siniaalto tai kanttiaalto invertterissä, mitä eroa niillä on käytössä?
Onko siniaaltoa antavassa tyhjäkäyntivirta suurempi? Entä kuormitettavuus?
Onko siniaaltoa antavassa tyhjäkäyntivirta suurempi? Entä kuormitettavuus?
Sähköstä tietävät
siniaalto
111628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kanttiaaltoa tuottava on rakenteeltaan yksinkertaisempi ja siis halvempi.
Siniaaltoa voi saada aikaan eri tekniikoilla, puhtaampaa tai "lähes siniä".
Kanttiaalto soveltuu yleensä laitteisiin käytettäväksi, häiriötaajuuksia kyllä esiintyy.
Tyhjäkäyntivirta ja kuormitettavuus riippuva tietysti invertterin "koosta", sen Ah-määrästä.
Kanttiaaltoa voi tuottaa periaatteessa paremmalla hyötysuhteella.
Ei ilmoiteta kokoa Ah-määrällä. Se on akun kapasiteetille sopivampi.
Invertterillä on kaksi tehoa merkittäviä. Jatkuva teho ja hetkellinen teho. Esimerkiksi 300W jatkuvaa ja 1000W piikkitehoa.
Kanttimuotoinen jännite on tehty niin, että huippu lienee sama kuin sinimuotoisella, mutta jännitettä pidetään nollassa aina puoliaaltojen välissä tietyn aikaa. Tehollinen arvo on näin "kantilla" sama kuin sinillä. Eli esimerkiksi hehkulamppu hehkuu aivan yhtä kirkkaana molemmilla jännitemuodoilla.
Tuli moinen lipsahdus kun oli akut mielessä.
Hetkellisen tehon ilmoitus sisältää tavallisesti myös tuon "hetken" kestoajan.
Kuvailemasi kanttimuotoisen jännitteen tekotapa tarkoittanee ns. modifioitua siniaaltoa. Siinä on lisäksi lähdössä kuristin.
Puhdasta sinimuotoa voisi toteutta esim. lineaarisella lähtöpiirillä. Hyötysuhde olisi vaan huonompi.
Omistan aidon (helevetin kalliin) siniaaltoinvertterin 1000W ja halvan siniaallonomaista kanttiaaltoa, semmosta kolmiportaista puoliaaltoa oskilloskoopin mukaan työntävän invertterin. Jännite molemmissa 12 VDC -> 230 VAC tosin mitattavissa halvasta vain true RMS mittarilla.
Käytännön testi: 1000 Watin poravasara toimii kunnolla siniaaltoinvertterillä, mutta ei sillä toisella.
Kysymys kuuluukin: Mihin poravasara tarvii aitoa siniaaltoa? Vai onko ilmiöön parempikin selitys?
Mutta noissa porakoneissahan on yleensä portaaton nopeudensäätö tyristoreilla?, lienevätkö ne nuukempia sähkön aallonmuodon suhteen?
Joo, venemessuilla myyntimies väitti kanssa, että sähkölaitteen tehot on pienemmät jos käyttää puhtaan siniaallon sijasta kantikasta siniaaltoa. Mutta ei se suostunut selittään miksi?
Puhtaassa siniaallossa on vain yksi taajuus, se 50 hertsiä. Kantti- ja kolmioaalloissa on siniaallon kerrannaisia hyvin paljon, eli sieltä löytyy 100, 150 jne taajuuksia.
Induktiivisten komponenttien (mm. moottorien) reaktanssi, 'vaihtovirtavastus', kasvaa taajuuden kasvaessa, joten ne antavat tehoa vähemmän suuremmalla taajuudella.
Kapasitiivisilla komponenteilla (esimerkiksi loistevalojen häiriönpoistokondensaattorit) reaktanssi pienenee. Tästä saattaa aiheutua jopa sulakkeen palaminen, jos poltetaan loistevaloja huonolaatuisella sähköllä.
Eiköhän sentään loistelampputapauksessa ole kyse kompensointikondensaattoreista. Ne haukkaavat mukavasti virtaa isolla taajuudella. Muinaiset häiriönpoistokonkat ovat suuruusluokaltaan 0,1 µF tuottaen 1,5 var 230V/50Hz jännitteellä. Loistehon kompensoinnin konkat ovat esimerkiksi 12 µF (2x58W valaisin). Normaalitaajuudella tuollainen tuottaa loistehoa noin 180 var. Ensimmäisellä yliaallolla on vielä isohko jännite, joten se tekee helposti isoa virtaa jälkimmäiseen.
Eikö ensimmäinen yliaalto ole muuten 150 Hz?
3. yliaalto on 150Hz, joka on se kaikkein haitallisin. Se summautuu nollajohtimeen aiheuttaen sen ylikuormittumista.
Tietokoneet ja energiansäästölamput ovat suurimpia 3. yliaallon muodostajia.