Liian vanha opiskelemaan??

Kyllä kuule kannattaa, jos olet tosissasi. 27 mittarissa ei ole vielä paljonkaan. Eikä ikä mitenkään voi tulla esteeksi yliopisto-opinnoille.
Ei muuta kuin opiskelemaan.

Teet hyvät suunnitelmat ja päämäärät ja sitten vaan tartut toimeen.
Itse aloitin myös vasta 27-vuotiaana opinnot. Opiskelin kielenkääntäjäksi, 10 vuotta ulkomailla.

Ei kai tuo ole ikä eikä mikään. Kyllä meillä yliopistolla on nelikymppisiäkin opiskelijoita. Onhan sulla tästä hetkestä noin 30 vuotta työaikaa, miksei siitä voisi käyttää vaikka 10 opiskeluun, jos tuloksena on se, että ne loput 20 vuotta viihtyy työssään. Ja jos jostain täytyy karsia, niin kai yksikin korkeakoulututkinto riittää!!

Mietin aikoinani samaa asiaa kun halusin vaihtaa alaa. Kaupallisen koulutuksen saaneena ei ollut työstä pulaa, mutta omaa juttua ei vain löytynyt siltä saralta. Aloitin avoimessa yliopistossa jotta voisin varmistua että uusi ala aidosti kiinnostaa (kurssit sain hyväksyttyä nykyisiin opintoihini) ennen kuin lähtisin yli 6 vuodeksi opiskelemaan. Yliopistossa aloittaessani olin 29! Päivääkään en ole katunut päätöstäni. Olen lähes poikkeuksetta vähintään 10 vuotta opiskelutovereitani vanhempi, mutta en ole huomannut sen vaikuttavan opinnoissa tai työnsaannissa millään tavalla negatiivisesti. Väittäisinpä melkein päinvastaista. Anti mennä vain.. :)

Jos yli viiskymppisetkin väittelevät vielä professoriksi tai nelikymppiset opiskelevat ensimmäiseen kunnon ammattiin tai vaihtavat ammattia niin MIKSEI 27-vuotias voi opiskella. Come on! What a stupid question!!!!

Opiskelen itse yliopistossa loppusuoralla. (ikää nyt 25) Kun aloitin 19-vuotiaana oli esim. mun kans yhtäaikaa aloittaneissa tosi paljo vanhempia ihmisiä. Monet eläkepapat innostuu vanhoilla päivillään opiskeleen ja olen kuullut lähes satavuotiaista jotka ovat väitelleet.

Tietysti jos vähän vanhempana aloittaa, saattaa kuilu kurssikamuihin olla jo iän vuoksi suuri, mutta opiskelu on niin itsenäistä, ettei ainakaan loppuvaiheessa vanhoja tuttuja kamuja näe. Tiedän myös vanhempien opiskelijoiden suorittavan tutkinnon usein paljon nopeammin, jopa 2-3 v. (riippuu tietysti alasta). elämänkokemusta on enemmän ja voi keskittyä paremmin opiskeluun.

Niin, höpö höpö! Et missään tapauksessa ole liian vanha. Itse olen myös jo 25 v. ja taas? suunnittelemassa uran vaihdosta. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että viis iästä jos vihdoin saa toteuttaa sitä unelmaa ammattin suhteen, joka on aina kytenyt pinnan alla. Ihminen tekee elämästään niin monta vuotta työtä, että on vain kohtuullista, että se työ on jotain mitä arvostaa ja jotain missä on mukava olla.

Ennen ajattelin, nykypäivän arvojen mukaisesti, että tärkeintä on, että saan työpaikan, jossa on mahdollisimman suuri palkka. Muutaman vuoden tätä tehtyäni, tajusin suurien elämän arvojen olevan jotain aivan muuta. Nyt olen onnellinen, että tein päätöksen kouluttautua uudelleen siihen ammattiin, jonka arvoja haluan edustaa, rahasta viis!

Siis tsemppiä Sinulle!

Itse aloitin yliopistossa 28 vuotiaana, opistotason tutkinnon pohjalta. Vaihdoin alaa. Hankin uuden elämän siinä samalla. En ole tehnyt eläissäni parempaa päätöstä, vaikka monenlaista on tullutkin tehtyä.

En kenties koskaan saa kiinni sitä palkkatuloa, minkä menetin opiskeluvuosinani mutta löysinpä itseni ja elämäni laatu nousi rahalla mittaamattoman verran. Sitä ei olisi palkalla voinut ostaa.

27-vuotiaana tajuat jo vähän mistä eläämässä on kyse. Etsi siis jotakin mielenkiintoista tekemistä ja valitse siitä opiskelemasi ala. Ehdit vielä viihtyä työn parissa opintojesi jälkeen vuosikymmeniä. Myös monitaitoisuus on arvokasta. Aikuisen näkemyksellä selviät opinnoistakin jo eri tavalla kuin teininä.

Sitäpaitsi opiskelija on rikas. Opiskelija voi satsata joka pennin itseensä eikä kukaan odota statussymbolien ylläpitämistä opiskelijalta. Opiskelukavereiden kanssa voi ylittää rajansa ja laajentaa maailmankuvaansa. Voi osallistua vaikka opiskelijateatterin toimintaan tai liittyä huonoon (aluksi) bändiin. Tulee tehtyä monenlaisia asioita, mitä normaali-ihmiset eivät saattaisi tehdä.

Monilla aloilla myös aikuisen kyky jäsentää maailmaa on aivan ehdoton edellytys menestymiselle. Siksi saattavat esim. yliopisto-opinnot venyä kun teinien pitää opetella opintojen ohessa elämään ja yleensä vielä kantapään kautta.

Riippuen alasta, opiskelijoita on kaiken ikäisiä. Jos kotimaassa aiot pysyä, siitä vaan, alasta riippumatta, ulkomaille mennessä, joissain maissa voi olla hankala löytää ekaa työpaikkaa mikäli olet päälle kolmekymppinen kun sellaista haet.
Jos luet yliopiston neljässä vuodessa, olet 33 (34 ? ) mikä ei suomessa ole liikaa.
Aatteles niitä teinitypyjä joita saatat päästä naimaan kun käyt yliopistoa.. nähty on.. (ei koettu, itse sijoitin kaiken ajan erittäin nopeaan opiskeluun mikä oli kyllä virhe)

Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan! Omalla luokallani ikähaarukka on 19-38. Ei ikä opiskelua estä, vaan ajatus että se estäisi! Oma äitinikin päätti lopettaa työputken ja läksi opiskelemaan uutta ammattia! Eikun koulun penkille!

Kiitos vastauksista. Mukava kuulla että monet ovat sitä mieltä että kannattaa.

--jartza