..tullu vanhaks?
Kattelin äsken Katariina ja Munkkiniemen kreivin.
Ah voih, sitä ihanaa laulua.
Vaikka ei sen puoleen, tykkäsin siitä jo pentuna, muttei mua olis kirveelläkään saanu kattoon sitä leffaa, vaikka äite nyyhki TV;n edessä.
Ihmettelin sillo, että miten noi vanhat ihmiset jaksaaki katella noita mustavalkosia elokuvia, äiteki tais olla jo 30-v...:D
Kattelin äsken Katariina ja Munkkiniemen kreivin.
Ah voih, sitä ihanaa laulua.
Vaikka ei sen puoleen, tykkäsin siitä jo pentuna, muttei mua olis kirveelläkään saanu kattoon sitä leffaa, vaikka äite nyyhki TV;n edessä.
Ihmettelin sillo, että miten noi vanhat ihmiset jaksaaki katella noita mustavalkosia elokuvia, äiteki tais olla jo 30-v...:D
Vastaukset 3
Vanhimmat
iän myötä ne geenit on muuttuneet samanlaisiksi. =) Arvot muuttuvat vanhetessa. Me tämän sukupolven ihmiset oomma tän teevee-elokuvien kyllästämiä. Mikään ei ole kohta mitään. Ja harvoinpa sieltä tuleekaan mitään romanttista, enemmänkin väkivaltaa, poliisijuttuja, tuomarijuttuja, huumejuttuja jne. Kunnon nyyhkyleffojakin sitä kaipaa välillä, vaikkakin sitten MV:na
siinä elokuvassa on aivan ihana....minäkin olen tykännyt siitä jo ties kuinka kauan...:)
kersana kun äiti katsoi kyseistä elokuvaa, niin aina kun se laulu alkoi niin äiti rupes niiskuttamaan.
Muistan kuinka mua hävetti sen puolesta ja aina toivoin , että voi kun toi luritus nyt loppuis että itkeminen lakkais.
Nyt sitä ittekin meinaa nyyhkiä. Niin se aika muuttaa ihmistä.