Rane

7.8.1980
Lapsi löydettiin kuolleena betonimyllyn vierestä talon pihalta. Ilmeisesti hän oli saanut sähköiskun koskettaessaan myllyn jännitteistä runkoa tai jatkopistokytkimen jännitteistä kosketinta. Jatkojohto oli liitetty navetan suojakosketinpistorasiaan, jonka suojakoskettimet olivat jännitteiset pistorasiassa tehdyn virheellisen kytkennän takia.

6.6.1987
Eräs mies aikoi liittää asuntovaununsa leirintäalueen sähköverkkoon. Asuntovaunun liitäntäjohdon molemmissa päissä oli suojakosketinpistotulppa. Mies kytki johdon ensin metalliseen pistorasiakoteloon, "autonlämmityspistorasiaan". Kytkiessään toista päätä vaunuun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun pistotulpan jännitteisestä koskettimesta. Vaunu oli ostettu kaksi viikkoa aikaisemmin asuntovaunuliikkeestä ja liitäntäjohto oli tullut sen mukana. Asennuksissa ei todettu muita välitöntä hengenvaaraa aiheuttavia virheitä. Vaunun sähköasennusten tekijää ei tiedetä. Tiedonannon T 52 kohdan 3 mukaan sähköasennusten tekijän nimen on oltava vaunun arvokilvessä.

Lähde: Tukes.

26.7.1982
Maanviljelijä tarvitsi sikalan lietealtaan betoninvalutyössä betonimyllyä ja tärytintä. Syöttö näille laitteille otettiin kiinteästä voimapistorasiasta kahden jatkojohdon avulla. Seinäpistorasiaan liitetyssä jatkojohdossa vaihe- ja nollajohdin oli kytketty ristiin. Tämän jatkojohdon runkoa ei oltu yhdistetty nollaan. Toisessa jatkojohdossa oli tehty nollaus, joten sen runko ja myös betonimylly tulivat jännitteisiksi.
Kun betonimylly ei toiminut väärän kytkennän vuoksi, alkoi maanviljelijä etsiä vikaa ja irrotti betonimyllyn pistotulpan jatkojohdosta. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskiessaan yhtä aikaa jatkojohdon jännitteiseen runkoon ja betonimyllyyn. Auttaja irrotti jatkojohdot toisistaan, mutta ei saanut sähköiskua, koska toinen jatkojohto ei ollut yhteydessä maahan. Väärin kytketyn jatkojohdon tekijää ei saatu selville.

Lähde: Tukes.

5.2.1980
Konemestari sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työskennellessään. Uhri istui pyörätuolissa, jonka metallinen runko kosketti hitsausmuuntajan runkoa. Toisella kädellään hän piti halkaisukoneen metallisesta reunasta kiinni. Hitsausmuuntajan runko oli jännitteinen liitosjohdon virheellisen kytkennän takia. Nollajohdin oli katkaistu ja suojajohdin oli kytketty pistokytkimessä vaiheeseen. Kytkennän tekijää ei tiedetä.

30.8.1980
Metsuri tarttui navetassa ämpäriin, joka kosketti maidonjäähdyttimen runkoa. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun, koska jäähdyttimen runko oli eristysvian takia jännitteinen. Vika ei polttanut sulaketta, sillä jäähdyttimen liitosjohdon jatkojohtona oli käytetty määräysten vastaisesti kaksijohtimista jatkojohtoa, jossa oli suojakosketinpistotulppa. Jatkojohdon tekijää ei tiedetä.


Lähde: Tukes.

Sulla on ilmeisesti pahoja onkelmia. Kannattaa hoitaa lääkitys kuntoon ja olla kettuilematta ihmisille jotka sentään tekee jotain. Rapatessa roiskuu ja noi jutut olis kuitenkin ollut järjen käytöllä vältettävissä. Nää ranet kuitenkin pitää suomea pystyssä, kun ne tekee hommia eikä oota kahta viikkoa jotain sähikäistä. Sitäpaitsi sähkärit ne vasta mokia tekeekin. Aina tehny sähköhommat ite kansakoulupohjalta, siihen aikaan niitä nimittäin opeteltiin kansakoulussa. Ikinä ei oo mitään sattunu, jos en oo tienny mitä teen, oon kysyny joltain tai täältä.

Käytetyn auton mukana tulleen lohkolämmittimen roikan rasiassa ei vedonpoisto pitänyt. Kyllä pelästyin kun korjatessa huomasin että kevi ei ollut suojakoskettimessa vaan siinä oli musta. No, toisessa päässä oli musta ja kevi samoin vaihtaneet paikkaa.
Muita kuin tehdasvalmisteisia en uskalla tutkimatta käyttää.

24.8.2003
Nuori mies kosketti jännitteistä asuntovaunun vetoaisaa ja kuoli saamaansa sähköiskuun. Koko asuntovaunun runko oli jännitteinen, koska asuntovaunuun johdettiin sähkö jatkojohdoilla pistorasiasta, jonka suojamaadoitusliitin oli "nollattu" vaihejohtimen liittimeen nollajohtimen liittimen sijaan. Pistorasia-asennus on tehty vähintään kymmenen vuotta sitten, eikä tekijästä ole varmaa tietoa.

18.7.2001
Nuori mieshenkilö oli auttamassa isäänsä omakotitalon maalauksessa. Maalausalustaksi oli konevuokraamosta vuokrattu sähkökäyttöinen (230 V) henkilönostin, joka oli liitetty jatkojohtoa käyttäen talon ulkoseinällä olevaan pistorasiaan. Tapaturman uhri oli koeajanut nostinta ja alas päästyään koskettanut nostokorin metallisia kaiteita ja samanaikaisesti metallista mattotelinettä ja mennyt elottomaksi. Pikaisista elvytystoimenpiteistä huolimatta uhri kuoli. Tapaturman aiheuttaja oli väärin kytketty pistorasia, josta jännite pääsi suoraan henkilönostimen runkorakenteisiin.

Lähde: Tukes.