EHDOTUKSIA EPÄKOHTIEN KORJAAMISEKSI NYKYISEEN LASTENSUOJELULAKIIN
1) Huostaanotto alusta asti tuomioistuin käsittelyyn
-huostaanotto- ja huoltajuusasiat käsiteltävä sovittelutuomioistuimissa, joissa jäseninä kasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan ammattilaisia
-viranomaisten virkarikokset huostaanotto- ja huoltajuusasioiden yhteydessä sovittelutuomioistuinkäsittelyyn
2) Avohuollon tukitoimien mahdollisuus turvattava ennen huostaanottoa
-ehdotetaan perhekuntoutuskeskusten perustamista kuhunkin kuntaan/kuntayhtymään
-perhekuntoutuskeskuspalveluja käytettävä niin huostaanoton tarvetta kuin sen jatkumistakin
arvioitaessa, sekä huoltajuuden määräytymisessä.
-oltava mahdollisuus myös kodinhoitajapalveluihin esim. vanhemman sairastuessa
-lapsen sairastuessa ensisijaisena lapsen hoitajana on oma vanhempi. Mikäli toinen vanhempi sairastuu, niin terve vanhempi velvoitettava lainsäädännöllisesti kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Muutoin on oltava lainsäädännöllisesti turvattu oikeus kodinhoitopalvelujen saantiin
-lasten psykiatrisia hoitopalveluja kehitettävä ja taattava tarvittaessa hoitoon pääsy lapsille tarkoitetulle psykiatriselle sairaalaosastolle 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta. Samoin lasten neurologisiin sairauksiin on taattava riittävät terapia-, kuntoutus- ja hoitopalvelut 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta.
-lapselle turvattava vanhempiensa luona riittävä toimeentulo yhteiskunnan tuin samoin kuin nykyisin turvataan sijaisperheessä. Nyt esim. Helsingissä sijaisperheelle maksetaan palkka, kulukorvaus ja lapsilisä, yhteensä 1370 e/kk, kun esim. yksinhuoltajavanhempi saa lapsilisän ja elatustuen 245 e/kk.
3) Huostaanoton syyt täsmennettävä
1. vanhempien (molemmat – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet)
tilapäinen kyvyttömyys lapsensa huoltoon: törkeä alkoholismi tai huumeiden käyttö tai vakava lapsen riittävän huollon estävä mielenterveydellinen ongelma.
2. kukin syy on todistettava asianmukaisin lääkärin todistuksin, muiden todistein ja psykiatrisin mielenterveystutkimuksin, tarvittavine poliisin esitutkinnoin ja muilla todisteilla
3. mikäli alkoholismi/huumeiden käyttö/vakava mielenterveydellinen ongelma koskee vain toista vanhempaa – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet – niin lapsi tulee antaa raittiin/terveen vanhempansa yksinhuoltoon kunnes tukitoimin retkahtanut/sairastunut vanhempi on parantunut, jolloin
4. huoltajuutta ja vanhempien tapaamisoikeutta tulee tarkistaa uudelleen, tarkistusajat, kuten jäljempänä on esitetty. Myös perhekuntoutuskeskuksen palveluja tarjottava.
5. ennen huostaanottoa on järjestettävä läheisneuvottelu
6. mikäli läheisneuvottelulla löydetään lasta ja neuvotteluun osallistuvia osapuolia tyydyttävä ratkaisu huoltajuudesta, tulee lapsen huolto uskoa tälle perheelle/läheiselle. Oheishuoltajuuden mahdollisuus siihen halukkaiden kanssa otettava tällöin myös huomioon.
7. läheishuoltajan huoltajuus ja vanhempien tilanne tulee tarkistaa 6 kk:n välein
8. lapsen vanhempiensa tapaamisoikeudesta tulee antaa selkeät vähimmäisrajat, joita tarkistetaan ja laajennetaan 6 kk:n välein tehtävien tarkistusten yhteydessä todettavin perustein
9. lapsi tulee palauttaa omalle vanhemmalle/omille vanhemmilleen heti, kun se vanhempaa/vanhempia kodinhoitotoimenpitein ja muin tukitoimin tukemalla on mahdollista tai ilman niitä, jotka seikat tulee todeta ja todistaa kussakin 6 kk:n välein pidettävässä tarkistuksessa
10. läheisneuvottelussa tulee tehdä hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
11. ellei läheisneuvotteluissakaan löydetä osapuolia tyydyttävää huoltajuutta tehdään edellä esitettyjen todisteiden, läheisneuvottelujen yksimielisestä suosituksesta huostaanotto, jolloin
12. sijaisperheeseen sijoitettavalle lapselle laaditaan hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
13. lapsi otetaan huostaan kunnalliseen sijaisperheeseen ja lapsen olosuhteita, sekä sijaisperheen kykyä vanhemmuuteen tulee valvoa samalla tavalla kuin biologisen perheen tilannetta lastensuojeluilmoituksen jälkeen
14. lapsen tapaamisaikoja laajennetaan 6 kk:n välein pidettävien hoitosuunnitelman tarkistuksissa, joihin osallistuvat lapsen molemmat vanhemmat, sijaisperheen vanhemmat, huostaanottopäätöksestä vastuulliset (läheisneuvottelussa valitut 4 henkilöä)
15. vanhempien/vanhemman tukitoimien tulisi tuottaa tyydyttävä tulos 2 vuoden kuluessa, enintään 4 vuoden kuluessa, että lapsi voidaan palauttaa toisen/molempien vanhempien huoltoon tuettuna tai ilman
16. ellei 4 vuodessakaan voida lasta palauttaa tuetun/tuettujen vanhempien huoltoon, tulee järjestää uusi läheisneuvottelu
-jos vanhempia syytetään hoidon laiminlyönnistä tai kaltoin kohtelusta, on se oikeudessa todennettava, pelkkä viranomaisten epäily ei riitä perusteeksi huostaanottoon
-lastensuojeluilmoitusten määrä ei saa vaikuttaa huostaanoton toimeenpanoon, jos ilmoitukset todetaan aiheettomiksi
-sosiaalityöntekijän antama arvio vanhempien mielenterveysongelmista ei saa olla huostaanoton perusteena, tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin antama lausunto
-vakavakaan vanhemman psyykkinen sairaus ei saa olla perusteena huostaanotolle, paitsi jos erikoislääkäri on arvioinut sairauden kroonistuneeksi
-vanhemman tilapäinen masennus ei huostaanottoperuste, varsinkin jos kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai jostain muusta selkeästä syystä johtuvasta masennuksesta esim. onnettomuus, työttömyys, fyysinen sairaus
-lapsen tarvitsema psykiatrinenhoito ei saa olla syy huostaanotolle, jos vanhemmat eivät vastusta hoitoa
-huoltajuusriita ei ole syy huostaanotolle
-ei myöskään asunnottomuus tai huono varustetaso kodissa
-ei vanhempien väliset ristiriidat, jos ei ole tarjottu perheterapiapalveluja
-ei se, jos lapsi koulukiusattu
-pelkkä yhden psykiatrian erikoislääkärin antama suositus lapsen hoidon tarpeesta lastensuojeluviranomaisille ei ole riittävä syy edes avohuollon tukitoimena (max. 60 pv) tehtävään huostaanottoon, vaan vanhemmilla oltava oikeus halutessaan saada myös valitsemansa erikoislääkärin arvio lapsen hoidon tarpeesta
-pelkästään sanat 'lapsen etu' ei koskaan riitä huostaanoton perusteeksi
4) Huoltosuunnitelman teko ohjeistettava yksityiskohtaisesti
-huoltosuunnitelman teossa oltava mukana ryhmä, joka koostuu läheisneuvonpitoryhmästä
-jos vanhemmat eronneet, myös etävanhemmalla oltava oikeus olla mukana
-huostaanoton syyt kirjattava niin selkeästi, että kumpikin vanhempi ymmärtää, mitä muutoksia on tapahduttava huostaanoton purkamiseksi
-huostaanoton purkamiseen tähtäävät keinot kirjattava selkeästi huoltosuunnitelmaan, kuten vanhemmille tarjottava tuki ja hoito
-lasta ei saa koskaan sijoittaa kauaksi vanhemmistaan, vanhempia kuultava asiassa
-vanhempien ja lapsen tapaamisoikeus oltava joka toinen viikko to klo 18 – ma klo 9, sekä viikon talviloma ja kaksi yhtäjaksoista viikkoa kesälomaa; alle kouluikäisen lapsen kohdalla tapaamismahdollisuus kaksi kertaa viikossa vähintään kaksi tuntia kerrallaan; joka tapauksessa niin usein, että lapsen vieraantuminen vanhemmistaan ei ole koskaan huostaanoton purkamisen esteenä
-valvotut tapaamiset tuomioistuimen päätöksellä vain lyhyeksi määräajaksi; jos kyse huoltajuuskiistasta, valvotussa tapaamisessa saa olla paikalla vain se vanhempi, jota valvottu tapaaminen koskee
-lastensuojeluviranomainen on rikosoikeudellisessa vastuussa, jos huoltosuunnitelmaa ei ole kirjattu kaikilta osiltaan asiaankuuluvasti
Sijoituksessa huomioitava:
-sijaisvanhempina huomioitava ensisijaisesti tehtävään halukas henkilö läheisneuvotteluryhmästä ja kenet myös sekä vanhemmat että lapsi hyväksyvät
-avohuollon tukitoimien koskettava myös sijaisperhettä, esim. annettava lastenhoitoapua tai tuettava ulkopuolisen hoitajan palkkakustannuksissa; näin ehkäistään lapsen joutumista sijoituskierteeseen sjaisvanhempien väsymisen takia
-sijaisperhettä valvottava samoin kuin lastensuojeluilmoituksen jälkeen valvotaan bioperheitä
-lapsella oikeus tulla kuulluksi olosuhteista sijaisperheessä ilman, että sijaisvanhemmat ovat paikalla kuulemassa keskustelua
-lapsella oltava oikeus sijoituksen alussa psykologisiin testeihin mahdollisten tunne-elämän vaurioiden ja terapiatarpeen selvittämiseksi
-lapsella oikeus kaikkeen tukeen, mikä auttaa suhdetta vanhempiin säilymään läheisenä
-sijaisvanhemmiksi pyrkivien kyvykkyys vanhemmuuteen tutkittava ja tarkistettava rikosrekisteritiedot. Poliisilta on tarkistettava myös mahdolliset sakkotuomiot väkivalta- tai seksuaalirikoksista, koska niistä ei tule merkintää rikosrekisteriin.
Vanhemmille järjestettävä tukipalveluja kuten:
-kriisiapua/perhekuntoutuskeskuspalveluja jo siinä vaiheessa kun huostaanotosta aletaan puhua
-oltava mahdollisuus myös pitempiaikaiseen terapiaan
-ohjausta päihdehuoltoon tarvittaessa
-kaikki mahdollinen tuki, mikä edesauttaa perheen uudelleen yhdistymistä
-kaikki mahdollinen tuki, mikä auttaa vanhempien suhdetta lapseen pysymään läheisenä
5) Huostaanoton purkaminen tehtävä mahdolliseksi
Purkamisen vaikeus nyt merkittävä syy kasvaviin huostaanottolukuihin
-purkamisessa käytettävä perhekuntoutuskeskuksen palveluja. Moniammatillinen työryhmä arvioisi mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta, ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.
-purkamiskeinona jaettu vanhemmuus sijais- ja biologisten vanhempien kesken; vastuu lapsesta siirtyy asteittain takaisin biologisille vanhemmille
PERHEKUNTOUTUSKESKUS
Huostaanottojen yhteydessä perhekuntoutuskeskuksessa moniammatillinen työryhmä arvioisi huostaanoton tarvetta ja myös mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.
Huoltajuusriidoissa pitäisi etävanhemmalla olla halutessaan mahdollisuus todistaa kyvykkyytensä huoltajuuteen. Puolueeton eri ammattiryhmistä koostuva työryhmä arvioisi muutaman viikon keskusjakson aikana lapsen ja vanhemman suhdetta ja tarvittaessa tarjoaisi tukea ja ohjausta esim. sellaisissa tilanteissa, jos vaikka aivan pienen lapsen hoito olisi isältä jäänyt aiemmin vähemmälle. Ensisijainen lähtökohta olisi aina erossa vanhempien yhteishuoltajuus, sitten vasta tilanteen mukaan muut vaihtoehdot. Jos toisen vanhemman kyvykkyys huoltajuuteen asetetaan kyseenalaiseksi, on tällä oikeus halutessaan saada perhekuntoutuskeskuksen puolueeton arvio vanhemmuudestaan.
Myös lapsen psykiatrisen hoidon yhteydessä esiin tuleva koko perheen tarve tukeen, kuntoutukseen ja terapiaan on tarjottava perhekuntoutuskeskuksen yhteydessä.
NYKYISET VOIMASSAOLEVAT HUOSTAANOTOT JA HUOLTAJUUDET
Lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen kaikki nyt voimassa olevat huostaanotot ja huoltajuudet siirtyvät uuden lain piiriin käsiteltäviksi menettelytapoineen. Uuden lain voimaantultua vanhemmat voivat halutessaan hakea nyt voimassaolevaan huostaanottoon purkua tai huoltajuuteen muutosta sovittelutuomioistuimessa.
1) Huostaanotto alusta asti tuomioistuin käsittelyyn
-huostaanotto- ja huoltajuusasiat käsiteltävä sovittelutuomioistuimissa, joissa jäseninä kasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan ammattilaisia
-viranomaisten virkarikokset huostaanotto- ja huoltajuusasioiden yhteydessä sovittelutuomioistuinkäsittelyyn
2) Avohuollon tukitoimien mahdollisuus turvattava ennen huostaanottoa
-ehdotetaan perhekuntoutuskeskusten perustamista kuhunkin kuntaan/kuntayhtymään
-perhekuntoutuskeskuspalveluja käytettävä niin huostaanoton tarvetta kuin sen jatkumistakin
arvioitaessa, sekä huoltajuuden määräytymisessä.
-oltava mahdollisuus myös kodinhoitajapalveluihin esim. vanhemman sairastuessa
-lapsen sairastuessa ensisijaisena lapsen hoitajana on oma vanhempi. Mikäli toinen vanhempi sairastuu, niin terve vanhempi velvoitettava lainsäädännöllisesti kotiin hoitamaan sairasta lastaan. Muutoin on oltava lainsäädännöllisesti turvattu oikeus kodinhoitopalvelujen saantiin
-lasten psykiatrisia hoitopalveluja kehitettävä ja taattava tarvittaessa hoitoon pääsy lapsille tarkoitetulle psykiatriselle sairaalaosastolle 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta. Samoin lasten neurologisiin sairauksiin on taattava riittävät terapia-, kuntoutus- ja hoitopalvelut 3 kk:n sisällä hoitotarpeen toteamisesta.
-lapselle turvattava vanhempiensa luona riittävä toimeentulo yhteiskunnan tuin samoin kuin nykyisin turvataan sijaisperheessä. Nyt esim. Helsingissä sijaisperheelle maksetaan palkka, kulukorvaus ja lapsilisä, yhteensä 1370 e/kk, kun esim. yksinhuoltajavanhempi saa lapsilisän ja elatustuen 245 e/kk.
3) Huostaanoton syyt täsmennettävä
1. vanhempien (molemmat – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet)
tilapäinen kyvyttömyys lapsensa huoltoon: törkeä alkoholismi tai huumeiden käyttö tai vakava lapsen riittävän huollon estävä mielenterveydellinen ongelma.
2. kukin syy on todistettava asianmukaisin lääkärin todistuksin, muiden todistein ja psykiatrisin mielenterveystutkimuksin, tarvittavine poliisin esitutkinnoin ja muilla todisteilla
3. mikäli alkoholismi/huumeiden käyttö/vakava mielenterveydellinen ongelma koskee vain toista vanhempaa – olivatpa vanhemmat avioliitossa, avoliitossa tai eronneet – niin lapsi tulee antaa raittiin/terveen vanhempansa yksinhuoltoon kunnes tukitoimin retkahtanut/sairastunut vanhempi on parantunut, jolloin
4. huoltajuutta ja vanhempien tapaamisoikeutta tulee tarkistaa uudelleen, tarkistusajat, kuten jäljempänä on esitetty. Myös perhekuntoutuskeskuksen palveluja tarjottava.
5. ennen huostaanottoa on järjestettävä läheisneuvottelu
6. mikäli läheisneuvottelulla löydetään lasta ja neuvotteluun osallistuvia osapuolia tyydyttävä ratkaisu huoltajuudesta, tulee lapsen huolto uskoa tälle perheelle/läheiselle. Oheishuoltajuuden mahdollisuus siihen halukkaiden kanssa otettava tällöin myös huomioon.
7. läheishuoltajan huoltajuus ja vanhempien tilanne tulee tarkistaa 6 kk:n välein
8. lapsen vanhempiensa tapaamisoikeudesta tulee antaa selkeät vähimmäisrajat, joita tarkistetaan ja laajennetaan 6 kk:n välein tehtävien tarkistusten yhteydessä todettavin perustein
9. lapsi tulee palauttaa omalle vanhemmalle/omille vanhemmilleen heti, kun se vanhempaa/vanhempia kodinhoitotoimenpitein ja muin tukitoimin tukemalla on mahdollista tai ilman niitä, jotka seikat tulee todeta ja todistaa kussakin 6 kk:n välein pidettävässä tarkistuksessa
10. läheisneuvottelussa tulee tehdä hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
11. ellei läheisneuvotteluissakaan löydetä osapuolia tyydyttävää huoltajuutta tehdään edellä esitettyjen todisteiden, läheisneuvottelujen yksimielisestä suosituksesta huostaanotto, jolloin
12. sijaisperheeseen sijoitettavalle lapselle laaditaan hoitosuunnitelma, jossa määritetään lapsen ja hänen vanhempiensa hoitosuunnitelma, lapsen ja vanhempiensa tapaamisajat, kustannusvaikutukset ja jota tarkistetaan 6 kk:n välein
13. lapsi otetaan huostaan kunnalliseen sijaisperheeseen ja lapsen olosuhteita, sekä sijaisperheen kykyä vanhemmuuteen tulee valvoa samalla tavalla kuin biologisen perheen tilannetta lastensuojeluilmoituksen jälkeen
14. lapsen tapaamisaikoja laajennetaan 6 kk:n välein pidettävien hoitosuunnitelman tarkistuksissa, joihin osallistuvat lapsen molemmat vanhemmat, sijaisperheen vanhemmat, huostaanottopäätöksestä vastuulliset (läheisneuvottelussa valitut 4 henkilöä)
15. vanhempien/vanhemman tukitoimien tulisi tuottaa tyydyttävä tulos 2 vuoden kuluessa, enintään 4 vuoden kuluessa, että lapsi voidaan palauttaa toisen/molempien vanhempien huoltoon tuettuna tai ilman
16. ellei 4 vuodessakaan voida lasta palauttaa tuetun/tuettujen vanhempien huoltoon, tulee järjestää uusi läheisneuvottelu
-jos vanhempia syytetään hoidon laiminlyönnistä tai kaltoin kohtelusta, on se oikeudessa todennettava, pelkkä viranomaisten epäily ei riitä perusteeksi huostaanottoon
-lastensuojeluilmoitusten määrä ei saa vaikuttaa huostaanoton toimeenpanoon, jos ilmoitukset todetaan aiheettomiksi
-sosiaalityöntekijän antama arvio vanhempien mielenterveysongelmista ei saa olla huostaanoton perusteena, tarvitaan psykiatrian erikoislääkärin antama lausunto
-vakavakaan vanhemman psyykkinen sairaus ei saa olla perusteena huostaanotolle, paitsi jos erikoislääkäri on arvioinut sairauden kroonistuneeksi
-vanhemman tilapäinen masennus ei huostaanottoperuste, varsinkin jos kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai jostain muusta selkeästä syystä johtuvasta masennuksesta esim. onnettomuus, työttömyys, fyysinen sairaus
-lapsen tarvitsema psykiatrinenhoito ei saa olla syy huostaanotolle, jos vanhemmat eivät vastusta hoitoa
-huoltajuusriita ei ole syy huostaanotolle
-ei myöskään asunnottomuus tai huono varustetaso kodissa
-ei vanhempien väliset ristiriidat, jos ei ole tarjottu perheterapiapalveluja
-ei se, jos lapsi koulukiusattu
-pelkkä yhden psykiatrian erikoislääkärin antama suositus lapsen hoidon tarpeesta lastensuojeluviranomaisille ei ole riittävä syy edes avohuollon tukitoimena (max. 60 pv) tehtävään huostaanottoon, vaan vanhemmilla oltava oikeus halutessaan saada myös valitsemansa erikoislääkärin arvio lapsen hoidon tarpeesta
-pelkästään sanat 'lapsen etu' ei koskaan riitä huostaanoton perusteeksi
4) Huoltosuunnitelman teko ohjeistettava yksityiskohtaisesti
-huoltosuunnitelman teossa oltava mukana ryhmä, joka koostuu läheisneuvonpitoryhmästä
-jos vanhemmat eronneet, myös etävanhemmalla oltava oikeus olla mukana
-huostaanoton syyt kirjattava niin selkeästi, että kumpikin vanhempi ymmärtää, mitä muutoksia on tapahduttava huostaanoton purkamiseksi
-huostaanoton purkamiseen tähtäävät keinot kirjattava selkeästi huoltosuunnitelmaan, kuten vanhemmille tarjottava tuki ja hoito
-lasta ei saa koskaan sijoittaa kauaksi vanhemmistaan, vanhempia kuultava asiassa
-vanhempien ja lapsen tapaamisoikeus oltava joka toinen viikko to klo 18 – ma klo 9, sekä viikon talviloma ja kaksi yhtäjaksoista viikkoa kesälomaa; alle kouluikäisen lapsen kohdalla tapaamismahdollisuus kaksi kertaa viikossa vähintään kaksi tuntia kerrallaan; joka tapauksessa niin usein, että lapsen vieraantuminen vanhemmistaan ei ole koskaan huostaanoton purkamisen esteenä
-valvotut tapaamiset tuomioistuimen päätöksellä vain lyhyeksi määräajaksi; jos kyse huoltajuuskiistasta, valvotussa tapaamisessa saa olla paikalla vain se vanhempi, jota valvottu tapaaminen koskee
-lastensuojeluviranomainen on rikosoikeudellisessa vastuussa, jos huoltosuunnitelmaa ei ole kirjattu kaikilta osiltaan asiaankuuluvasti
Sijoituksessa huomioitava:
-sijaisvanhempina huomioitava ensisijaisesti tehtävään halukas henkilö läheisneuvotteluryhmästä ja kenet myös sekä vanhemmat että lapsi hyväksyvät
-avohuollon tukitoimien koskettava myös sijaisperhettä, esim. annettava lastenhoitoapua tai tuettava ulkopuolisen hoitajan palkkakustannuksissa; näin ehkäistään lapsen joutumista sijoituskierteeseen sjaisvanhempien väsymisen takia
-sijaisperhettä valvottava samoin kuin lastensuojeluilmoituksen jälkeen valvotaan bioperheitä
-lapsella oikeus tulla kuulluksi olosuhteista sijaisperheessä ilman, että sijaisvanhemmat ovat paikalla kuulemassa keskustelua
-lapsella oltava oikeus sijoituksen alussa psykologisiin testeihin mahdollisten tunne-elämän vaurioiden ja terapiatarpeen selvittämiseksi
-lapsella oikeus kaikkeen tukeen, mikä auttaa suhdetta vanhempiin säilymään läheisenä
-sijaisvanhemmiksi pyrkivien kyvykkyys vanhemmuuteen tutkittava ja tarkistettava rikosrekisteritiedot. Poliisilta on tarkistettava myös mahdolliset sakkotuomiot väkivalta- tai seksuaalirikoksista, koska niistä ei tule merkintää rikosrekisteriin.
Vanhemmille järjestettävä tukipalveluja kuten:
-kriisiapua/perhekuntoutuskeskuspalveluja jo siinä vaiheessa kun huostaanotosta aletaan puhua
-oltava mahdollisuus myös pitempiaikaiseen terapiaan
-ohjausta päihdehuoltoon tarvittaessa
-kaikki mahdollinen tuki, mikä edesauttaa perheen uudelleen yhdistymistä
-kaikki mahdollinen tuki, mikä auttaa vanhempien suhdetta lapseen pysymään läheisenä
5) Huostaanoton purkaminen tehtävä mahdolliseksi
Purkamisen vaikeus nyt merkittävä syy kasvaviin huostaanottolukuihin
-purkamisessa käytettävä perhekuntoutuskeskuksen palveluja. Moniammatillinen työryhmä arvioisi mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta, ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.
-purkamiskeinona jaettu vanhemmuus sijais- ja biologisten vanhempien kesken; vastuu lapsesta siirtyy asteittain takaisin biologisille vanhemmille
PERHEKUNTOUTUSKESKUS
Huostaanottojen yhteydessä perhekuntoutuskeskuksessa moniammatillinen työryhmä arvioisi huostaanoton tarvetta ja myös mahdollisuutta huostaanoton purkamiseen. Tarvittaessa perheelle tarjottaisiin ohjausta vanhemmuuteen, kuntoutusta ja sekä lapselle että vanhemmille terapiaa.
Huoltajuusriidoissa pitäisi etävanhemmalla olla halutessaan mahdollisuus todistaa kyvykkyytensä huoltajuuteen. Puolueeton eri ammattiryhmistä koostuva työryhmä arvioisi muutaman viikon keskusjakson aikana lapsen ja vanhemman suhdetta ja tarvittaessa tarjoaisi tukea ja ohjausta esim. sellaisissa tilanteissa, jos vaikka aivan pienen lapsen hoito olisi isältä jäänyt aiemmin vähemmälle. Ensisijainen lähtökohta olisi aina erossa vanhempien yhteishuoltajuus, sitten vasta tilanteen mukaan muut vaihtoehdot. Jos toisen vanhemman kyvykkyys huoltajuuteen asetetaan kyseenalaiseksi, on tällä oikeus halutessaan saada perhekuntoutuskeskuksen puolueeton arvio vanhemmuudestaan.
Myös lapsen psykiatrisen hoidon yhteydessä esiin tuleva koko perheen tarve tukeen, kuntoutukseen ja terapiaan on tarjottava perhekuntoutuskeskuksen yhteydessä.
NYKYISET VOIMASSAOLEVAT HUOSTAANOTOT JA HUOLTAJUUDET
Lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen kaikki nyt voimassa olevat huostaanotot ja huoltajuudet siirtyvät uuden lain piiriin käsiteltäviksi menettelytapoineen. Uuden lain voimaantultua vanhemmat voivat halutessaan hakea nyt voimassaolevaan huostaanottoon purkua tai huoltajuuteen muutosta sovittelutuomioistuimessa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
puolesta / vastaan / lisäyksiä / poistoja / kysymyksiä / yleensä arvosteluja esityksestä.
yleiseen ilmoitusvelvollisuuteen.
Jos lisätään eri tahojen ilmoitusvelvollisuutta,
kasvatukseen, kehitykseen tai muuhun käyttäytymiseen liittyvissä asioissa, tehdä lastensuojeluilmoituksia, sen kummemmin etukäteen miettimättä, pohtimatta tai tarkentamatta ASIOITA TAI SEIKKOJA, jotka voivat antaa eri tahoille/toimijoille SYYN tehdä lastensuojeluilmoituksia.
Tälläisen avoimen, tarkentamattoman
ja epäselvän ilmoitusvelvollisuuden
seurauksena on, yhä suuremmat ja lisääntyvät "lapsi tulvat" huostaanottoon.
Koko lastensuojelullisen ketjun olisi perustuttava alusta lähtien
ALANSA HALLITSEVIIN, TODELLISIIN ja OSAAVIIN AMMATTILAISIIN.
(Sijaisvanhempien palstalla on käynnissä todella mielenkiintoinen keskustelu esimerkiksi kiintymyssuhdehäiriöisistä lapsista.
Vaikuttaa todella "musta tuntuu" terveys/kasvatusteorialta(?)
ja jokaisen maallikko "älypään" diagnosoitavissa olevalta, huostaanottoonkin johtavalta lapsen elämään liittyvältä tilanteelta.)
Päivähoito ja kouluasia. Hölmöläisethän olivat kuuluisia peiton leikkustaan;
toista päätä lyhennettiin
ja toista lisättiin, hyvähän siitä tulee....
Niin myös nykyisissä päivähoidon ja koulujen tilassa; kun rahaa säästetään suurentamalla päivähoidon ryhmiä, koulujen luokkakokoja sekä päivähoidon ja koulujen yksiköiden suuruutta,
niin ollaankin jo toden totta mukana perinteisessä SUOMALAISESSA hölmöläissadussa!
Kyllähän nuo ehdotukset tuntuivat suorastaan liian hyviltä...kun esim. avopalvelussa käsittääkseni on aina vain vähemmän resursseja, mikä tieto sinänsä jo saa apua tarvitsevan vanhemman voimaan huonosti. Hän kokee, että hänen kriisiään ei nyt vain tajuta ja että hän ei ole tarpeeksi arvokas ihminen: hänet saa jättää yksin, on oikein, että häneltä otetaan lapset huostaan.
Paljonko nykyisin näitä perhekuntoutuskeskuksia on? Onko ruuhkaa? -Tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta, jotta perheitä ei tarvitsisi pirstoa.
Sekin, että sijaisperheille taattaisiin myös tukea, auttaisi heitä jaksamaan eikä syntyisi loppuunpalamista ja varmasti edistäisi biovanhempien ja sijaisvanhempien asiallista /lämmintä yhteydenpitoa.
kertoi, että oli ollut todistajana tapauksessa, jossa sossut ja poliist olivat tulleet hakemaan 3-vuotiasta lasta. Äitiä epäiltiin pahoinpitelystä ja sanottiin, että lapsi pelkää äitiä.
Mies kertoi, että lapsi oli ollut takertuneena äitinsä sylissä, pitänyt tieukasti kiinni ja tietenkin itkenyt. Silloin mies oli sanonut, että "Katsokaa ketä lapsi pelkää. Eiköhän lapsi pelkää sossuja ja poliiseja."
Tilanne oli rauhoittunut, lasta ei viety. Ja mies sanoi, että ilmeisesti joku oli tehnyt ilkeyttään lastensuojeluilmoituksen. Lapsi ja äiti olivat miehen tuttuja.
Perhekuntoutuskeskukset olisivat hyviä olemassa tässä esitetyssä tarkoituksessa. Mutta mistä niihin osaava henkilökunta? Tämän esityksen kaltaisia työntekijöitä ei taida olla olemassa.
huollon tuen puutteeseen yhdeksi syyksi sen, että ei ole tarvittavaa henkilökuntaa.
Nyt lain uudistuksen yhteydessä on tarkoitus alkaa panostaa perhesijoituksiin, ja kun ajan myötä myös esim. lastenkotien psykiatriset osastot tyhjenevät ainakin osittain, miksi sieltä ei voisi työttömäksi jäävää henkilökuntaa jatkokouluttaa perhekeskusten työntekijöiksi.
Mutta pelkästään heidän varaansa toimintaa ei voisi perustaa, vaan nimenomaan moniammatillisen työryhmän varaan.
Kun voimassa olevat huostaanotot tarkistetaan tuomioistuimissa, purkautuu vanhempien hakemuksesta iso osa huostaanottoja aiheettomina tai siksi, että niitä on jatkettu turhaan.
Kun lapsille saadaan riittävästi neurologista kuntoutusta, tukea ja ohjausta, myös silloin osa sijoituksista jää pois.
Samoin silloin kun psykiatriset hoitojonot puretaan, eikä sen takia tarvita sijoituksia lastensuojelulaitoksiin.
Ja tietysti toimivat avohuollon tuet ehkäisevät huostaanottoja, siis rahavirrat täytyy suunnata uudelleen ja oikein.
Olisi hyvä tietää, paljonko jo noissa purkautuvissa ja ajan mittaan estetyissä huostaanotoissa säästyy rahaa. Eikö nykyinen huostaanottokustannuksiin upotettu raha voida siirtää vaikka perhekuntoutuskeskusten perustamiseen tai terveydenhuollon kehittämiseen?
Minä näen myös kouluttajien puutteen ongelmana.
Nykyiset työntekijät ovat koulutettu =aivopesty vanhempia syyllistäviksi, ja vain vuorovaikutussuhteisiin tuijottaviksi. Lapsen ongelmia ei yksinkertaisesti nähdä millään muulla tavoin syntyneeksi, vaikka lapsi viettää nykyään suuremman osan valveillaoloajastaan muualla kuin kotonaan. Kodin ulkopuolisille ympäristötekijöille ollaan täysin sokeita.
Koko psykiatrinen hoitojärjestelmä toimii käytännössä omia menetelmiään harjoittavana huolimatta siitä, millaisella ongelmalla vanhemmat ovat lähteneen apua lapselleen hakemaan. Kyllä täälläkin palstalla on monta kertaa todettu miten esim. neurologisperäiset ongelmat hoidetaan aivan väärin, jos lapsi sattuu joutumaan psykiatriseen hoitopaikkaan.
Tuo ajatus psykiatristen laitosten työntekijöiden uudelleenkoulutus perhekeskusten työntekijöiksi ei saa minulta kannatusta. Kuinka he voivat omaksua täysin uuden lapsikeskeisen hoitomallin kun ovat syyllistäneet vanhempia ja vuorovaikutusta vuosi kausia työssään. Ja kuka heitä pystyy kouluttamaan uuteen ajatteluun? Ei minun tietääkseni sellaista koulutusta ole olemassa.
lastenkotien sosiaalikasvattajat sen jälkeen aivan virkaheittoja, mihinkään kelpaamattomia, jos heistä ei kouluttamallakaan saa enää työntekijöitä lasten pariin?
eteenpäin ja jos olet, minkälaisen vastaanoton olet saanut.
TODELLA HYVIÄ EHDOTUKSIA!