Nimittäin kalamiehen kanssa ! Ensin ollaan kiinnostuneita ja romanttisia ja oikein mukavia, sitten kun itse alkaa (olen skorpioni) kiinnostua, niin heti vältellään ja ollaan etäisiä. Onko tämä ihan tavallista vai pitäisikö unohtaa koko mies??? AUTTAKAA !
NYT MENI...
HERMOT !!!!!!
61290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
valitettavasti kalat toimii juuri näin...kun itse otat häneen etäisyyttä,ääni kellossa muuttuu.kissa ja hiiri leikki voi olla loputonta....itselläni meni totaalisesti hermot tähän leikkiin...käsittämätöntä sakkia nämä kalat.
miks roikkua suhteessa jos ei kemiat skulaa,mut kaloissa on jotain joka joskus menee yli hilsee,ja sekös se heistä just tekeekin arvoituksellisia ja kiinnostavia (omaa kokemusta 10-vuotta,enkä vaihtais pois)suhde kalan kanssa on yllätyksiä täynnä ja ossa olla ihana ja huomioon ottava myös
Ottamaan vastaan mitä oudoimman ihmisen -kalat. Jos olet, niin se on sitten verta-hikeä ja kyyneleitä-tiedossa. Aika romanttista, eikö totta.
Sellaistahan se taitaa olla, mutta puolustaudun, että herkkänä kalana epäilen jatkuvasti ja tarvitsen vahvistusta toisen tunteiden olemassaolosta minua ja vain minua kohtaan.
Ellei näin ole helvetti repeää, myönnän sen.
Kalojen vahva intuitio voi tuottaa välillä vääriä johtopäätöksiä ja aiheuttaa ylläreitä parisuhteessa. Jollei tätä ymmärrä, voi elämä olla kalan kanssa aika hankalaa ... puhetta, puhetta, se auttaa ...
Ota rauhallisesti ja keskity - katsohan kun eivät kalat turhaan ole kaloja...
Kalan nappaaminen on aina urheilulaji, mikäli todella haluaa saada tuon olennon itselleen - harrastemieliset yritykset vain satuttavat kalaa..
ja tämä koskee kaikkia kaloja aivan kaikkia..
Ensimmäiseksi kuvittele mieleesi tilanne, jossa rämmit pitkävartisissa saappaissasi rantavedessä kaikki parhaimmat vieheesi pakissa, tuliterä vapa olallasi ja haavi kainalossasi.
Etsi kohta, jossa yksi jos toinenkin on väittänyt nähneensä vonkaleen ennenkin.
Kiinnitä parhain viehe siimaan, aseta jalkasi tukevasti rannan kiviin, nauti ulkoilmasta ja veden solinasta. Sinkauta viehe mahdollisimman kauas - pidemmälle kuin mitä havainnot kalavonkaleen olinpaikasta ovat - kelaa siimaa sisälle - päästä virran mukana - kelaa taas... siemaise pieni rohkaisuryyppy taskumatistasi ja nauti..
Voit ehkä joutua heittämään vieheen muutamaankin kertaan, mutta ota rauhallisesti.
Keskity.. kun huomaat nykäyksen siimassa on totisesti se hetki kun on pysyttävä tyynenä ja rauhallisena - kelaa hieman ja päästä siimaa - kelaa ja taas päästä vähän - ota vieläkin tukevampi asento, sillä vonkale voi pahastikin pistää hanttiin aina välillä.. keskittyneesti päästäen ja kelaten anna kalasi lipua kohti itseäsi. Pidä haavi käsillä. Kun otus on aivan saappaittesi juuressa, ihaile sen kaunista pintaa ja suuria silmiä ihan hiljaa hetken aikaa. Hivuta haavi kalan alle ja nosta saaliisi vedestä...
Jos saappaittesi juuressa ei ole juuri tuo haluamasi vonkale päästä se vapaaksi - haluamasi olento ei todennäköisesti koskaan kävisi koukkuusi, mikäli näkisi kaislikkonsa reunalta sinun nostavan ylös jonkun muun. Vielä pahempaa jos alkaisit nostella kaloja enemmälti - et todennäköisesti enää koskaan edes näkisi tätä kalaa.. tai ehkä kerran, jonkun muun haavissa.
Kalat tuntevat vaaran vesissä, eivätkä kauaa viihdy paikoilla missä elämä käy rauhattomaksi tai tuhoisaksi.
Eli lyhykäisesti ota aikaa, ole rauhallinen, keskity haluamaasi ja nauti kahden tahdon välisestä taistelusta..
Kuten jo sanoin kalat eivät ole turhaan kaloja - yhtä haasteellista on tähtimerkkikalan saaminen haaviinsa kuin tuon hopeakylkisen vesissä asustelevan tapauksenkin
- jotta kalat merkkisen olennon saisi narratuksi itselleen, on hyvä opetella kalastamaan oikeasti ja sitten soveltaa oppimaansa unelmiensa kalaprinssiin kuivalla maalla.
Onnea kalastuksellesi, äläkä menetä malttiasi...