Ulkoilukartta pääkaupunkiseutu

Ulkoilukartta on yhtä huono vitsi kuin Helsingin anti kevyelle liikenteelle muutenkin, mutta uusimmat elämykset ovat:

Uutelan kinttupolut on merkitty sorapintaisiksi paikallisreiteiksi. Sillä voi käydä tutustumassa siihen mitä Helsingissä ajatellaan pyöräteistä. Sinällään ihan viihteellinen ja suositeltavakin reitti paksurenkaisille, mutta kovin kapearenkaisella en lähtisi yrittämään.

Samalla suunnalla on Laituripolku. Se näyttää ihan kadulta, mutta oikeasti sekin on lähinnä kinttupolku. Mielenkiintoista on, että printtiversiossa siinä on "lähiaikoina rakennettava pyörätie", mutta nettikartasta sellainen lupaus puuttuu.

Psykologinen huomio: kun on talvisähläämisen jälkeen tottunut kaikenlaisiin rupupolkuihin, niin kesällä ei kelpaa suora, hyväasfalttinen ja autio pyörätie, vaan pitää etsiä kaupungin karmeimmat rupelopolut, että tulee oikea pyöräilyfiilis.

Vaihdamme saarta.

Kulosaaressa kun syöksyy alas Ståhlbergintielle kevyen liikenteen väylälle, niin kevyen liikenteen väylä loppuukin piharisteykseen mäen alla. Kun kaupungista päin tulee Kulosaarentietä, niin kevyen liikenteen väylä muuttuu jalkakäytäväksi ilman mitään muuta merkkiä kuin merkintä kartassa.

Ulkoilukartta henkii vaarallista byrokratialähtöistä maailmankuvaa mikä on heijastuma siitä, miten asioista päättävät tahot ajattelevat: Pyöräily on sellaista lapsellista vapaa-ajan näpertelyä.