Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä jo ainakin 8 vuotta. Alussa en tiennyt sen olevan paniikkihäiriötä vaan astmaa tai jotakin vastaavaa. Mitään ei kuitenkaan löytynyt ja lääkäri kertoi sen olevan ph:tä. Vähän sen diagnoosin jälkeen aloin syömään lääkkeitä ja kävin juttelemassa mielenterveyskeskuksessa yhden hoitsun kanssa säännöllisesti. Se auttoi pahimpaan oloon.
Paljon on ollut oireita laidasta laitaan. Ph alkoi voimakkaalla hengenahdistuksella ja kuolemanpelolla (no kun ei saanu happee). Sitten alko tulemaan pumppuoireet. Sydän hakkas omassa rytmissään...Olo on epätodellinen joidenkin kohtauksien aikana. Pahimmillaan kohtauksen aikana ei osaa toimia "normaalisti", kuten puhua yms. Pyörryttää, päässä tuntuu oudolta (fyysisesti)...Oireet voivat olla hyvinkin erilaisia eri kohtauksien aikana.
Luulin että kaikki oireet on nähty ja koettu, kunnes eilen ja tänään on tuntunut voimakasta väsymystä ja samaan aikaan hengitys todella raskas ja ihan kuin keuhkot olisivat jotenkin sairaat...Uutta siis tämän sairauden historiassa..
Joskus aikoinaan söin määrättyjen cipramilien kanssa pahimpien kohtauksien tullessa myös oxepamia. Enpä ole tarvinnut vuosiin, mutta tänään oli tarvetta..
On helpottavaa lukea, että en ole yksin tämän häiriön kanssa.
Muistakaa, että ph:n kanssa voi elää kuitenkin suhteellisen normaalia elämää. Itse käyn töissä ja harrastan. :) Tsemppiä kaikille!
Paljon on ollut oireita laidasta laitaan. Ph alkoi voimakkaalla hengenahdistuksella ja kuolemanpelolla (no kun ei saanu happee). Sitten alko tulemaan pumppuoireet. Sydän hakkas omassa rytmissään...Olo on epätodellinen joidenkin kohtauksien aikana. Pahimmillaan kohtauksen aikana ei osaa toimia "normaalisti", kuten puhua yms. Pyörryttää, päässä tuntuu oudolta (fyysisesti)...Oireet voivat olla hyvinkin erilaisia eri kohtauksien aikana.
Luulin että kaikki oireet on nähty ja koettu, kunnes eilen ja tänään on tuntunut voimakasta väsymystä ja samaan aikaan hengitys todella raskas ja ihan kuin keuhkot olisivat jotenkin sairaat...Uutta siis tämän sairauden historiassa..
Joskus aikoinaan söin määrättyjen cipramilien kanssa pahimpien kohtauksien tullessa myös oxepamia. Enpä ole tarvinnut vuosiin, mutta tänään oli tarvetta..
On helpottavaa lukea, että en ole yksin tämän häiriön kanssa.
Muistakaa, että ph:n kanssa voi elää kuitenkin suhteellisen normaalia elämää. Itse käyn töissä ja harrastan. :) Tsemppiä kaikille!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiesithän että yksi sairaus ei pois sulje toisia. elikkä on hyvin mahdollista sairastaa yhtäaikaa esim syöpää kasvainta aidsia angiinaa keuhko kuumetta vatsahaavaa halvausta paniikkihäiriötä masennusta ja niin edes päin...
joka monesti jää huomaamatta ja siitä voi lukea esim epilepsia palstalta että kun on kummallisia oireita ja kun on ainoa niiden kanssa.. eli niilläkin saattaa olla paniikkihäiriö ja siihenhän ei epilepsia lääkkeet toimikkaan, ja sit haukutaan lääkärit että määrää huonoja lääkkeitä.
että itse syön paniikkihäiriöön nimenomaan vanhaa epilepsia lääkettä; Rivatrilia. Toimii myös paniikkihäiriöön.
mutta ymmärsit pointin...
oireena epätodellinen olo ja voimakas hyperventilointi. Sitten oireet pysyi pitkän aikaa taka-alalla. Kunnes nyt vuoden kärsinyt mitä kummallisimmista oireista. Epätodellinen olo, kuoleman pelko, sairaalloinen pelko fyysisistä sairauksista, niskajumi, huimaus. Joskus ollut pelkästään kuristava tunne kaulalla niin kuin olisi pala kurkussa. Kilpirauhanen on tutkittu ja joitain verikokeita on tutkittu... mitään ei ole löytynyt. Joten uskoa täytyy että tämä katala sairaus oirehtii erilailla eri aikoina.
Juuri samanlaisia oireita on minullakin..Olen nyt 1,5 kk syönyt 50 mg sertralinia päivässä ja nyt taas alkaa olo olemaan kauhea. Tuntuu ettei lääkkeet enää auta ja kohtauksetkin ovat pahempia. Eilen ja toissapäivänä olen saanut kohtauksia jotka alkavat yhtä äkkiä ja tulee todella kauhea olo. Tuntuu ettei tajua mistään mtn, tärisee, pelottaa että kuolee..
En tiedä olisiko syytä nostaa lääkkeen määrää vai mitä? Onneksi helpottaa tosiaan että saa lukea muidenkin vastaavista kokemuksista. Yritetään kaikki nyt vaan jaksaa tämän ikävän ph:n kanssa. Kyllä me tästä kaikki vielä parannutaan, eikös =)
Mene hoitoon!!! ei siitä parane lääkkein.