Onko tuo asetettu avopuolison tuoloraja asumislisään netto vai brutto? vaikuttaako puolison laina asiaan?
tuloraja 15200
netto vai brutto
171647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
brutto
eli nettona tuo summa olisi "huikeat" n. 1000€/kk!!!
olisi inhimillisempää jos tuo 15200€ olisi nettona, kyllähän sillä jo jotenkin toisenkin elättäisi..
mitähän on näiden "lakien" tekijällä liikkunu päässä, onkohan mitään!
Maan hallitus ei halua, että opiskelun aikana tehtäisiin kovastikin töitä, koska se kuulema hidastaa valmistumista. Tästä syystä tulorajat ovat älyttömiä ja esim. jos lähdet puolivuotta ennen valmistumista ja se on kalenterivuoden jälkimmäinen vuosipuolisko, maksat alkuvodenkin opintotuet takaisin, vaikka et olisi silloin ollut töissä. Koska tulorajaseuranta on kalenterivuosittain.
Sellasta on Kelallaallallallaaaaa.
Rakastamme kaikki Kelaa ja päättäjiä ;)
Että osaavatkin olla niin ihania.
Tiedän, että äskeinen oli "vitsi", mutta nythän puhuttiin puolison tuloista. Eihän puoliso ole välttämättä opiskelija, ja voi hallituksen puolesta käydä töissä ihan vapaasti.
Onhan tuo 1000 euroa käteen melko pieni summa, mutta eihän asumislisä noilla tuloilla nollaan putoa. Ja sitä paitsi opintotuen asumislisää laskettaessa katsotaan verotettavia tuloja, eli n. puolitoista vuotta taaksepäin (silloin, ainakin nuorilla, on todennäköisesti olleet pienemmät tulot, jos ollenkaan)
Eipä yleistä asumistukeakaan paljoa heruisi jos edes toinen tienaa yli 15000 euroa vuodessa.
Meillä loppui vaimon asumislisä kokonaan esikoisen syntymään. (Ja siis mitään tukia ei tullut tilalle, jos joku sitä mietti, pl. tietysti lapsilisä) Olisi kyllä hyvä, jos nuo kaksi asumisen tukimuotoa saataisiin yhdistettyä.
Puolison tuloraja on bruttona eikä puolison menoja (aiemmat lainat ym.) huomioida tuossa mitenkään. Tuo avopuolison puolisoksi laskeminen on laissakin kyseenalaisesti määritelty eli jätetty lain käyttäjän (=Kelan) tulkittavaksi. Minkään lain mukaan avopuoliso ei silti ole elatusvelvollinen, eikä mikään laki siis velvoita maksamaan opiskelevan osapuolen asumiskuluja, vaikka tämän asumislisä voidaan poistaa toisen tulojen vuoksi. Avopuoliso voi käyttää huimat tulonsa mihin tahansa, vaikkapa omien lainojensa maksuun.
ei auta muu kuin laittaa asunto pelkästään opiskelijan nimiin..
Niin ja töissä käyvä asuu sitten missä? Toisessa asunnossa vai? Ja sitten pitää maksaa kahta vuokraa, tosi järkevää.
no missäs luulisit työssäkäyjän asuvan.. tiedä vaikka olis asunnoton..
Jos hän asuu opiskelijan kanssa samassa asunnossa, niin he ovat avopuolisoita oli asunto vain opiskelijan nimissä tai ei. Eli eipä siinäkään taloudellisesti juurikaan hyödy, että työssäkäyvä vuokraa oman asunnon ja maksaa siitä sitten vuokraa, jotta opiskeleva puoliso saisi hieman enemmän asumislisää.
on vieras, niin vierailijan tuloilla ei ole mitään vaikutusta opiskelijan tukiin. Avoukko voi virallisesti asua ystävän tai vanhempien osoitteessa, vaikka asuisikin "vieraana" ihan toisessa osoitteessa.
Ihan sama kuvio on niillä kelan peruspäivärahalle tai työmarkkinatuelle tippuvilla työttömillä, jotka eroavat paperilla ja kuitenkin asuvat suurimman osan ajasta yhdessä. Yhteiskunta maksaa enemmän tukea, kun ei asuta samassa osoitteessa ja sen lisäksi ylimääräistä asuntoa voi vuokrata ystäville päiväkahvin nauttimiseen tai muuhun bilettämiseen.
no milläs meinasit sen ottaa selville?????
Sen, että asutaanko yhdessä virallisesti vai? No sen saa selville helpostikin, kun postit tulevat samaan osoitteeseen ja osoite on sama.
Homma menee näin, se joka ei halua olla kirjoilla voi muuttaa jonkun työssä käyvän lähisukulaisen (ei vanhempansa) tms. luokse kirjoille.
aina viralliseen osoitteeseen. Omalla nimellä varustettu virkaposti tietenkin pitää aika ajoin hakea virallisesta osoitteesta, jos vierailee "avopuolison luona". Luonnollisesti pitää olla jonkinlaisessa kanssakäymisessä virallisessa osoitteessa asuvan kanssa, jolloin voi sähköpostilla, tekstiviestillä, puhelimitse tai tavatessa kertoa saapuneesta postista.
Tietenkin muut postit esim. tilatut lehdet voi lähettää "tyttö/poikaystävän" osoitteeseen, mutta silloinkin kannataa käyttää tyttöystävän nimeä.
Eikä postin tuleminen osoitteeseen automaattisesti tarkoita, että kyseinen henkilö asuisi siellä.
Eräs suhteellisen rikaan perheen tytär ei saanut täysimääräisiä opintotukia, joten hän muutti paperilla opiskelija-asuntoon ja sai tuet. Ihmetteli kovasti, miksi olivat lähettäneet opintotukipäätöksen "väärään osoitteeseen" eihän hän edes asu siellä.
miksi ei voisi olla vanhempien luona kirjoilla?
... vanhemmat opiskelijat, joita ei enää katsota vanhempien elättävän heidän kohdalla opintotuki pienenee ja asimislisä evätään jos asuu vanhempien luona.