Te bulimiitikot, oletteko koskaan yrittäneet selittää itsellenne ihan JÄRJELLÄ, että ei se jatkuva yrjöily oikeastaan laihduta?
Paljon enemmän laihduttaa se, että syö terveellisesti ja monipuolisesti tarpeeksi MONTA kertaa päivässä, mutta ei mitään MEGA-annoksia.
Silloin ei tule mitään kauheita SUPER-nälkäkohtauksia, joiden jälkeen olisi "pakko" oksentaa.
Sitä paitsi se yrjöäminen aiheuttaa sen, että ruoasta saatavat ravinteet eivät imeydy kunnolla, eli keholla on jatkuvaa puutostilaa jostakin.
(plus että hampaat eivät tykkää hyvää yrjöämisestä, mutta senhän te jo tiedättekin)
Paljon enemmän laihduttaa se, että syö terveellisesti ja monipuolisesti tarpeeksi MONTA kertaa päivässä, mutta ei mitään MEGA-annoksia.
Silloin ei tule mitään kauheita SUPER-nälkäkohtauksia, joiden jälkeen olisi "pakko" oksentaa.
Sitä paitsi se yrjöäminen aiheuttaa sen, että ruoasta saatavat ravinteet eivät imeydy kunnolla, eli keholla on jatkuvaa puutostilaa jostakin.
(plus että hampaat eivät tykkää hyvää yrjöämisestä, mutta senhän te jo tiedättekin)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Luuletko olevasi jokin ruudinkeksijä? jokainen bulimikko on varmasti saanut kuulla tuota lässytystä ihan kyllästymiseen asti. Et tunnu ymmärtävän että bulimia on psyykkinen sairaus, josta ei parane järkeilemällä. Ja muuten, olen laihtunut sairastaessani n. 16kg. Riippuu ihan tapauksesta, mutta itselläni sairauteen kuuluu pitkät paastojaksot, himourheilu, oksentaminen ja ahmiminen vain muutaman kerran viikossa.
En minä ainakaan laihduttamisen takia yrjöö, tosin tietysti jonkun verran.
Syy miksi ahmin ja oksennan on se että olen jäänyt koukkuun. Bulimia on riippuvuus.
Jos alkaa tehdä mieli ahmimaan, alkaa ahdistamaan niin ahmimalla ja oksentamalla tuo inhottava olo häviää.
Tosin sen jälkeen verensokeri laskee ja kohta on taas syötävä.
ikävä kyllä tuossa ei vaan ollut mitään mitä en jo tietäisi. Järjellä ajattelu sopii psyykkisesti terveille jotka haluavat pudottaa painoa. ei bulimikolle. Tämä on henkisesti hyvin uuvuttava sairaus jossa olennaista pakonomainen ahmiminen,oksentaminen. Laihtuminen on yksilöllistä, tyypillistä anorexiassa, ei tässä. Valtaosa lienee normaalipainon rajoissa kuten itsekin.(BMI 23)
Oletpa harvinaisen typerä, kun todella luulet keksineesi suurtakin ja tulet meille tuolla kehuskelemaan.
Vaan mietipäs tätä:
se normaali syöminen ei onnistu! Itse en edes tiedä, mitä on normaali syöminen. Kerran bulimiavaiheessani olin suht. normaali, mutta se jäi nopeasti. Ja yleensä oksennan senkin "normaalin" ruoan, jonka olen saattanut syödä.
On varmasti bulimikkoja, joille tämä on psyykkinen sairaus, josta ei järjellä ajattelulla pääse eroon.
On myös tuuribulimikkoja, jotka normaalisti syövät tarpeeksi ja terveellisesti, mutta satunnaisesti esim. kerran/pari viikossa ahmivat herkkuja ja oksentavat.
Itse en ainakaan pysty uskomaan, että minulle bulimia olisi psyykkinen sairaus, jolle en voi itse mitään. Kuten esim. autismi on sellainen sairaus, jota ei voi hankkia tai siitä ei voi hankkiutua eroon.
Bulimia ei hallitse elämääni, vaan kaikki muu menee sen edelle. En peruuta matkoja, ystävien näkemistä, seurustelua yms. jotta voisin ahmia ja oksentaa.
Ahmiminen on sellainen satunnainen itsensä palkitseminen esim. raskaan työviikon päätteeksi. Ja kun ei halua lihoa, niin siitä seuraa tietoinen oksentaminen.
Tietenkin järkevämpää olisi syödä aina yhtä hyvin ja terveellisesti, mutta sallin itselleni pienen paheen, kun en muitakaan paheita harrasta.
Harvoin oksentelu ei tietääkseni ole yhtään niin vaarallista hampaille, kuin jokapäiväinen oksentelu, koska hampaat altistuvat rasitukselle paljon vähemmän. Sitruunamehussakin on happoa, joka rasittaa hampaita ja saattaa vaurioittaa kiilteen, mutta harvoin juodessa siitä ei käy mitään.
Harvoin oksennellessa tulee kuitenkin syötyä joka päivä myös normaalisti, joten elimistö saa kaikki tarvitsevansa vitamiinit ja mineraalit.
Osalla bulimikoista kyse ei ole valinnasta, vaan taustalla on psyykkisiä ongelmia ja tautikin on psyykkinen. Mutta onko muita, joille se ei ole sitä? Jotka pystytte lopettamaan "harrastuksen" kuin seinään, jos on tarvetta tai halua.
olla tuuribulimikko. Olen kuten sinä, ahmin joskus ja silloin oksennan. En oksenna tavallista ruokaa, jos ei nyt tullut syötyä jotain lihapiirakkaa, vaan aina yrjöän pois kaikki herkut. Karkkilakko ei onnistu, on pakko saada kerran pari viikossa karkkia. En silloinkaan oksenna aina, se ihan riippuuu siitä tunteesta, onko nyt tullut saatua liikaa kaloreita. Ajatuksena on siis laihtuminen, itsekurini on vähän mitä on, joten oksentaminen on sallittu keino. Joskus saattaa mennä viikkojakin etten oksenna, en ole ainakaan pahasti riippuvainen. Ja painoni on tippunut hiukan, ei huima lasku mutta ihan kiva. En tavoittelekaan hirveän alhaista painoa, vaan sellaista joka tulee luonnollisesti kun ei ylensyö.