Tuossa alempana kun on kysymys MPLM:n vaipan maadoittamisesta. Rupesi minuakin kiinnostamaan. Valmistaja sanoo että MPLM pitää maadoittaa toisesta päästä myös N-järjestelmissä. Täytyy kyllä myöntää, etten ole ikuna moista maadoitusta tehnyt.
Miten se maadoitetaan TN-C -järjestelmässä? PEN-johtimeenko? Tuntuu vähän arveluttavalta vikatilanteessa esim. Pen-johtimen katketessa. Siinähän on sitten jännite.
Miten vaippa maadoitetaan silloin kun kaapelissa ei ole niitä tinattuja kuparijohtimia vaipan yhteydessä?
vts00x voisi vastata kun näyttää tuntevan stanuja.
Miten se maadoitetaan TN-C -järjestelmässä? PEN-johtimeenko? Tuntuu vähän arveluttavalta vikatilanteessa esim. Pen-johtimen katketessa. Siinähän on sitten jännite.
Miten vaippa maadoitetaan silloin kun kaapelissa ei ole niitä tinattuja kuparijohtimia vaipan yhteydessä?
vts00x voisi vastata kun näyttää tuntevan stanuja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei vaipan alla ole, kyseessä on vanhan rakennestandardin mukainen kaapeli, joka asennetaan aiempien standardien mukaisesti. Eli ei siis muuteta mitenkään kaapelin rakennetta.
Sellaista ei myöskään saa asentaa kosteisiin tiloihin kuin vanhojen poikkeusten mukaisesti.
PEN-johtimen katkeamisesta kohistaan täällä turhankin paljon. Hyvin harvoin niin tapahtuu ja tavallisemmin vahinkojen sattuessa onkin kyse asentajan virheestä käyttöönotossa - N- ja PE- yhdistys on unohtunut pois paikaltaan mittausten vuoksi ja nollapiiri muuttuu kelluvaksi.
Jos TN-C -järjestelmän käyttäminen (ts. nollaaminen) olisi niin vaarallista kuin täällä väitetään, olisi kyseinen jakelujärjestelmä kai kielletty jo vuosikymmeniä sitten. Edelleen sitä saa kuitenkin käyttää.
Jos rakennuksen pääpotentiaalintasaus on kunnossa, ei TN-C-järjestelmässäkään vaarallisia kosketeltavia jännitteitä pitäisi päästä syntymään. Vian aiheuttama jännitteennousu johtavissa osissa tapahtuu suunnilleen samalla tavalla rakennuksen eri osissa. Väite, että jännite on laitteen rungossa, on vähintäänkin harhaanjohtava. Todellinen potentiaaliero käsitääkseni kuitenkin aiheuttaa vaaraa ihmisille eikä maapotentiaalin vaihtelu.
Oikaiskoon, joka tuntee asiaa paremmin.
Joo, hyvä vastaus, mutta tarkoitin PEN-johtimen katkeamisella tietenkin tilannetta jossa johdin katkeaa potentiaalintasauksen jälkeen. Kyllä näitä on ainakin minun kodalleni osunut.
Esimerkkinä mainittakoon puolikiinteän nollatun laitteen syöttökaapelissa tapahtunut PEN-johtimen katkeaminen. Aiheutti tällit laitteen käyttäjälle, sulake ei luonnollisesti toiminut. Eli runko oli jännitteinen. Eihän siinä voinut potentiaali nousta oikeasti maissa olevissa muissa rakenteissa.
tuota en tarkoittanut. Mielestäni kuitenkin ryhmäjohtotasolla tapahtuva PEN-johtimen katkeaminen on vielä harvinaisempaa.
Joo, eihän se yleistä ole. Pari kertaa on sattunut kohdalle. Muistikuvieni mukaan näin on käynyt myös myrskyn seurauksena kun AMKAn päälle on kaatunut puu. Ainakin pari vuotta sitten taisi olla tapaus, jossa joku kuolikin.
ja vielä ammattimies.
Tällä monet ammattimiehet vouhottaa joka toisessa aiheessa nollauksen vaaroista. Itse en ole koskaan pitänyt esim. pistorasian ja valaisimen nollausta mitenkään erityisen vaarallisena. Tietyissä tapauksissa se on vieläkin se järkevin ratkaisu. Esim. korjaus- ja muutostöissä. Ei se PEN-johto niin vain katkea.