Olen syvästi kiinnostunut äärimmäisen hyvästä ystävästäni ja tunne on molemminpuoleinen. Viimeisen kuukauden aikana olemme tapailleet paljon ja tulleet hyvin läheisiksi huolimatta siitä, että olen erittäin arka ja usein pelkään kosketusta ja läheisyyttä. Saatan mm. yllättäen ruveta itkemään, jos hän suutelee minua tai hyväilee rintojani. Kosketus ei tunnu pahalta, mutta menneisyyteni tahtoo vaivata minua, ja pelkään loukkaavani häntä arkuudellani.
Arkuuteeni on selitys, josta minun on vieläkin vaikea puhua kenellekään. Edellinen suhteeni oli lyhyt kesäsuhde pari vuotta vanhemman pojan kanssa. Suhde päättyi siihen, että tämä "poikaystäväni" humalassa kuvitteli omistavansa minut ja raiskasi minut. Tai raiskasi ja raiskasi, en vieläkään tiedä oliko se raiskaus vai seksuaalinen hyväksikäyttö, syytän siitä itseäni melko paljon.
Huolimatta siitä, että tapahtumasta on jo aikaa, saatan yhä nähdä painajaisia siitä. Nykyinen ihastukseni tietää, että minulla on huonoja kokemuksia, mutta en usko hänenkään pystyvän arvaaman mitään tällaista. Hän aika ajoin kyselee haluaisinko kertoa, miksi pelkään kosketusta niin paljon, mutta en ole vielä kyennyt siihen.
Miten kenellekään voi suoraan kasvotusten kertoa sellaisesta? Varsinkin, kun en itsekään ole varma oliko se raiskaus vai ei..
Haluaisin tietää miten pojat suhtautuvat tällaiseen..? Eli kannattaako minun kertoa ja järkyttää rakastani vai keksiä jokin ystävällisempi selitys?
Toivon vastausta erityisesti pojilta...
Arkuuteeni on selitys, josta minun on vieläkin vaikea puhua kenellekään. Edellinen suhteeni oli lyhyt kesäsuhde pari vuotta vanhemman pojan kanssa. Suhde päättyi siihen, että tämä "poikaystäväni" humalassa kuvitteli omistavansa minut ja raiskasi minut. Tai raiskasi ja raiskasi, en vieläkään tiedä oliko se raiskaus vai seksuaalinen hyväksikäyttö, syytän siitä itseäni melko paljon.
Huolimatta siitä, että tapahtumasta on jo aikaa, saatan yhä nähdä painajaisia siitä. Nykyinen ihastukseni tietää, että minulla on huonoja kokemuksia, mutta en usko hänenkään pystyvän arvaaman mitään tällaista. Hän aika ajoin kyselee haluaisinko kertoa, miksi pelkään kosketusta niin paljon, mutta en ole vielä kyennyt siihen.
Miten kenellekään voi suoraan kasvotusten kertoa sellaisesta? Varsinkin, kun en itsekään ole varma oliko se raiskaus vai ei..
Haluaisin tietää miten pojat suhtautuvat tällaiseen..? Eli kannattaako minun kertoa ja järkyttää rakastani vai keksiä jokin ystävällisempi selitys?
Toivon vastausta erityisesti pojilta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ole vain rehellinen ja kerro asiasta niin helpottuu ja jos poikaystäväs on ymmärtäväinen se auttaa ja varmasti arvostaa rehellisyyttä. Jos et sen luonteesta tiiä niin en kommentoi.
Kyllähän se raiskaus oli, jos vasten toisen osapuolen (eli siis sinun) tahtoa tapahtui. Älä missään nimessä siis alennu itsesi syyttelyyn. Vika on täysin ja ainoastaan raiskaajassa, kai sen ymmärrät? Oletko muuten jutellut tapahtuneesta kenenkään luotettavan henkilön kanssa? Tuntuu vaikealta, mutta todella helpottaa.
Ja mitä tulee kertomiseen ihastuksellesi, minusta hänen pitäisi saada tietää asiasta, sillä uskon, että asia hiertää muuten välejänne aina jollakin tapaa. Eikä siihen taida olla mitään muuta keinoa kuin sanoa asia niin kuin se on. Niin, ja eiköhän tuollaisen asian kertominen kenelle tahansa järkytä aina. Jos ihastuksesi kuitenkin välittää sinusta oikeasti, hän ymmärtää ja tukee sinua.
Noh, pettymykseksesi on sanottava, etten ole poika... En voinut silti olla vastaamatta.
Itse ainakin haluaisin kuulla totuuden jos jollekkin ystävälleni tai läheisemmälle henkilölle olisi jotakin tuollaista tapahtunut.
Niin ja vielä älä itseäsi tuosta syyttele, jos oikein ymmärsin tuota sinun tekstiäsi niin ei se sinun vikasi tai syysi ollut vaan sen idiootin