulee olemaankin, naimisiin ensi kuussa :) hoidan itse lapseni, mies käy töissä, luemme lapsille, leikimme paljon ulkonakin, käymme uimassa ja kyläilemme muiden nuorten perheiden luona. Ihan tavallista arkea, tavallista elämää, ihanat terveet lapset :) Onhan meitä nuoria äitejä joka lähtöön, mutta niin on vanhempiakin. Miehen suvussa on nainen jolla on 8 lasta, 5 miehen kanssa, 3 nuorinta hän on saanut yli 4kymppisenä. Lapset huostaanotettiin koska äiti mm. jätti usein muksut keskenään kun lähti itse baariin. Siellä oli pienin (alle vuoden ikäinen) kakat pyllyyn kiinni palaneena jne. Onhan näitä tapauksia, kaiken ikäisissä, mutta miksi joidenkin mielestä on niin kiva yleistää..?
Yleistäminen
äiti82
8607
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Usein kuuleekin puhuttavan ns. henkisestä iästä. Ihmiset kypsyvät eri aikoihin, jotkut eivät ollenkaan. Näitä ovat nämä mainitsemasi ihmiset, joilla lapset otettu huostaan heitteillejätön vuoksi ym..
Minä olen esikoiseni saanut nuorena, 19-vuotiaana, ja toinen on juuri tulossa =)
Kerran eräs lakia opiskeleva nainen tuli minulle kummastelemaan, kun olen lapsen niin varhain hankkinut. Tähän hän totesi perään, että hän ei vielä pysty huolehtimaan edes itsestään, saati sitten lapsesta. Tähän totesin vain, että sitten teet todella viisaasti, kun et hanki lasta. Siitä pitää pystyä pitämään huolta, ja olemaan herkkänä lapsen tarpeille. Tällä linjalla olen pysynyt ja ihan hyvin on mennyt.
Ikä ei aina ole se, joka määrittelee, vaan myös sitä, mitä on oivaltanut elämästä. Se on paljon se. Pelkkä oivallus ei tietysti tuo ruokaa pöytään eikä maksa laskuja, mutta kyllä se vastuun ymmärtäminen kattaa senkin että ymmärtää tehdä oikein.
Minä olen sitä mieltä, että vaikka kaikkea ei osaisikaan tehdä tunteella, niin onhan ihmiselle kehitetty myös järki, jonka avulla voi oppia lisää, sellaista mitä ei tiedä. Siksi vannon, että kukaan ei voi vedota siihen, ettei tiennyt että vauvaa ei saa jättää yksin. Paitsi lapset. Ja vastuuttomat aikuiset.
Joillakin ihmisillä on vaan niin kapeakatseiset näkemykset, ettei heidän ajatuksiinsa ja pieneen päähänsä mahdu mikään muu kuin se oma mielipide - eli asioitahan ei voi tehdä millään toisella tavalla, tai sitten he ehkä ajattelevat itse olleensa niin tietämättömiä ja typeriä parikymppisinä, että ajattelevat kolmikymppisinä olevansa viimeinkin viisaita ja siksi mollaavat nuorempia - jotka eivät voi olla fiksuja, kun eiväthän he itsekään olleet ja ovat nyt sitten niin elämää nähneitä. Tällaisia kommenttejahan näissä yleistyksissä yleensä on. Onhan se välillä ärsyttävää, mutta loppujen lopulta en jaksa välittää - se yleistäminen on niille ihmisille itselleen suurempi ongelma.
Ja minusta on hassua, että minuakin pidetään niin nuorena äitinä (22vee, monet ovat kommentoineet), eli nykyään on vallassa se käsitys että pitäisi tosiaan olla kolmekymppinen jne jotta olisi ikänsä puolesta sopiva äidiksi. Ja toki tässä iässä voi välillä vielä näyttääkin siltä että papereita vielä kysytään, niin sekös tuo vettä myllyyn. Mutta märehtikööt ne ihmiset sitä ihan itsekseen omassa pienessä päässää - itsehän me tiedämme asiamme parhaiten, eikös :)
Kaikkein hauskinta oli, että eräs "täti-ihminen kutsui minua vielä "niin nuoreksi äidiksi" kun mulla ikää oli 35-vuotta. Silloin en malttanut olla sanomatte, että kuuskymppisinäkö sitä pitäs lapset tehdä. :) Itse tein parikymppisenä lapset ja nyt nelikymppisenä on kivaa, kun voi itse vielä suhteellisen nuorena hörsköttää omien nuorten kanssa.
Tsemppiä nuoret äidit. Te pääsette vielä nauttimaan paljosta sellaisesta, josta sitten teidän ikäluokkaa olevat yli 30-vuotiaat ensisynntyttäjät eivät voi.
Niin, eihän se tosiaan maata kaada, mutta käy vaan välillä niin kapeakatseiset ihmiset hermoille :) itse kun en luokittele ihmisiä, ja kykyä olla vanhempi iän (sukupuolen, ammatin tai ihonvärin) tms. mukaan...
Viimeaikoinahan on ollut puhetta muutenkin, että nykyään saadaan liian myöhään lapsia. Nainen on hedelmällisimmillään siinä parikymppisenä.
Monet venyttävät lasten saantia töiden ja opiskelun takia, sitten yritetään kun ollaan yli 30-vee ja voi käydä niin ettei enään onnistukkaan. Ei ainakaan niin helposti. Tämän takia hedelmällisyyshoidot ovat kasvaneet.
Riippuu tosiaan ihmisen kypsyydestä enemmän kun iästä. Olen kuullut, että monet nuoret äidit kokevat, että heidät leimataan "huonoiksi äideiksi". Mielestäni on typerää yleistää.
On varmasti totta, että nuoristakin löytyy sellaisia millä on oma elämä jäänyt elämättä ja ovat kypsymättömiä, mutta yhtä hyvin vähän vanhemmistakin naisista löytyy sellaista.
Itse uskon, että nuorena ainakin jaksaa paremmin lasten kanssa kun vähän vanhempana. Ei kannata välittää arvostelioista niitä löytyy aina, vaikka hoitaisi kuinka hyvin.
kuvailemastasi ihmisestä. Oikeasti olet tosi epävarma ja heikko, vahvoilla ihmisillä ei ole tuollaista pätemisen tarvetta.
Niin, etkö tosiaan?
heippas. olen nyt 20v. sain lapsen 19vuotiaana. lapsi oli suunniteltu ja lelujakin ostettu jo ennen kuin tulin raskaaksi. kerroin lähimmille ihmisille aikeistamme hankkia lapsi jo n.1 vuosi ennen kuin edes jätin pillerit pois.
mutta..
saan todella karsastavia katseita kaikilta, kun kuljemme kylillä.
kuulen kuinka ihmiset juoruaa etten osannut kuulemma edes ehkäisyä. *voi voi lapsiparkoja, ja varsinkin meidän lasta kun on noin nuoret vanhemmat.* * kyllä ne vielä kaatuvat sen lainan alle* *varmaan ovat vanhemmat maksaneet tuonkin* *miksi heität elämäsi hukkaan?*
minulla on vakituinen työpaikka, samoin miehelläni. oli jo silloin kun tulin raskaaksi.
meillä on oma ihan uusi talo ja kaksi autoa.
lainaa on vain talon verran. autot olemme jo maksaneet pois. kaikki mitä meillä on, on meidän itse maksamaa ja hankkimaa. minusta meillä oli hyvä pohja lapsen hankinnalle.
minusta meidän lapsi ei ole raukka, kun sai meidät vanhemmikseen.
emmekä me ole raukkoja, kun saimme maailman ihanimman lahjan jo näin nuorena.
minusta me olemme aikamoisia menestyjiä, tietystikkin tuuriakin aina tarvitaan..
minusta olen hyvä äiti, olen kuullut myös kehuja (ihme kyllä).
lapsi on ollut todella terve, aina puhdas ja iloinen, todella seurallinen.
minä olen ylpeä itsestäni tällaisena nuorena äitinä. minusta on aika mahtavaa, kun minusta on huolehtimaan noinkin avuttomasta ihmisestä!
minusta on hienoa, että meitä on ennemmänkin.
jaksamista kaikille nuorille äideille, kyllä me vielä saamme nuoruudestamme nauttia=)