valitatte vapaa-ajan puuttumisesta, omasta ajasta ja siitä että ette pääse mihinkään, teette kuitenkin lisää lapsia?
Hirveää katsoa äitejä jotka tiuskivat lapsilleen ja samalla valittavat kuin olette 24h kiinni siinä lapsessa ja kuitenkin on lisää tulossa.....
Hirveää katsoa äitejä jotka tiuskivat lapsilleen ja samalla valittavat kuin olette 24h kiinni siinä lapsessa ja kuitenkin on lisää tulossa.....
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuon olevan vain sellaista ohimenevää kiukkua:D Eihän aina jaksa olla naama messingillä:D Äitinä olo on kuitenkin varmasti ihan kokopäivätyötä vastaavaa hommaa, tuskin työssäkään ollaan aina hangon keksejä, ainakaan ihan sisintä myöten:D???Palveluammatissa toki on pakko ainakin ulkoisesti hymytä, vaikka kuin vi***taa:D
Toisena päivänä hatuttaa, ja toisena nauretaan kippurassa.....sellasta se elämä on:)
tuo valittaminen on ihmisille sisäänrakennettu juttu.
Valittamistahan tuntuu löytyvän myös ei lapsellisilta.
Eli mikä on kenenkin elämässä tärkeintä,sitä rakastetaaan ja vihataan.
Äidit lapsiaan ja kotiaan ja jopa miestään kaikesta huolimatta..:)
Työputkessa,uraa rakentavat työtään...yms,yms
Paljon omasta halustaan harrastavt ovat käärmeissään kun aika ei riitä heilläkään,
Sinkkunaiset valittavt kun omasta kaupungista ei löydy sopivia vaatteita,täytyy mennä satojen kilometrien päähän että saa jotain riepua päällensä...jne,jne
Eli kaikkia vi...aaa joskus,toisia enemmän,toisia vähemmän.
En minäkään yhtään noista kakaroista pois antaisi vaikka joku maksaisi rahana mitä.
no,päiväksi tai pariksi ehkä...kun summasta sovitaan...:):)
Kaupoissa näkee niin paljon naama norsun vitulla olevia äitejä (ja isiäkin), että ei voi olla kyse vain ohimenevästä kiukusta!
Kokopäivätyötähän se (koti)äidin homma on, mutta siinä pitäisi kyllä viihtyäkin suurimman osan aikaa. Jos lähes koko ajan lapset hermostuttaa ja vituttaa, niin on kyllä valinnut väärän "alan"!
Totta kai saa äitiä harmittaa ja kiukuttaa siinä kun ketää tahansa ihmistä. Mutta äitinä, kasvattajana ja lapsen kanssa ollessa sitä vain pitää osata hallita tunteensa! Lapselle voi sanoa, että on hermot piukalla, mutta jos jatkuvaan huutaa tai saa lapsen pelkäämään niin on paikka itsetutkiskeluun.
Enkä voi minäkään olla miettimättä, että mitä nämä kaupassa raivoavat äitylit tekevätkään kotona kun ei ole ulkopuolisia näkemässä/kuulemassa..
tuosta. Näillä äideillä ei ole muuta elämää kuin se lasten hoito ja turhautuminen näkyy heijastuvan lapsiin.
Mistään huonosta päivästä ei ollut kyse vaan siitä että se on jokapäiväistä kiukkua ja purkua toisiin ihmisiin kun ainut mitä tekevät ovat kotona hoitamassa lapsiaan.
Jos se on niin rankkaa niin ei voi ymmärtää että lisää taakkaansa.
tuli esimerkiksi tämä äitien käyttäytyminen kaupoissa,mutta siihenkin luulen tietäväni ainakin yhden "syyn".
Elikkä se kaupassa käynti ei ole äidille lasten kanssa se kivoin juttu välttämättä,joten se tilanne hermostuttaa kenties äidin jotenkin jo alitajuisesti.
Varsinkin jos on kullanmurut sieltä vilkkaamasta päästä niin saat koko ajan olla varpaisillasi että mitähän se kohta keksii.
Eihän siellä kaupassa onneksi aina tarvitse lasten kanssa käydä eikä se aina heidän kanssa ole hermostuttavaakaan,paitsi että joillekin ihmisille lasten "normaalikin" oleminen on rasitus jonka usea äiti sitten vaistoaa ja näin ollen "joutuu" taas moittimaan lapsiaan,vaikkei siihen ehkä oikeasti olisi aihettakaan ja näin taas joku pääsee ajattelemaan että onpas tympeä äiti.Eli suvatsevaisuutta kaivataan tähänkin asiaan.
Ei sillä että mitenkään kieltäisin tai epäilisin että juuri teidän kaupassanne asioi jatkuvasti mököttävä äiti,mutta luulen että hänkin on joskus hyvällä tuulella.:)
Ymmärrät kyllä sen sitten.Se on elämää, että purkaa tunteitaan...tai sanottakoon että huolestuttavampaa on jos ei tunteitaan näytä!!!
Äitiys on opettelemista, sopeutumista...mukautumista... huomaat ehkä itsekkin joskus.Älkää ihmiset olko niin hirmu vakavia =)
T:3n pojan äiti
"Älkää ihmiset olko niin hirmu vakavia =)"
Noh, juuri tästä lienee kyse alkuperäisessä aiheessa: miksi ne äidit siellä kaupoissa ovat niin vakavia ja kiukkuisia?
Tottakai on huolestuttavaa jos kätkee kaikki tunteensa, mutta jotain rajaa sentään tässäkin on. Kaikkea ei voi laittaa "elämän" piikkin, yksilölläkin on vastuunsa käyttäytymisestään! Sitähän me lapsillemmekin opetamme: "tiedän, että sinua kiukuttaa, mutta et voi huutaa maassa maaten kaupan lattialle". Ja kun aletaan malliksi lapselle, niin pitäisi osata itse käyttäytyä. Kun vituttaa voi sanoa, että äidillä on pinna kireällä ja voi vaikka mennä ulos potkimaan kiviä. Ei ole mitenkään perusteltua alkaa esim. (toistuvasti) huutamaan naama punaisena saatikka käyttämään henkistä tai fyysistä väkivaltaa ihan vain sen verukkeella, että "tunteensa pitää näyttää"! Ja kuinka paljon tuota henkistä väkivaltaa näkeekään juuri! "Jos et ole kiltisti, et saa kutsua yhtään kaveria syntymäpäivillesi", "Tämä kauppareissu ratkaisee lähdemmekö huvipuistoon vai emme", "No pitikö se maito kaataa?", "Arvaa tullaanko tänne enää koskaan uimaan porukalla? Ensi kerralla otan vain Lotan mukaani, saat mennäs iksi aikaa mummille. Enkä kyllä ota sinua mukaan mihinkään muuhunkaan, jos tämä tämmöistä on joka kerta!" Jne.
Yhdyn siis ilomielin viimeiseen lauseeseen, pienen lisäyksen kera: Älkää olko ihmiset niin hirmu vakavia LASTEN KANSSA!
Ihmetttelen näitä kotiäitejä, jotka just valittaa, et on koko ajan kotona ja mitään ei saa tehtyä.. no myönnetään, et tein ite ihan samaa ollessani kotona, mut sitten päätin keväällä, et lähden vaikka opiskelee vaikka se ei olis rahallisesti kannattavaa. Loppui sekin valitus ja tytärkin sanoi tässä yx päivä, et äiti on aina iloinen.
Se on aika kurjaa, et kotiäitiydestä saa nykyään sellasen kuvan, et se on jotain ihan kamalaa ja äidit on pakotettu siihen.