Jotkut ammattikoulun (sis. opisto ja AMK) käyneet saa aivan selvästi enemmän kun valtaosa akateemisesti koulutetuista. Esimerkkinä mies joka oli suoritustason hommissa ja sai siitä 10000 yhdysvaltain dollaria kuussa, silloin kun taala oli vielä arvokas, ennen nykyistä Irak-sotaa.
Vain täydellinen idiootti opiskelee ja tekee työtä rahasta, mutta voisi kuvitella että tällainen tilanne silti herättää akateemisissa jotain ajatuksia. Kuin myös se että suuri osa ammattikoulutetuista työllistyy akateemisia helpommin.
Vain täydellinen idiootti opiskelee ja tekee työtä rahasta, mutta voisi kuvitella että tällainen tilanne silti herättää akateemisissa jotain ajatuksia. Kuin myös se että suuri osa ammattikoulutetuista työllistyy akateemisia helpommin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjoituksesi on yhtä tyhjän kanssa. Päästäsikö keksit vai onko antaa lähdettä?
Vaikka jotkut harvat suoritustason kaverit saavatkin hyvää palkkaa, niin tällaisia ovat vain jotkut kokeneet erikoisammattilaiset. Useimman osana on toimia vuodesta toiseen koneen jatkeena linjatyössä jatkuva pelko perseessä, että hommat karkaavat Kiinaan ja sen pienenkin palkan tulo loppuu. Ei se juuri ole akateemista humanistipätkätyöläistä parempi osa.
AMK-koulutusta on laajennettu siihen määrään, että koulutustason töitä ei enää riitä kaikille eikä muuten riitä kaikkien koulutettujen osaaminenkaan läheskään kaikkiin työtehtäviin.
Kaivapa vielä esille eri alojen työllisyystilastot ja osoita niiden perusteella tuo duunarien tai amk:n käyneiden parempi työllistyminen. Tietysti esimerkiksi metalliteollisuudessa on avoimia työpaikkoja, mutta niihin harvoin otetaan suoraan koulunsa päättänyttä kaveria, sillä näiden osaaminen ei yksinkertaisesti riitä tehtävän hoitoon, vaan tarvitaan laajempaa kokemusta. Käytännön työtehtävät kyllä erottavat aikaa myöten joka koulutustason jyvät akanoista.
Tavallinen duunari ei takuulla ole yhtäkään akateemikkoa rikkaampi. Uskoisin akateemikoiden olevan jokseenkin varakkaita, vaikka kaikilla ei taida edes enää nykyään tuloja olla.
Tuttavapiirissäni on jotain verkkokaapelien kanssa touhuava, nainen, saa suunnilleen saman palkan kuin verotoimiston osastopäällikkö. Ensimmäinen amiksen käynyt, toinen akateeminen. Yleisesti ottaen valtionhallinnossa, ellei ole johtavassa asemassa, saattaa akateemisten palkat hyvinkin jäädä alle sen, mitä ammattikoulun käyneet kenttätyöntekijät saavat. Usein juuri "duunari" myös tekee paljon matkatyötä, se on muuten yllättävän iso raha, mikä siitä tilille kertyy, varsinkin kun pitää eväitä.
Mutta tiettyjen alojen yrittäjät tienaavat hyvin. Esimerkiksi hyvämaineinen putkimies yksityisyrittäjänä pärjää hyvin. Se, joka meidänkin kylppärimme remontoi, asuu isossa talossa kalliilla alueella. Hän tekee hyvää jälkeä ja nytkin yksi tuttava kysyi, puolen vuoden päästä vasta ehtii. Alkuperäinen ei ole provo, hänhän sanoi että JOTKUT tienaavat enemmän kuin VALTAOSA, kyllä, se on faktaa. Jotkut eivät ole kaikki niinkuin ei valtaosakaan ole kaikki. Palkat eivät muodostu koulutuksen perusteella, vaan yhä enemmän alkaa näkyä kysynnän ja tarjonnan laki tälläkin puolella. Tiettyjen alojen duunareista on pula, tietyillä aloilla on akateemisia paljon työttömänä. Ihan noin radikaalisti ei voi yleistää kuin alkuperäinen tekee, mutta siinä alakohtaista perää. Nuoret eivät tätä ehkä halua uskoa, mutta kyllä se noin vaan on.
Itse olen kouluttautunut ja jos saisin ajan takaisin, menisin peruskoulusta kauppiksen laskentalinjalle - se olisi taannut siihen aikaan varman työpaikan ja nyt olisi vuosien kokemus sen sijaan, että lähdin kouluttautumaan väärää alaa työllistymisen kannalta ja sein sijaan, että olen ollut pätkähelvetissä.
Oikein hyvä. Onneksi joku suostuu uskomaan ettei koulutus automaattisesti takaa työpaikkaa ja hyvää palkkaa. Itse tein hyvän valinnan alan suhteen, ja tässä nyt sitten olen. Katsoin Juristiliiton kotisivulta että vähän ylityötä (olen nyt kesätöissä) jos tekisin, niin palkka olisi suoraan verrannollinen aloittelevan juristin vastaavaan. Lääkäriliitto ei ilmeisesti julkaise palkkataulukoitaan. Typerin sanonta pitkään aikaan, mutta elämä on, rakkaat ystävät, elämä on.
Yrittäjät on sitten luku sinänsä. Ex-luokkakaverilla oli firma, ja sillä oli verenpaine siinä parinsadan nurkilla. Terveys vastaan hyvä toimeentulo? Sen ratkaisee sitten itse kukin.
Kolmas juttu mikä pitää pohtia kun hakee koulutukseen on omat kyvyt. Onko mielekästä tehdä pidempään työtä käyttäen vain murto-osaa omista kyvyistä vain palkan takia? Kuten sanoit, matkustaa paljon jos kotona odottaa perhe? Tuskin sentään, vaikka meilläkin osa tunnustaa avoimesti tekevänsä näitä hommia pelkästään palkan ja luontaisetujen takia.
En provoile, vaan haluan tietää miten ajattelette siitä että tosiaan amiksen (lähinnä siis alemman ammattikoulun, ei AMK:n) käynyt työllistyy paremmin ja saa parempaa palkkaa kun vuosia opiskellut akateeminen.
Niin tuosta kylppärimiehestämme. Hän tekee hyvää työtä myös siksi, koska osaa pitää vapaa-aikaa. Meidän remonttimme kun oli ajankohtainen, hän piti siitä kiinni, että pitää ensin KAHDEN viikon loman. Harva yrittäjä pitää, hän pitää. Työajatkin hän piti normaalityöajoissa, lähti kuuteen mennessä pois. Mielestäni se on parempi että pitää myös vapaa-aikaa kuin tekee väsyneenä sutta. Hän on suosittu ja voi pitää hiukan korkeampaa hintaa kuin hiki hatussa 24/7 paahtajat.
jos hitsareita ei ole ja telakkojen pomot haluavat pitää puljun kasassa, niin on pakko maksaa riittävän hyvin niille erikoismiehille, jotka ovat yrityksen toiminnan runko, vaikko hommat usein näyttää hieman paskaisilta, niin voivat ne silti olla hyvin mielenkiintoisiakin. Korkeasti koulutetut eivät ole useinkaan kansantaloudellisesti tuottavia, sen sijaan ammattikoulun käyneet ovat esim. rakennusmiehet, kaupan kassat, hitsarit ym.
Monet korkeastikoulutetut saattavat tehdä hyvinkin merkityksettömiä töitä, jotka ei juurikaan vaadi korkaa ammattitaitoa, esim. siirtelee papereja mapista A -> mappiin B, ja aakkostaa ne järjestykseen, vain sen takia että kyseiset paperit löytyisi helpommin mikäli niitä vielä joskus sattuisi tarvitsemaan. Edellisen mukainen toiminta ei ole innovoivaa, ei tuota fyysisiä hyödykkeitä eikä myöskään palveluita.
Niin ja monet näistä ns. "paskahommista" mitä teollisuudessa tehdään ovat hyvinkin vaativia, niihin saattaa joutua opettelemaan hyvinkin paljon, ja joutuu opetella mukautumaan hyvinkin nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
"Paskahommien" paras puoli omasta mielestäni on se että niistä saa kohtuu hyvää palkkaa /- 2000 € sekä pysyy fyysinen kunto hyvänä.
"kysynnän laki" kirjoitti ihan asiaakin, mutta yksi asia pomppasi tekstistä: "Korkeasti koulutetut eivät ole useinkaan kansantaloudellisesti tuottavia, sen sijaan ammattikoulun käyneet ovat esim. rakennusmiehet, kaupan kassat, hitsarit ym." Oletko ihan varma mielipiteestäsi? Että duunaritasolla olisi töitä on jonkun heille suunniteltava ja luotava työtä. Esim. mainitsemasi hitsarit. Karkealla skaalalla dippeli-inssit piirtävät ne laivat sekä suunnittelevat erilaisia lisävimpaimia niin että ihmiset haluavat niitä ostaa ja ekonomit junailevat ne kaupat Suomeen. Tällöin esim. 100 akateemikon porukka luo työtä useammalle tuhannelle ammattikoulutasoiselle työntekijälle. En nyt tarkoita, että duunari olisi vähempiarvoinen, sillä akateemikko ei pärjää ilman duunaria, sillä duunarit toteuttavat nämä suunnitellut työt käytännössä. Mielestäni kuitenkin kansantaloudellinen tuotto on enemmänkin sitä, että jollakin on se jokin idea ja kyky jalostaa sitä ideaansa, mistä lopulta saadaan tuote, minkä tuotanto ja myynti alkaa sitten luomaan työllisyyttä ja varallisuutta. Duunari ikäänkuin vain tekee oman hommansa ja elättää sillä perheensä, kun korkeamminkoulutettu parhaimmillaan luo työtä ja näin välillisesti voi elättää tuhansia perheitä.