Oletteko ottaneet ulostulevat pilarit/palkit kuumasinkattuna, vai pelkästään maalattuna? Mikä mahtaa olla sinkkauksen hinta?
Kuumasinkkauksen
hinta
142072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
meillä 6m pilarit 250mm Lammi pilariharkkoa ja palkit (5&9M) liimapuuta
Mutta jos rautaisseen/teräksiseen päädyt niin arveleisin että kuumasinkattu ois aika ehdoton jos haluat helppohoitoista ... toisaalta jos rakennuspaikalla joudutaan hitsaamaan niin siinäpä se sinkkaus sitten menee...
oli about sama kuin sinkityn. Tämä siis 2004 kesällä.
Nuo siis kulmaikkunoissa eristeen ulkopuolella, joten sinne voi joskus mennä kosteutta ja sinkitty alkaa silloin hepertua histisaumasta jolloin sieltä voisi valua ruostetta rappaukselle.
RST hitsisaumat pitää peitata suolahapolla, muuten ne alkavat ruostua. Eli ei mitään etua sinkittyyn rautaan verrattuna.
Hitsisaumat pitää maalata sinkkipölymaalilla ( spray ) ja vetää päälle ferrexiä.
Tuli nyt äkkiseltään mieleen jotta onko moisia?
Tuleeko pakettiin aina teräspilarit?
Jeps, jämerältä löytyy myös pilareita. Pilarit ovat asennusvalmiita sellaisenaan ja mitään jälkihoitoa pinnoitusta lukuunottamatta ei tarvita. Siporex-pilareilla ja parveke-elementeillä parvekkeiden ja pilaristojen tekemisen tuottavuus on kohdallaan. Parveke tarvitsee parveke-elementin päälle tehtävän jälkivalun.
Siporex-rakenteella päästään lähimmäs yksiaineista rakennusta jos tämä on tavoitteena:
- Ala-, väli- ja yläpohja
- Ulkoseinät
- Väliseinät
- Palkistot (Ikkunoiden ja ovien ylityspalkit)
- Suihkukaaret
- Materiaalit esim. poreammeiden upotukseen
- Tekniikan kotelointi (Esim. ilmastointi- ja viemärikanavat)
- Portaat
- Parveke-elementit
- Pilarit
- Laastit ja työkalut em. tuotteiden asennukseen
- Jne.
Oman ymmärrykseni mukaan Jämerällä on kyvykkyys markkinoiden laajimpaan kiviosatoimitukseen.
Ei vaan näy esim. suunnittelijan käsikirjassa tuotteiden kohdalla nuo pilarit. No ei se ainoa bugi siinä ole.
Yksiaineisuudesta:
Pikavilkaisulla esim. Lammilla tuosta puuttuu portaat. Tosin esim ontelolaatat ei tule Lammilta.
Ja eihän ne laastit ole siporexia.
Joku Muu voi pitää enemmän yksiaineisena sitä että samaa harkkoa voi käyttää esim. koko ulkoseinärunkoon, ilman erikoiselementtejä.
Mutta makuasiapa tuo on.
Jos haluaa siposta yläpohjan ja jänneväli on 8.5 metriä niin miten tuo käytännössä tehdään? Ilmeisesti poikittainen palkki siihen väliin, pilareilla kannateltuna?
Jeps, rakenne voidaan ratkaista ehdottamallasi tavalla. Miksi jännevälin pitää olla 8.5 metriä? Onko arkkitehtuuri tosiaan sellainen, että huoneen/tilan minimileveys on molempiin suuntiin 8.5 m?
Mikäli rakenne vaatii todella 8.5 m:n jännevälin ja kantavalle linjalle/pilarille ei ole paikkaa aletaan olemaan heikoilla kivisen väli-/yläpohjan kanssa. Ollaan nimittäin myös ontelolaattojen maksimijänneväleillä. Riippuu rakenteiden kuormituksista voidaanko edes ontelolaattaa käyttää.
On talon pituussuunnassa (katon lappeen suuntaan) olohuoneen korkea,vinon katon osuus.
Räystäältä harjallepäin on lyhyenpi matka, mutta harjan kohdalla ei taas nykyisellään ole mitään kantavaa tukipintaa ja lisäksi on käyttöullakko ... yms. joten kikkailuksi menis & kattoristikoita tarvittais anyway.
Ilman muuta kuumasinkki, käytännössä ikuinen. Maalattu alkaa ruostumaan alle kymmeneenkin vuoteen ulkoilmassa vaikka olisi suojassa säältä. Putkipalkeissa maali on vain ulkopinnassa, ruostuminen alkaa sisältä.
Kuumasinkitys maksaa on noin euron per kilo, eli hinta määräytyy sinkittävän kappaleen painon mukaan.
Kuumasinkityksessä pitää huomioida
- ripustusreiät tai vast. joita kalikka saadaan kiinni koukkuun pataan vietäessä
- kaasunpoistoreiät, esim. umpinainen putkipalkki räjähtää padassa
- sinkin pitää päästä valumaan vapaasti pois, mitään taskuja tms. joihin sinkki kertyy ei saisi olla.
Onko tuossa tempussa jokin yleine rajoitus kuinka pitkää pilaria voi kerralla sinkitä?
aikapitkät sinne mahtuu kun esim . katuvalot on sinkitty.
jos ei mahdu ensimmäisellä kerralla niin sinkitään toinenpää seuraavaksi.
Kappaleen pituutta rajoittaa padan pituus. Tosin tiedän, että pitkät kappaleet voi kääntää ympäri sinkkiin kastamisten välillä. Tämä tosin tuo siihen "saumaan" keskelle ruman kohdan. Itse noin 20v sitten kääntökastoin autonpesukoneen rungon, meni vähän vituiksi: pinnan päälle jäänyt teräs hapettui pinnaltaan ja siihen sitten muodostui jonkinlainen uudenvuoden tinaa muistuttava klöntti. No, ammattitaidon puuttella oli osuutta asiaan.
Lievestuoreella Keskisuomen Sinkissä on aika isot padat, muistaakseni katuvalot ja teiden kaiteet menevät kuin tyhjää vain.
Tässä heidän veppisivultaan:
Kerralla kastettavan kappaleen teoreettiset maksimimitat ovat:
- Pituus 12,5m
- Leveys 1,3m
- Korkeus 2,0m
- paino 6,0 tn
Kääntökastoin kastettavan tasomaisen kehikon maksimimitat ovat :
- Pituus 12,5m
- Korkeus 4,0m
Kaksinpäin kastettava suora salko voi olla maksimissaan 19,3m pitkä.
Luulisin, että kaikki pientaloon menevät tavata mahtuu useimpiin patoihin.
Tuosta hinnasta vielä: hintaan vaikuttaa paljon, miten hyvin kappaleen saa kiinnitettyä ja miten sen saa sinkkiin. Yksittäin kastaminen lisää kustannuksia, mutta joku simppeli palkki menee siinä "muun ohessa". Tuo euro per kilo on aika summittainen.
Jos sinkityslaitosta ei ole lähettyvillä, rahti lisää kustannuksia ja venyttää aikataulua. Lähin mesta löytyy sivulta http://www.kuumasinkitys.fi/ , siellä on muutakin tietoa kuumasinkityksestä ja laitosten patojen kokorajoituksista.
joten pitäisi mahtua Ok-talon komponentit
oli pisin kuumasinkitty palkki ja tämä siis Oulussa.