Maailmankuulu fyysikko Stephen Hawking on hiljattain todennut, että ihmiskunnan on aika etsiä uusi koti. Hawkingin mukaan planeettaamme ja sen asukkaita uhkaa väistämätön kuolema, jonka aiheuttaa esimerkiksi ilmaston lämpeäminen, ydinsota, jättimäisen meteorin törmääminen maahan tai geneettisesti rakennetun viruksen aiheuttama epidemia.
Hawking täsmentää, että ihmiskunnan on äärimmäisen tärkeää levittäytyä avaruuteen oman olemassaolonsa jatkumisen turvaamiseksi. Edelleen hän arvelee, että ihminen voisi rakentaa pysyvän tukikohdan kuuhun 20 vuoden sisällä ja lähettää retkikunnan Marsiin seuraavan 40 vuoden kuluessa. Nämä taivaankappaleet tarjoavat valmiiksi monia raaka-aineita, joita ihmiskunnan uudelleen asuttamisessa tarvitaan. Näin scifi-leffoista tuttu avaruuden asuttaminen muuttuu tulevaisuudessa todeksi.
Erittäin mielenkiintoisen toteamuksen Hawking tuo esille todetessaan, ettemme löydä kuitenkaan mistään yhtä kaunista ja hyvää paikkaa kuin Maa, ellemme sitten matkusta toiseen tähtijärjestelmään. Näin hän tuo selvästi esille oman näkemyksensä siitä, että elinkelpoisia ja maankaltaisia planeettoja on luultavasti muuallakin.
http://www.heraldsun.news.com.au/common/story_page/0,5478,19476059^11869,00.html
Tästä herää ajatus, että mikäli maankaltaisia planeettoja on muuallakin, niin niillä todennäköisesti on elämää; ehkä älyllistäkin elämää. Mikäli ajan mittaan päädymme Galactica -sarjan tapaiseen "maanpakoon" ja etsimään uutta kotia, saatamme törmätä tälläiseen planeettaan. Siinä tapauksesa kyseessä tuskin on Maa 2 -sarjasta tuttu varsin maankaltainen, mutta harvinaisen vähän alkuperäiselämää sisältävä planeetta. Todennäköisesti planeetta kuhisee elämää. Silloin tulee pohtia, voimmeko kolonialisoida kokonaisen planeetan alkuperäisasukkaineen omien tarkoitusperiemme vuoksi? Pystymmekö elämään rinta rinnan toisen sivilisaation kanssa kaikessa rauhassa ja sulassa sovussa? Riittävätkö planeetan luonnonvarat ja resurssit meille kaikille?
Jo nyt Nasassa on havaittu, että alkeellisella avaruuden tutkimuksenkin tasolla on toisen taivaankappaleen kontaminoituminen eli saastuminen todellinen uhkatekijä. Lähettämiemme luotainten mukana saattaa kulkeutua mikroskooppisia eliömuotoja. Jos löytäisimme Maa 2:n, jossa eläisi sivilisaatio, saattaisimme viedä mahdollisesti sellaisia bakteereita tai viruksia mukanamme, jotka eivät kyseiselle planeetalle kuulu; aivan kuten valkoihoiset veivät isorokon intiaanien keskuuteen uudella mantereella. Tuloksena saattaisi olla planeetan koko alkuperäisväestön tuhoutuminen. Olisiko meillä oikeutta edes laskeutua planeetalle ottaen huomioon tälläisen vaaran?
Kysymys kuuluu myös toisinpäin asetettuna: millaisia seurauksia maanulkoisten laskeutumisella maapallolle olisi meille ja muulle planeetan eliöstölle? Kulkeutuisiko heidän mukanaan kenties tahattomasti ihmiskunnalle huippuvaarallinen viruskanta? Entä mitä vaarallisia bakteereita he saattaisivat saada tahattomasti meiltä? Ottaisivatko maanulkoiset todellisen riskin ihmis-alien -kontaktin muodossa, vai tyytyisivätkö he seurailemaan meitä aluksiensa suojista?
Maa 2 -ajatuksesta huolimatta on todennäköistä, että useimmilla planeetoilla on jonkinlaisia ilmakehään ym. liittyviä eroavuuksia, joten uutta planeettaa asuttaessamme joutuisimme mahdollisesti maankaltaistamaan tämän planeetan itsellemme paremmin sopivaksi. Luin joskus vuosia sitten, että Marsin maankaltaistaminen veisi vain reilut sata vuotta. Entäpä jos jossain tuolla on "galacticallinen" humanoideja etsimässä uutta kotia, aivan kuten Hawking ehdottaa meille oman elämänmuotomme jatkuvuuden turvaamiseksi. Jospa he löytävät maan ja aloittavat "siriuslaistamisen" tai vastaavan planeettamme itselleen sopivaksi muokkaamisen, kuten Maailmojen sota -elokuvassakin avaruusolennot tekivät.
Uushenkisissä ufouskonnoissa ja vastaavissa kulteissa (esim. Galaktinen liitto) "avaruusveljemme" esitetään tavallisesti suojelijoina, jotka auttavat meitä matkallamme avaruusyhteisön tasapuolisiksi jäseneksi. On kuitenkin mahdollista, että elämänmuotomme eroavat niin paljon toisistaan, että pelkkä fyysinen kontakti olisi toiselle tai molemmille osapuolille vaarallista. Tuloksena saattaisi olla ystävyyden ja yhteistyön sijasta interplanetaarinen katastrofi, jonka seurauksena molemmat sivilisaatiot tuhoutuisivat.
Hawking täsmentää, että ihmiskunnan on äärimmäisen tärkeää levittäytyä avaruuteen oman olemassaolonsa jatkumisen turvaamiseksi. Edelleen hän arvelee, että ihminen voisi rakentaa pysyvän tukikohdan kuuhun 20 vuoden sisällä ja lähettää retkikunnan Marsiin seuraavan 40 vuoden kuluessa. Nämä taivaankappaleet tarjoavat valmiiksi monia raaka-aineita, joita ihmiskunnan uudelleen asuttamisessa tarvitaan. Näin scifi-leffoista tuttu avaruuden asuttaminen muuttuu tulevaisuudessa todeksi.
Erittäin mielenkiintoisen toteamuksen Hawking tuo esille todetessaan, ettemme löydä kuitenkaan mistään yhtä kaunista ja hyvää paikkaa kuin Maa, ellemme sitten matkusta toiseen tähtijärjestelmään. Näin hän tuo selvästi esille oman näkemyksensä siitä, että elinkelpoisia ja maankaltaisia planeettoja on luultavasti muuallakin.
http://www.heraldsun.news.com.au/common/story_page/0,5478,19476059^11869,00.html
Tästä herää ajatus, että mikäli maankaltaisia planeettoja on muuallakin, niin niillä todennäköisesti on elämää; ehkä älyllistäkin elämää. Mikäli ajan mittaan päädymme Galactica -sarjan tapaiseen "maanpakoon" ja etsimään uutta kotia, saatamme törmätä tälläiseen planeettaan. Siinä tapauksesa kyseessä tuskin on Maa 2 -sarjasta tuttu varsin maankaltainen, mutta harvinaisen vähän alkuperäiselämää sisältävä planeetta. Todennäköisesti planeetta kuhisee elämää. Silloin tulee pohtia, voimmeko kolonialisoida kokonaisen planeetan alkuperäisasukkaineen omien tarkoitusperiemme vuoksi? Pystymmekö elämään rinta rinnan toisen sivilisaation kanssa kaikessa rauhassa ja sulassa sovussa? Riittävätkö planeetan luonnonvarat ja resurssit meille kaikille?
Jo nyt Nasassa on havaittu, että alkeellisella avaruuden tutkimuksenkin tasolla on toisen taivaankappaleen kontaminoituminen eli saastuminen todellinen uhkatekijä. Lähettämiemme luotainten mukana saattaa kulkeutua mikroskooppisia eliömuotoja. Jos löytäisimme Maa 2:n, jossa eläisi sivilisaatio, saattaisimme viedä mahdollisesti sellaisia bakteereita tai viruksia mukanamme, jotka eivät kyseiselle planeetalle kuulu; aivan kuten valkoihoiset veivät isorokon intiaanien keskuuteen uudella mantereella. Tuloksena saattaisi olla planeetan koko alkuperäisväestön tuhoutuminen. Olisiko meillä oikeutta edes laskeutua planeetalle ottaen huomioon tälläisen vaaran?
Kysymys kuuluu myös toisinpäin asetettuna: millaisia seurauksia maanulkoisten laskeutumisella maapallolle olisi meille ja muulle planeetan eliöstölle? Kulkeutuisiko heidän mukanaan kenties tahattomasti ihmiskunnalle huippuvaarallinen viruskanta? Entä mitä vaarallisia bakteereita he saattaisivat saada tahattomasti meiltä? Ottaisivatko maanulkoiset todellisen riskin ihmis-alien -kontaktin muodossa, vai tyytyisivätkö he seurailemaan meitä aluksiensa suojista?
Maa 2 -ajatuksesta huolimatta on todennäköistä, että useimmilla planeetoilla on jonkinlaisia ilmakehään ym. liittyviä eroavuuksia, joten uutta planeettaa asuttaessamme joutuisimme mahdollisesti maankaltaistamaan tämän planeetan itsellemme paremmin sopivaksi. Luin joskus vuosia sitten, että Marsin maankaltaistaminen veisi vain reilut sata vuotta. Entäpä jos jossain tuolla on "galacticallinen" humanoideja etsimässä uutta kotia, aivan kuten Hawking ehdottaa meille oman elämänmuotomme jatkuvuuden turvaamiseksi. Jospa he löytävät maan ja aloittavat "siriuslaistamisen" tai vastaavan planeettamme itselleen sopivaksi muokkaamisen, kuten Maailmojen sota -elokuvassakin avaruusolennot tekivät.
Uushenkisissä ufouskonnoissa ja vastaavissa kulteissa (esim. Galaktinen liitto) "avaruusveljemme" esitetään tavallisesti suojelijoina, jotka auttavat meitä matkallamme avaruusyhteisön tasapuolisiksi jäseneksi. On kuitenkin mahdollista, että elämänmuotomme eroavat niin paljon toisistaan, että pelkkä fyysinen kontakti olisi toiselle tai molemmille osapuolille vaarallista. Tuloksena saattaisi olla ystävyyden ja yhteistyön sijasta interplanetaarinen katastrofi, jonka seurauksena molemmat sivilisaatiot tuhoutuisivat.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Olette varmaan katsoneet Star Wars elokuvia, niin siinä on sitten se Death Star. Tästä sain idean että jos ei löydy mitään planeetta missä olisi hyvä asua, rakennetaan silloin itse oman planeettamme. Pöllitään vaikka joistakin meteoriiteista ja asteroideista rauta- ja metallipitoisia ainesosia ja käytetään niitä hyväksi planeettamme rakentamisessa. No ei sitä kokonaista planeettaa ole pakko tehdä, mutta toinen vaihtoehto on että tekee avaruuskaupungin, sellaisen mikä ei kuitenkaan näytä planeetalta, mutta siihen voi aina yhdistää lisää kaupunkeja.
Noh, mitäs mieltä olette ideoistani???
Jep, oli hyvä ja toduuden mukanen virkistävä muistutus tosiasioista mitä maapallolla voisi tapahtua. Ja tarina oli kuin kopio Mars kansan kohtalosta jota seuraamme.
Tuntuu että ihmisillä historia jankkaa paikallaan ja kukaan korkea tason hallitus/valtio ei viis veisaa Maapallosta ja sen kohtalosta.. :(
Mut onneks juokossamme on ihmisiä jotka välittävät :)
Rakennetaan rengasmaailma asteroideista ja räjäytetään pari planeettaa rakennusaineeksi.
Kirjailijaa en muista,mutta eräässä teoksessa purettiin koko aurinkokunta rengasmaailman raaka-aineiksi joka sitten kiersi aurinkoa.
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k90rengasmaailma.htm
Toinen vielä enemmän tilaa, Orbitsville
http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89orbitsville.htm
Dysonin kehä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dysonin_kehä
on elämää mutta värähtely eri tasolla niin ettei ihminen näe heitä. ties vaikka millaisia upeita paikkoja tuolla avaruudessa on. me emme vain tiedä heistä mitään. ihmisen tulisi virittäytyä samalle värähtelytasolla kuin he nähdäkseen heitä. tämä vaatii jokaisen ihmisen hengellistymistä. enkä minä ole uskovainen!!!! ;)
Taitaa tuo G. W. Bush kuulua alienrotuun joka yrittää tehdä maapallosta heidän kotiplaneettansa kaltaisen. Paljon muuta ei tiedetä kuin että siellä on pirun kuuma.
bush on evoluution puuttuva linkki.
Onhan Bushilla paljo ydinpommeja ja muuta. Mutta meidän Venäjällä on enemmän. Njäh Njäh. ^^ Mutta usein löydätte tuolta atlantin valtamerestä venäläisiä sukellusveneitä. Arvatkaa mitä tapahtuis kun sinne tiputettaisiin syvyyspommi ja se osuisi yhteen venäläiseen sukellusveneeseen.
ja olen samaa mieltä pelkästään katsomalla maailman tilannetta tänään, johtajia ja uskontojen valtaa, ihmisten manipulointia ja hyväksikäyttöä, järjetöntä elämän tuhlaamista, epäoikeudenmukaisuutta, oman edun tavoittelua, sitä valtavaa tuskan määrää planeetallamme ei voi edes käsittää. Jos toiset, samalla kehitysasteella olevien planeettojen asukkaat pääsevät avaruuteen ja toisille planeetoille olemme hukassa. Toivotaan siis, että Galaktisen Federaation kaltainen on olemassa ja suojelemassa meitä ja muita planeettoja joihin mahdollisesti on tunkua.
että planeettoja kuten meidän on tuhoutunut sivilisaatioineen avaruuden laajuudessa valtavat määrät pääsemättä koskaan pois maankamaralta. Jos ihmiset selviävät, hienoa, mutta jos eivät niin emme ole ensimmäisiä. Se on samalla sekä julmaa että kaunista, kaiken hetkellisyys. Kenties kokonaisia universumeja tuhoutuu tämän tästä.
>>Toivotaan siis, että Galaktisen Federaation kaltainen on olemassa ja suojelemassa meitä ja muita planeettoja joihin mahdollisesti on tunkua.
Kommentti:
Valon Galaktinen Liitto on olemassa - ja he ovat jo täällä. Heidän läsnäolonsa kuitenkin yritetään salata pimeän salaliiton taholta.
Pian ufoalusten näyttäytyminen on kuitenkin niin massiivista ja laajaa, että salaileminen ei enää onnistu.
Ufojen jo olevan täällä ja toivon heidän olevan mukavia:D
Juuri tulikin mainio ideanväläys päähän että se teki minusta vielä neromman. Tehdään kaupunki itse asteroidin sisälle, etsitään jättimäinen asteroidi, suurempi kuin maapallo, porataan käytäviä ja muita sinne sisälle ja sitten kohta on valmis TheSpaceAsteroidCity.
Ajatelkaa jos pystyisimme ohjaamaan metalli- ja rautapitoista asteroidia magneeteilla. Niin yksinkertaista se on, nyt meillä on voimakas asteroidi käsissämme. Kestää maahan iskuja ja muuta, paitsi jotkut tietenkin ovat heikkorakenteisia asteroideja. Heh heh. ^^
Saankohan kohta jonkin tähtitieteellisen pokaalinkin. -.-
Voisimme myös rakentaa suuren komentokeskuksen jossa omat aluksemme ovat yhtä, eli kun alus telakoituu komentokeskukseen, sitä pidetään yhtenä huoneena, tai talona, tai jonakin. Eli kokoajan rakentuva komentokeskus joka rakentuu sen mukaan kuin monta alusta tehdään, eli se voisi olla satojatuhansiamiljardeja. Mutta että komentokeskus että toinen komentokeskus voisi yhdistäytyä jos tehtäisiin useampia komentokeskuksia. Eli syntyisi tähtienvälisiä kaupunkeja, eli ei olisi yhtenäisiä, eli kiinni toisissaan.
Tai sitten ehkäpä voisimme nyt rakennella alustyyppejä, joihin voi yhdistellä toisia alustyyppejä, ja sillä tavoin voisimme rakentaa suuren Multicityn. Eli rakenne koostuu aluksista, ja mitä enemmän aluksia yhdistettynä toisiinsa, sitä isompi rakennelma. Tällä tavoin voisimme helposti käyttää hyödyksi aluksiamme, eli joita aluksia emme tarvi, voimme käyttää ne rakenneosina hyödyksi.
Jos haluatte pelastaa maapallon, käyttäkää mielikuvitustanne, koska siitä on paljon apua rakentamisessa. Mikään ei ole koskaan mahdotonta, se vain riippuu siitä, osaako ja pystyykö.
http://www.propellihattu.fi/propelli.gif
Voidaan toisaalta kysyä, että sen täytistäkö meidän pitäisi vielä levittäytyä muun universumin riesaksi? Maailmankaikkeus on sentään kohdellut meitä ihan mukiinmenevästi - miksi maksaa hyvä pahalla?
Kyllä siinä mahtaisi asiansa ja planeettansa hyvin hoitaneen kansan naamanvirkaa toimittava elin venähtää, kun yhtenä aamuna hervottomat alukset vyöryisivät tonteille, ja joku erittäin älykäs poliittinen johtajamme lausuisi hyvin moduloidulla äänellään:
"Telluksesta, päivää! Tässä kävi nyt simmottinen juttu, että meillä oli yltäkylläinen ja kaunis planeetta, mutta pantiin se paskaksi. Nyt me tultais sit tänne. Korvaukseksi opetamme teille suurenmoisen kulttuurimme kirkkaimmat oivallukset, kuten yhteisten luonnonvarojen yksityistämisen, maa-alueiden jakamisen kohtalaisen mielivaltaisesti muodostettaville kuppikunnille, keskinäisen kilpailun yhteistoiminnan sijasta sekä tavan ovelimmin käyttää hyödyksi pörssimeklaraatioiden korkovähennysoikeuden futuurijohdannaisspekulatiivisia tendenssejä verotusjärjestelmässä siirtämällä ne kirjanpidossa pix-indeksiluvun alekkaiskäyrän ylekkäisjanan keskiarvoon".
Sitten aluksista suorittaisi invaasion laaja jatkumo pertsaperusinsinöörejä, pohattoja, poliittisia päättäjiä, liikkeenjohdon konsultteja ja muuta sakkia, jotka siirtokunnan johtaja esittelisi Telluksen kansan kyvykkäimmäksi kymmenykseksi; nämä kun olivat onnistuneet haalimaan itselleen 90% maapallon omaisuudesta. "Valitettavasti rupusakki jouduttiin jättämään, kun niillä ei ollut varaa biljetteihin", toteaisi pamppu ja tarjoaisi nenäliinaa alkuasukkaan pärskäyttäessä elonsa ensimmäisen aivastuksen.
Maapallolaiset huseeraisivat vähän aikaa, ja kohtapa olisikin jo aika startata kohti uusia seikkailuja ja seuraavaa planeettaa etsimään elämän edellytyksiä ja ilahduttamaan uusia kansoja ihmiselon ihmeellisillä oivalluksilla.
Boltsimme pystyisi yltäkylläisesti ruokkimaan ja elättämään paljon suuremmankin populaation. Kun me silti olemme onnistuneet mähläämään olomme nykyisenkaltaiseksi - ja jos vielä tärvelemme kotoplaneettamme elinkelvottomaksi - herää kysymys, olisiko koko sivilisaation samaan syssyyn syytä vaipua vain muistoksi, kosmiseksi komedialliseksi kuriositeetiksi, varoittavaksi esimerkiksi kansasta joka ei säästänyt juuri missään muussa kuin järjenkäytössä.
"Tuloksena saattaisi olla ystävyyden ja yhteistyön sijasta interplanetaarinen katastrofi, jonka seurauksena molemmat sivilisaatiot tuhoutuisivat."
Tai sitten vain toinen... ja todennäköisesti kotiplaneettaansa koko ajan vahingoittava täysin turha siviilisaatio joka voi olla jopa vaarallinen muille avaruuden siviilisaatioille.
Mutta ajatellaanpa että oma kotiplaneettamme olisi tuhoutumassa/täysin saastumassa tms. ja olisimme etsimässä uutta planeettaa asuttavaksemme. Sitten tällainen planeetta löytyisikin.
Tuskinpa olisimme yhtään viisaampia, ystävällisempiä tai ymmärtäväisempiä kuin nyt. Ja tämä johtuu vain siitä että avaruuteen lähdettäisiin enemmän poliittisista syistä kuin ihmiskunnan säilyvyyden nimissä. Jos me todella (siis suurvallat etunenässä) haluaisimme ihmiskunnan säilyvän elossa ja siinä sivussa planeettammekin, olisimme jo alkaneet aikapäiviä sitten etsimään parempia ja vähemmän saastuttavia polttoaineita, olisimme paneutuneet paljon enemmän kaikkien maailman ihmisten ruokkimiseen, sotien kokonaisvaltaiseen lopettamiseen yms. yms.
Olen aivan varma että jos... ja ikävä kyllä kun ihminen lähtee etsimään uutta asuinplaneettaa, siinä ei keinoja kaihdeta kun sellainen löytyy. Planeetta otetaan hinnalla millä hyvänsä, paitsi jos sitä asuttaa meitä pidemmälle kehittynyt siviilisaatio.
Arthur C Clarke esitti scifi-kirjassaan jo ajat sitten avaruushissin periaatteen. Nyt jotkut tutkijat uskovat, että se voisi olla parinkymmenen vuoden kuluttua totta. Silloin kilon massan vieminen avaruuteen maksaisi 100 dollaria, kun se nyt maksaa 20 000.
Tulisi aivan uutta potkua avaruusasemien rakentamiseen. Raaka-ainetta lähiavaruudesta löytyy: " Viiden kilometrin mittainen metallipitoinen asteroidi sisältää saman verran metalleja, kuin mitä ihmiskunta on koko historiansa aikana louhinut."
Lähde: Tähdet ja avaruus 4/2006
" Viiden kilometrin mittainen metallipitoinen asteroidi sisältää saman verran metalleja, kuin mitä ihmiskunta on koko historiansa aikana louhinut."
Vaikka kyseinen asteroidi olisi viisi kilometriä halkaisijaltaan joka suuntaan ja täyttä rautaa, niin ei se kyllä ole kovin paljon. Ajateleppa miten monta autoa, junan veturia, junan vaunua, lentokonetta, panssarivaunua, laivaa (jotka eivät ole mitään pieniä rautamöykkyjä), siltaa ja muita metalleja sisältäviä rakennelmia ihmiskunta on tuottanut historiansa aikana.
Sanon suoraan että tämä ko. lehden tieto/lohkaisu on ihan puppua!
Taitaa olla niin että jo Suomestakin on louhittu enemmän metalleja kuin tuo lehden kertoma määrä.
Hetken jo luulin lehden tiedon olevan karkeasti liioiteltu, mutta ehkä ei kuitenkaan.
5 km:n pyöreä rauta-asteroidi sisältää rautaa n.21 kuutiokilometriä. Kuutio-km painaa n. 7,9 miljardia tonnia, joten koko möhkäleen paino on n. 165 miljardia tonnia. Se tekisi n. 27 tonnia jokaista maapallon asukasta kohti. Tuskin ainakaan Suomessa on louhittu moista määrää, vai?
Aurinko oli polttanut koko päivän vanhaa ajukuuppaani. Jätin piin pois pallon tilavuudesta. Lopputulos tulee kertoa 3.14:llä, jolloin jokaista maapallon asukasta kohti tulisi reilusti yli 80 tonnia rautaa.
Suurien määrien arvioiminen ei ole ihan helppoa perstuntumalta. Voi mennä väärälle hehtaarille.
keskikokoinen laiva?
http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/Rautakaivokset.htm
Rautakaivokset
Historiallisesti rautakaivoksilla on ollut suurin merkitys Suomen vuoriteollisuudessa. Tämä ilmenee myös siinä, että niitä on ollut lukumääräisesti selvästi enemmän kuin perusmetallikaivoksia. Niiden koko on vaihdellut lyhytikäisistä pienistä kuopista sellaisiin, joissa louhintaa tehtiin satojen vuosien aikana ja louhintamäärät olivat kymmeniä tuhansia tonneja. Suurin 1900-luvun rautakaivoksista oli Otanmäki, jossa malminlouhinta oli yli 25 miljoonaa tonnia. Viimeiset rautakaivokset Suomessa olivat Rautuvaara ja Hannukainen Kolarissa.
Merkittäviä rautakaivoksia ja vanhimmat ennen vuotta 1700 toiminnassa olleet (malmin määrä rikastuksessa tonnia, pitoisuudet %).
Kaivos Kunta Vuodet Malmia Keskipitoisuus
Ojamo Lohja 1533-1863 11 780 45 Fe
Vittinki Ylistaro 1563-1920 490 32 Fe
Sådö Inkoo 1610-1844 920 30 Fe
Korpoström Korppoo 1610 10 35 Fe
Krampo Nauvo 1610 10 35 Fe
Korkulla Kirkkonummi 1641-1888 10 35 Fe
Strömsberg Porvoo 1641 10 35 Fe
Orisberg Isokyrö 1659 10 35 Fe
Juvakaisenmaa Kolari 1662-1917 250 50 Fe
Långvik Inkoo 1663-1863 490 30 Fe
Svarfvarböle Karjaa 1668-1703 45 27 Fe
Morbacka Lohja 1668-1873 100 30 Fe
Gerknäs Lohja 1669 10 27 Fe
Knasabacka Karjaa 1670-1818 10 35 Fe
Malmberg Kisko 1670-1866 15 070 24 Fe
Veijans Siuntio 1670 10 30 Fe
Lappträsk Siuntio 1675 10 35 Fe
Hermala Lohja 1686-1847 30 30 Fe; Zn
Hellboms-Aijala Kisko 1688-1831 40 30 Fe
Vihiniemi Perniö 1690-1865 25 269 30 Fe
Kelkkala Tammisaari 1690-1900 2 190 35 Fe
Sillböle Vantaa 1744-1866 35 405 45 Fe
Tavastby Vantaa 1769-1860 19 043 42 Fe
Kulonsuonmäki Karkkila 1817-1896 23 915 40 Fe; 1,85 Ti
Pahalahti Kisko 1826-1866 7 703 37 Fe; Ti
Haukia Kisko 1833-1865 2 343 37 Fe
Jussarö Tammisaari 1834-1967 1 645 758 28,0 Fe
Väsby Korppoo 1839-1864 3 759 32 Fe; 10 Ti
Välimäki Impilahti 1889-1910 347 717 32,5 Fe; 5,5 Ti
Kärväsvaara Kemijärvi 1921-1967 929 487 46,21 Fe
Otanmäki Vuolijoki 1949-1985 25 423 564 33,92 Fe; 7,57 Ti; 0,26 V
Raajärvi Kemijärvi 1962-1975 5 119 062 40,62 Fe
Rautuvaara Kolari 1962-1988 11 564 405 46,78 Fe; 0,36 Cu
Vuorokas Vuolijoki 1965-1985 1 348 000 34 Fe; 7,5 Ti; 0,2 V
Mustavaara Taivalkoski 1974-1985 13 446 100 0,20 V
Hannukainen Kolari 1978-1990 4 563 080 43 Fe; 0,88 Cu; 1 Au
Ojamon kaivos Lohjalla on Suomen ensimmäinen varmuudella tunnistettu metallikaivos. Erik Fleming sai Ruotsin kuningas Kustaa Vaasalta 5.9.1542 kaivospiirioikeuden (privilegion) Ojamon rautakaivokseen (Hultin 1897, Neovius 1911). Kuitenkin tätä ennen Fleming oli perustanut vuonna 1530 Siuntioon Nybyn ruukin tarkotuksella hyödyntää Ojamon rautamalmia. Tämän perusteella voidaan olettaa, että Ojamo oli tunnettu jo ennen vuotta 1530.
Rautakaivoksia käsitteleviä lähteitä:
Hultin (1897) Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana
von Knorring (1955) A mineralogical and geochemical study of the metamorphic iron-ores of S.W. Finland
Lehto & Niiniskorpi (1977) Pohjois- ja Itä-Suomen rautamuodostumat
Neovius (1911) Historiallinen esitys Ojamon ratsutilasta Lohjan pitäjässä
Nuutilainen & Paakkola (1977) The iron ore deposits in Finland
Puustinen (2001) Lake ores and iron industry in Finland during the period 1811 - 1916
RAETSU (1982) Suomen rautamalmiesiintymät, malmiutumat ja malmiviitteet
Sipilä (1981) Lounais-Suomen rautamalmeista
Wathén (1857) Om titanhaltige jern-malmer i metallurgiskt hänseende
Näistä kun ynnäilee paljonko rautaa on saatu ja pelkästään Suomesta, en menisi ko. lehden sanojen taakse kun asiaa katsoo maailmanlaajuiselta kantilta.
Kuitenkin yli 500 miljardia tonnia on kunnioitetava määrä.
Hehtaari kuitenkin lienee lähellä oikeaa. Otamäen koko tuotanto on 0,05 promillea.Jos Otamäki on Suomen suurin kaivos, niin Suomen kokonaistuotantokin lienee alle promlle asteroidin kokonaismassasta.
Itseänikin epäilytti ennen kuin laskin.
Olenhan tietenkin voinut laskea väärin.
3900 t brutto. Asteroidi yli 500 miljardia tonnia. Näitä rakentaisi rapiat 100 miljoonaa.
Riittääkö. Päässälasku ei ole vahvoja puoliani. Tarkasta.
Laske.
väärin, laskeppas uudelleen.
Pyöristystarkkuudella oikein.
Lisäksi olisi huomioitava, että lähetämässäsi tilastossa puhutaan rautamalmista, jonka raudan %-osuus on keskimäärin alle 40 %, kun taas rauta-asteroidit saattavat olla lähes puhdasta rautaa.
Voin korjata: 0,02 promillea yhden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kokotuotanto selvästi alle promillen.
Kekustelussa alkeellisimpiin käyöstapoihin kuuluu jonkinlainen väiteen argumentointi, mutta jos henkilö ei erota miljardia miljoonasta, kannattaisi ehkä välttää kerto- ja jakolaskutaitoa vaativaa argumentointia.
> Hawking täsmentää, että ihmiskunnan on äärimmäisen tärkeää levittäytyä avaruuteen oman olemassaolonsa jatkumisen turvaamiseksi.
Eikö yhden planeetan tuhoaminen riitä?
> Tästä herää ajatus, että mikäli maankaltaisia planeettoja on muuallakin, niin niillä todennäköisesti on elämää; ehkä älyllistäkin elämää.
Todennäköisyys on suuri. Täältähän tuota älyllistä elämää saa hakemalla hakea.
> Todennäköisesti planeetta kuhisee elämää. Silloin tulee pohtia, voimmeko kolonialisoida kokonaisen planeetan alkuperäisasukkaineen omien
tarkoitusperiemme vuoksi?
Omien tarkoitusperiemme vuoksi? Mikä kauhuskenaario tuolle planeetalle!
> Pystymmekö elämään rinta rinnan toisen sivilisaation kanssa kaikessa rauhassa
ja sulassa sovussa?
Emme ainakaan 100 000 vuoteen. (Ja tämä on varovainen arvio.)
> Riittävätkö planeetan luonnonvarat ja resurssit meille kaikille?
Eivät. Toisille riittää aina enemmän.
> Kysymys kuuluu myös toisinpäin asetettuna: millaisia seurauksia maanulkoisten laskeutumisella maapallolle olisi meille ja muulle planeetan eliöstölle?
Todennäköisesti ainoastaan positiivisia. Kun ollaan pohjalla, ei paljoa alemmas voi enää vajota.
> Kulkeutuisiko heidän mukanaan kenties tahattomasti ihmiskunnalle huippuvaarallinen viruskanta?
Ihminen on ihmiselle pahin virus.
> Luin joskus vuosia sitten, että Marsin maankaltaistaminen veisi vain reilut sata vuotta.
Onko ihmiskunnan siis helpompi maankaltaistaa Mars kuin maankaltaistaa Maa?
> Entäpä jos jossain tuolla on "galacticallinen" humanoideja etsimässä uutta kotia, aivan kuten Hawking ehdottaa meille oman elämänmuotomme jatkuvuuden turvaamiseksi. Jospa he löytävät maan ja aloittavat "siriuslaistamisen" tai vastaavan planeettamme itselleen sopivaksi muokkaamisen, kuten Maailmojen sota -elokuvassakin avaruusolennot tekivät.
Siriuslaiset ovat jo löytäneet maan. Siriuslaisten on tapana vetää pitkää tikkua siitä, kuka JOUTUU tällä kertaa maahan lähtemään. Ne onnekkaat, jotka saavat sillä kertaa jäädä kotiin heiluttavat lähtijöille, naureskelevat ja toivottavat: Have a nice trip to hell...
Mitäpä tähän enää lisäämään, muuta kuin että olipas hyvin kirjotettu! Pistää vähän miettimäänkin...