Onko täällä perheenäitejä jotka ovat tehneet abortin? Tarkoitan, että olisi jo entuudestaan lapsia mutta on silti päätynyt aborttiin?
Perheenäiti
ja abortti?
81461
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mulla on tuo tilanne. Elän normaalissa, hyvässä avioliitossa lasteni isän kanssa ja olen palannut useiden kotiäitivuosien jälkeen vihdoin työelämään. Nyt olisi kolmas tulossa. Olen täysin epätoivoisessa, paniikinomaisessa tilanteessa, koska en tiedä, mitä teen. Elämä oli onnellisesti uomissaan. En tiedä, jaksaisinko pyörittää arkea kolmen kanssa. Tukiverkkoja ei ole, sukulaiset asuvat meistä 600 km: n päässä. Rakastan työtäni enkä haluaisi jättää sitä varsinkin, kun vakinaistamiseni tulisi ensi talvena kyseeseen.
Tämä on yhtä painajaista. Kunpa asiat olisivat yksinkertaisia.
Hei
Minulla on kaksi leikki-ikäistä lasta ja kolmas oli tuloillaan vuoden vaihteessa. Menin ihan paniikkiin. Miten jaksan, mitkä on perhekuviot kolmen lapsen kanssa. Mietin asiaa viikolle 9 ja siinä ajassa kerkisin vaihtaa mieltäni monta kertaa, pitääkö lapsen vai ei. Oloa pahensi hormonit ja pahoinvointi.Itkin päivittäin.
Olin aina halunnut kolme lasta, mutta kun tämä tuli yllättäen...menin ihan lukkoon ja jylläävät hormonit pahensivat asiaa. Kaikki syyt olivat itsekkäitä. En nähnyt asiaa selkeästi. Päädyin lääkkeeliseen aborttiin, itkin kun otin sen pillerin suuhun. Kaduin asiaa heti, kun hän tuli ulos. Kadun sitä edelleen, ei ole päivää etten surisi asiaa. Olen onnelisessa avioliitossa, eikä sen suhteen olisi ollut esteitä. Olemme puhunneet mieneni kanssa asiasta ja kysyin häneltä mitä me oikein ajatteltiin kun teimme abortin?? Hän vastasi olimme itsekkäitä.
Tämä on raskas taakka kantaa.
Onnea sinulle jatkossa, miti asiaa tarkkaan.
Hei, se mikä on tehty, on tehty. Se, että kadut, osoittaa, että olet oikea ihminen. Lasta, joka kuoli, et saa takaisin, mutta muiden lastesi takia elä eteenpäin.
Tsemiä sinulle! Itse olin vastaavassa tilanteessa pari vuotta sitten, mutta en tehnyt aborttia. Olen siitä erittäin onnellinen. Minulla on nyt kaksi ihanaa tyttöä, joita rakastan ja jotka todella pitävät minut kiireisenä...
Kaikki te, jotka harkitsette aborttia, elämällä voi olla yllätyksiä varallenne! Jos vain uskaltaa katsoa...
Meillä kanssa kaksi lasta ennestään ja vahinkoraskaus, minä olin onnessani, mutta miespä ei ja lopulta päädyttiin aborttiin miehen painostuksesta. Kaduin heti, kun ensimmäisen pillerin sain suustani alas ja itkin hysteerisesti, eikä se ole vieläkään juuri laantunut... Elämäni hirvein vuosi takana ja nyt ollaankin koittamassa uutta vauvaa, kun tuntuu ettei tähän mikään muu auta. Mieskin myönsi, että virhehän se abortti oli. Älä ihmeessä tee sitä jos vähänkin epäilyttää!
Hei! Aloitin keskustelun tuolla Äitien jutuissa, otsikolla Kertokaa mielipide... Meillä tuo tilanne kun teillä vuosi sitten, mutta olen tullut tulokseen että en tee aborttia. En vain mitenkään pysty enkä halua. Yritän ja haluan kuunnella miehen mielipidettä, mutta olen varma että iso alamäki alkaisi jos sen tekisin, vain mieheni pyynnöstä... Siinä surussa menisi kaikki pieleen... Jo pelkkä ajatus siitä että pillerit suuhun tai sairaalaan, itku tulee... Ei kyllä helppoa kun en tiedä muuttuuko miehen mielipide ajan kanssa vai katkeroituuko tms... En edes tiedä voinko sanoa mitään masuasukkiin liittyvää. Jotenkin hitusen auttaa, kun täältä lukee että muillakin on ollut vastaavia tilanteita. Jaksamista sinulle ja toivottavasti saatte toivomaanne perheenlisäystä :)
Äitini teki abortin. Lapsia oli jo neljä, viides raskaus oli vahinko. Syitä oli pari.
1. Lääkäri oli kieltänyt tulemasta raskaaksi enää, oman terveyden takia.
2. Jossain kokeessa (?) näkyi jotain häikkää, josta epäiltiin, että vaikeasti kehitysvammainen lapsi voisi olla tulossa. Äitini tajusi kauhukseen (itselleen uutena tietona), että isä lähtisi lätkimään, jos niin kävisi.
Monet ehkä kritisoivat äitini valintaa, mutta ymmärrän, että viiden lapsen kanssa yksin jääminen muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa pelotti. Eikä asiaa varmaan helpottanut huoli lapsen terveydestä.
teki abortin vaikka jo yksi lapsi. Ei kaduta, se oli suorastaan helpotus. Yksinhuoltajuus yhdellekin lapselle on rankkaa ja silloin riski joutua taas yksin kasvattamaan toistakin lasta oli suuri.
Hei
haluasin kovasti tietää mihin ratkaisuun päädyit?