Arvoisat Koraanin tuntijat,
arvostaisin suuresti, jos joku kertoisi Koraanin käsityksen itsensä tappamisesta tai marttyyri-käsitteestä.
Eli, onko nykyisten pommimiesten nimittäminen marttyyriksi itse asiassa sama ilmiö, kuin kristityillä "ristiretkissä", että poliittiset johtajat uskonnon nimissä kiihottavat ihmisiä tekemään vastoin uskontonsa lähdeteosta? Ja sitten ko. ihmisiä vastoin Kirjaa, johon luulevat uskovansa, aletaan kutsua uskon sankareiksi tai marttyyreiksi?
Muutoinkin on aika hassu tuo "marttyyri"-nimitys itsemurhapommittajien osalta suhteessa siihen, mitä se alunperin tarkoitti esim. Apostolien teoissa raamatussa:
Raamatun marttyyrit vain tapettiin sen takia mitä he sanoivat, so. uskonsa tähden. He eivät tosiaankaan tappaneet muita - eivätkä he etsimällä etsineet tilaisuuksia saadakseen itsensä tapetuiksi - vainoojat pitivät kyllä siitä huolen, että "toisinajattelijat" eliminoitiin.
Nykypäivän ns. "marttyyreilla", jotka tieten tahtoen varustautuvat asein ja pommein ja etsivät tilaisuutta murhata mahdollisimman monia viattomia ihmisiä, ei ole mitään tekemistä alkuperäisen "marttyyriyden" kanssa. On mennyt (itse)murhamiehen ja marttyyrin käsitteet onnellisesti sekaisin.
Kaikki voivat tarkistaa Raamatusta, kuinka monta ihmistä nuo Raamatun marttyyrit tulivat tappaneeksi... (= 0).
Asiaa tietämättömänä kysyn, onko Koraanissa esimerkkejä siitä, mitä marttyyri tarkoittaa? Tarkoittaako se todella että aktiivisesti etsitään sotaa ja tilaisuutta tappaa muita? Tähän toivoisin asiallista vastausta sellaiselta, joka tuntee Koraania - arvostaisin vieläpä siteerausta aiheeseen.
arvostaisin suuresti, jos joku kertoisi Koraanin käsityksen itsensä tappamisesta tai marttyyri-käsitteestä.
Eli, onko nykyisten pommimiesten nimittäminen marttyyriksi itse asiassa sama ilmiö, kuin kristityillä "ristiretkissä", että poliittiset johtajat uskonnon nimissä kiihottavat ihmisiä tekemään vastoin uskontonsa lähdeteosta? Ja sitten ko. ihmisiä vastoin Kirjaa, johon luulevat uskovansa, aletaan kutsua uskon sankareiksi tai marttyyreiksi?
Muutoinkin on aika hassu tuo "marttyyri"-nimitys itsemurhapommittajien osalta suhteessa siihen, mitä se alunperin tarkoitti esim. Apostolien teoissa raamatussa:
Raamatun marttyyrit vain tapettiin sen takia mitä he sanoivat, so. uskonsa tähden. He eivät tosiaankaan tappaneet muita - eivätkä he etsimällä etsineet tilaisuuksia saadakseen itsensä tapetuiksi - vainoojat pitivät kyllä siitä huolen, että "toisinajattelijat" eliminoitiin.
Nykypäivän ns. "marttyyreilla", jotka tieten tahtoen varustautuvat asein ja pommein ja etsivät tilaisuutta murhata mahdollisimman monia viattomia ihmisiä, ei ole mitään tekemistä alkuperäisen "marttyyriyden" kanssa. On mennyt (itse)murhamiehen ja marttyyrin käsitteet onnellisesti sekaisin.
Kaikki voivat tarkistaa Raamatusta, kuinka monta ihmistä nuo Raamatun marttyyrit tulivat tappaneeksi... (= 0).
Asiaa tietämättömänä kysyn, onko Koraanissa esimerkkejä siitä, mitä marttyyri tarkoittaa? Tarkoittaako se todella että aktiivisesti etsitään sotaa ja tilaisuutta tappaa muita? Tähän toivoisin asiallista vastausta sellaiselta, joka tuntee Koraania - arvostaisin vieläpä siteerausta aiheeseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eräs Palestiinalais marttyyri:
Tuom.
16:28 Silloin Simson huusi Herraa ja sanoi: "Herra, Herra, muista minua ja vahvista minua ainoastaan tämä kerta, oi Jumala, niin että saisin filistealaisille yhdellä kertaa kostetuksi molemmat silmäni!"
16:29 Sitten Simson kiersi käsivartensa molempien keskipylväiden ympäri, joiden varassa rakennus oli, toisen ympäri oikean ja toisen ympäri vasemman käsivartensa, ja painautui niitä vastaan.
16:30 Ja Simson sanoi: "Menköön oma henkeni yhdessä filistealaisten kanssa!" Ja hän taivuttautui eteenpäin niin rajusti, että rakennus luhistui ruhtinasten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Ja kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän oli surmannut eläessään.
16:31 Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe menivät ja ottivat hänet ja veivät ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Maanoahin hautaan. Hän oli ollut tuomarina Israelissa kaksikymmentä vuotta.
...ei ollut tuota marttyyri-käsitettä siinä mielessä, kuin sillä viitataan esim. Stefanukseen, jota yleisesti pidetään ensimmäisenä marttyyrina.
Muutoin mielenkiintoinen huomio kyllä - mutta marttyyri-käsitteellä ei tietääkseni ole viitattu Simsoniin länsimaissa...
Tarkennuksena vielä, että Simson oli juutalainen, käsittääkseni.
Simson ei ollut juutalainen vaan Israelilainen.
Termit Israel ja juutalaiset tarkoittavat hieman eri asioita. Israel tarkoittaa Jaakobista polveutuvaa 12 sukukuntaa. Termi juutalaiset on nimitys jota käytettiin Babylonian pakkosiirtolaisuudessa eläneistä, ja sieltä Palestiinaan palanneista Juudan sukukunnan jäsenistä. Juudan sukukunta on vain yksi Israelin 12 sukukunnasta. Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palasi Palestiinaan, välimeren rannalle, ainoastaan Juudan sukukunta (2Kun.17:18, Hoos.1:6-7).
"Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin." 2Kun.17:18
Muista sukukunnista pääsi palaamaan vain rippeitä, pää-asiassa Benjamin ja Leevin sukukuntien perheitä. Suurin osa Israelia sekoittui lähi-idän kansoihin ja menetti kansallisen identiteettinsä Assyrian ja Babylonian pakkosiirtolaisuus-kausien aikana. Assyrian ja Babylonian pakkosiirtolaisuus kausien aikana muodostuivat Israelin huoneen "kadonneet sukukunnat" (Matt.10:5-6, 15:24).
MITÄ ISRAEL TARKOITTAA RAAMATUSSA
Israel on Aabrahamin pojan pojan, Jaakobin siemenstä polveutuva kansa, tai kansakuntien joukko, jonka Jumala on valinnut omaisuuskansakseen (5Moos.7:6, Aamos 3:2), aviopuolisokseen (Jes.54:5, Ilm.21:12) ja todistajakseen (Jes.43:10-12). Israel on Jumalan lunastusosuus ja perintöosa (5Moos.32:9), ja ainoastaan heitä varten oli Messias tuleva (Matt. 10:5-6, 15:24).
"Ainoastaan teidät [Israel] minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista" (Aamos 3:2)
Jumala siunasi Aabrahamin (1Moos.12:1-3; 17:4-8; 22:17-18; 26:4,5,24; 27:27-29; 28:3, 32:28, 35:9-12) tämän vanhurskauden tähden, ja antoi hänelle ja hänen jälkeläisilleen lupauksen menestyksestä. Näiden siunausten ja lupausten perillisiä olivat alenevassa polvessa ensin Iisak ja sitten Jaakob joka on Israelin 12 sukukunnan kanta-isä.
"Mutta israelilaisten luku on oleva niinkuin meren hiekka, jota ei voi mitata eikä lukea. Ja siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', heille sanotaan: 'Elävän Jumalan lapset!'" (Hoos.1:10)
AABRAHAMIN LAPSEUS
Aabrahamin lapseus on yksi keskeinen Raamatun teema. Jeesus ajautui usein väittelyyn juutalaisten fariseusten kanssa siitä keitä Aabrahamin lapset ovat. Juutalaiset nimittäin väittivät olevansa Aabrahamin siementä, mutta Jeesus sanoi että Aabrahamin lapseus tulee ilmi teoista:
"He [juutalaiset] vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme". Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja". "(Joh.8:37-39)
Jeesus ei siis pitänyt juutalaisia Aabrahamin lapsina. Jeesus osoittaa puheessaan että Aabrahamin lapseus käy ilmi uskosta, sillä Aabrahamin teot olivat uskosta (Hebr.11:8-19). Samasta aiheesta, Aabrahamin lapseudesta väittelivät fariseukset myös Johannes Kastajan kanssa:
"älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille." (Matt.3:9)
SEURAKUNTA ON ISRAEL
Raamattu ilmoittaa että seurakunta, eli uskovien hengellinen yhteisö, muodostaa Israelin. Uskovat ovat Aabrahamin lapsia:
"Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa" (1Piet.2:9)
"Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan." (Gal.3:29)
"Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niinkuin Iisak oli" (Gal.4:28)
Raamatun mukaan evankeliumi, Jumalan sana, lähetettiin Israelille, eikä se mennyt harhaan. Juutalaiset eivät ottaneet vastaan evankeliumia. Evankeliumi tarkoittaa ilosanomaa luvatun kuninkaan, messiaan ilmestymisestä maan päälle. Maantieteellinen Israel ei vain ollut, eikä ole tänäpäivänä, se Israel josta Raamattu kertoo:
"Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel" (Room.9:6)
Israel oli nimittäin jo kauan ennen Jeesuksen syntymää hajaantunut ja sekoittunut maailman pakanakansojen sekaan. Mutta ei Jeesus tullut maailman pakanakansoja varten. Jeesus lähettiin vain Israelin kadonneiden sukukuntien tähden, heidän pelastamisekseen heidän sortajiensa käsistä.
"Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö." (Matt. 15:24)
"Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin, vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö."" (Matt.10:5-6)