Viikkoja takana 35. Viime kerralla vauva oli kääntynyt perätilaan. Nyt kun tallasin huoneeseen, olikin vakitäti lomilla (ja on varmaan lomilla koko loppuraskauden, ja eihän siinä mitään, mutta...) ja tilalla oli aika tumpelon tuntuinen vanhempi rouva. Kyselin että onko vielä perätilassa, ei osannut kokeilla ollenkaan - arveli että poikittain. EI löytänyt päätä mistään kokeilemalla. Mittasi sf-mitan, sanoi "31cm" ja totesin ettei sitten ole kasvanut näköjään viime kerrasta. TÄhän täti totesi että no, on se varmaan sitten sen 31,5cm, ja kirjasi sen ylös, eli lisäsi puoli senttiä vaan huvin vuoksi. Argh. ei tuo tietysti mitään, mutta kun mahan kasvua ollaan seurailtu kun vakitäti oli sitä mieltä että vauva on aika pienen tuntuinen. Haki sitten ultralaitteen, ja sanoin että otanpa isän ja sisarukset katsomaan (mikä on musta ollut ihan normaalia ja tervetullutta yleensä) - tämä sanoi että no voihan ne ootella kyllä odotushuoneessakin, tuleeko nuo mukaan vai? Eikä edes tervehtinyt isää. Pyysin että saisinko nähdä ultraruudun - "ei tätä voi niin vain käännellä, en minä näe itse mitään". Höpön pöpön. Mies kysyi "onko nuo jalat" ja täti vastasi : "jotain lonkeroita siellä on". Kysyin "miltäs lapsiveden määrä näyttää, kun tuntuu että maha on jotenkin vetäytynyt kasaan" niin vastaus oli "ei minulla kuule ole koulutusta tekemään sellaisia arvailuja. TUossa ainakin näkyy jokin LAMMIKKO".
Siinä vaiheessa iski epätoivo. Oikeasti. Ja pään se ilmeisesti ultralla sitten löysi jostain alhaalta, ei tainnut olla ihan varma, ja käsillä ei edelleenkään ollenkaan löytänyt päätä MISTÄÄN.
Eli olen ilmeisesti synnyttämässä pian päätöntä, lonkeroista mustekalaa, joka elää lammikossa. Täytynee hankkia akvaario jo valmiiksi.
Oikeasti - en sitten mistään murheista halunnut jutellakaan - kun nainen oli sitä tyyppiä että kotiin mennessä taitaa heti mennä kertomaan naapurille millanen "työpäivä" oli ja millasia idiootteja, neuroottisia raskaana olevia siellä tutki... itku pääsee minulta jos tuo on koko loppuraskauden ja vielä lapsen syntymän jälkeen hommissa ja joudun sille !
Siinä vaiheessa iski epätoivo. Oikeasti. Ja pään se ilmeisesti ultralla sitten löysi jostain alhaalta, ei tainnut olla ihan varma, ja käsillä ei edelleenkään ollenkaan löytänyt päätä MISTÄÄN.
Eli olen ilmeisesti synnyttämässä pian päätöntä, lonkeroista mustekalaa, joka elää lammikossa. Täytynee hankkia akvaario jo valmiiksi.
Oikeasti - en sitten mistään murheista halunnut jutellakaan - kun nainen oli sitä tyyppiä että kotiin mennessä taitaa heti mennä kertomaan naapurille millanen "työpäivä" oli ja millasia idiootteja, neuroottisia raskaana olevia siellä tutki... itku pääsee minulta jos tuo on koko loppuraskauden ja vielä lapsen syntymän jälkeen hommissa ja joudun sille !
Vastaukset 4
Vanhimmat
olipa kyllä tökeröä käytöstä.
Kannattee mainita siitä sitten kun vakkari täti tulee takas.
Itse olisin varmaan suuttunu.Kuulosti että puhu jostain eläimestä eikä ihmisestä.Inhottavaa=(
Soita arvauskeskukseesi ja pyydä saada jutella ko. "tätin" esimiehen kanssa (tai meilaa jos puhelimitse vaikeaa). Kerro koko juttu ja pyydä saada joku muu täti loppuajaksi ja synnytyksen jälkeen, kunnes vakitätisi tulee lomalta. Eihän tollainen peli vetele! Jotain ammattitaitoa sijaiseltakin on löydyttävä ja kukaan tuskin tietää ko. henkilön tyhmyydestä, ennen kuin tilität hänen esimiehelleen. Muutenhan tuo ajaa vielä kymmeniä muitakin tulevia äitejä keskenmenon partaalle. Tsemppiä sinulle!
mikä ämmä! Voitko soittaa jollekin toiselle neuvolatätille, että et halua enää sen ammattitaidottoman akan tykö?? Luulis, että ei kauheasti nuin raskauden lopussa sais jäädä arvailujen varaan asioita, miten päin vauva on ym. Yritä kestää... kohta on odotus ohi ja sinun neuvolatätin kesäloma =)
On muuten melkoisen jännä näiden hieman vanhempien rouvashenkilöiden kanssa, kun ammattitaitdon luulisi olevan todella rautainen ainakin työvuosien perusteella, niin sitten muututaan tylyiksi tai vähintäänkin tökeröiksi.
Ikävää varsinkin neuvolassa tuollainen toiminta, kun kyse on puolustuskyvyttömästä vielä syntymättömästä lapsesta ja hänen terveydestään.
Ja johan se aivan terveydenhoitajien koulutuksen alussa painotetaan, että siellä neuvolassa ollaan tulevia vanhempia varten. Ja minusta on vähintäänkin kohteliasta kysyä muitakin kuulumisia kuin keskittyä siihen vauvaan. Aivan yhtä tärkeä on äidin vointi.
Sinulla on oikeus vaihtaa toiselle terveydenhoitajalle, mikäli kunnassanne on siihen mahdollisuus. Mutta minusta sinun ei kannata "alistua" kohtaloosi ja antaa asian vain olla.
Eli kuten edellä on neuvottu, niin ota yhteys esimieheen tai sitten suoraan toiseen terveydenhoitajaan ja sovi hänen kanssaan asioista.
Hyvää loppuodotusta sinulle! :)