Mietin tätä juttua tuolla jossain toisessa topicissa ja mielestäni kyseessä on sen verran mielenkiintoinen ilmiö, että se ansaitsee oman keskusteluketjun.
Eli onko tunteista yms. henkilökohtaisista asioista puhuminen skorpionille vaikeaa? Skorpioni ei kuulemma kovin mielellään paljasta sisintään. Pelkääkö skorppari jotakin? Onko skorpparilla tarve ylläpitää mystistä mainettaan? Eli ei paljasteta itsestään liikaa. Onko kyseessä jonkin sortin puolustusmekanismi?
Ja jos kerran asia on niin, että skorpioni ei mielellään kerro mitä hänen päässään liikkuu, niin kuinka hän sitten ilmaisee tunteitaan? Ilmeisesti kosketuksen ja muun fyysisyyden kautta. Mikä on kosketuksen merkitys skorpparille? Jos skorppari pitää jostakin henkilöstä, niin kertooko hän sen todennäköisemmin koskettelemalla kuin verbaalisesti?
Eli onko tunteista yms. henkilökohtaisista asioista puhuminen skorpionille vaikeaa? Skorpioni ei kuulemma kovin mielellään paljasta sisintään. Pelkääkö skorppari jotakin? Onko skorpparilla tarve ylläpitää mystistä mainettaan? Eli ei paljasteta itsestään liikaa. Onko kyseessä jonkin sortin puolustusmekanismi?
Ja jos kerran asia on niin, että skorpioni ei mielellään kerro mitä hänen päässään liikkuu, niin kuinka hän sitten ilmaisee tunteitaan? Ilmeisesti kosketuksen ja muun fyysisyyden kautta. Mikä on kosketuksen merkitys skorpparille? Jos skorppari pitää jostakin henkilöstä, niin kertooko hän sen todennäköisemmin koskettelemalla kuin verbaalisesti?
Vastaukset 20
Vanhimmat
No itse yleensä olen aika hiljanen, tykkään enemmän kuunnella muita ihmisiä ja varsinki vieraassa porukassa katson aina ensin mitä maata muut on.
Yleensä kerron jotain itsestäni vain sillon ku tuntuu siltä että toisen tarvii tietää..
Kuten jo aikaisemmin sanoin, niin ainakin minulle itselleni syvimmistä tunteista puhuminen on aivan äärettömän vaikeaa. Minut on suorastaan pakotettava puhumaan, tai on oltava äärettömän kärsivällinen ja pikkuhiljaa saada puristettua minusta jotain ulos. Siksi olen monesti saanut kylmän ja vaikeasti lähestyttävän maineen.
Olen joskus ystävieni kanssa tätä miettinyt ja olen sitä mieltä, että ongelma ei varsinaisesti ole se ettenkö tarpeeksi luottaisi muihin puhuakseni, vaan jotenkin en vaan PYSTY puhumaan vaikka yrittäisin. En saa sanoja ulos suustani... ja olen kyllä yrittänyt. Ehkä skorpparina koen itseni haavoittuvaksi, jos joku tietää minusta asioita.
Läheisimmät ihmiset tietävät, että kun vaikka vaan puristan olkapäästä tai vähän niinkuin ohimennen silitän käsivartta (siis sekä ystävien että rakastettuni), se on osoitus siitä että todella välitän. Ne harvat jotka ovat todella olleet kärsivällisiä ja nähneet vaivaa tutustuakseen minuun, ovat sanoneet että olen pohjimmiltani äärettömän lämmin, hyväsydäminen ja lojaali. Eikä todellakaan ole mitään mitä en olisi valmis tekemään rakkaimpieni vuoksi.
Skorpionin katse, ja sellainen intensiivinen kosketus mielestäni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. En ole ihminen joka halailee aina tavatessaan kaikkia puolituttujakin (ainakaan omasta aloitteestani), vaan kosketukseni on tarkoitettu vain heille kenestä todella välitän.
Yksi pointti tähän muuten lisää on se, että esimerkiksi tekstiviestiin pystyn kyllä kertomaan aika hyvin tunteistani. Päin naamaa minusta on todella vaikea saada mitään irti.
kuin minun suullani. Vankkaa kokemusta koska itse kuin myös mieheni samaa skorppien sukua.
Vaikeata tunteitaan sanoiksi pukea, mutta kosketus ja varsinkin katse puhuu paljon. Niillä voi ilmaista itseään tunteitaan. Asiat on taas erikseen.
...hyvin halaamaan puolituttuja tavatessani, yhtä hyvin kuin rakkaitanikin. Osaan pitää eron siinä, miten halaan. Osaan osoittaa hyvin monenlaista tunnetta halaustavalla. Ei, en erikseen kategorioi mitään, mutta kerron halatessani paljon tuntemuksistani, spontaanisti. Eri ihmisten halaaminen vain tarkoittaa eri asioita. Tärkeimpiä ihmisiä halaan aniharvoin, etäisempiä lähes aina kun tapaan. Se riippuu vähän turhan monesta asiasta että tässä setvisin.
skorppioni-miesystävästäni...tällaisia asioita mielestäni olen hänestä oppinut tuntemaan jo melko lyhyessä ajassa..toi tekstari juttu on kyllä täysin totta,sen olen itekkin huomannut ja myös kehottanut häntä puhumaan asioista viestien välityksellä jos muuten on vaikeeta.sama kai se miten ne asiat tuo julki kunhan tuo...aikanaan.kärsivällisyyttä toki kysyy minulta,mutta sitähän meillä veskareilla on jos koemme että jonkin asian/ihmisen eteen kannattee tehdä töitä..
huomannu tuon ukkoni (skorppari) kautta,et just kosketus ja katse kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Ei tää ukko mua ylistä eikä kerro rakastavansa,mut pienen pienillä eleillä,ilmeillä ja lausahduksilla tiedän,että kyllä se musta tykkää...Joskus toivoisin kyllä vähän suorempaa puhetta...
oikein on että vilpitön kosketus merkitsee enemmän..
ongelma on ennemminkin siinä että ihmiset keskustelevat asioista liikaa jotka ovat SILLÄ hetkellä epäolennaisia... ja tämähän keskustelutapa
on opittua ja he joita kiinnostaa oppia se.. osaavat
hiljaisella hetkellä sitä oppia käyttää "hyväkseen"
silloin kun selitetään/valaistaan toista ihmistä omista tunteistaan, niin silloin se on relevanttia.
Eiköhän sellaiset ihmiset ole suht vähemmistössä, joille syvistä tunteista puhuminen olisi jotenkin helppoa. Siis ihan tähtimerkkiin katsomatta.
Voihan toki olla, että skopun kohdalla kyseinen juttu vielä korostuu ihan erityisesti. Vaikeaselkoiset ihmiset pitävät aina tarkasti huolta salaperäisestä imagostaan. Käsittääkseni kaurista ja skorpparia pidetään kaikkein monimutkaisimpina merkkeinä ja eikös noille molemmille merkeille ole ominaista se, että tunteista ei ihan helposti lähdetä puhumaan.
Olen itse skorppari ja olin naimisissa yhden kauriin kanssa melkein 10 vuotta ja mun mielestä meidän suhde päättyi et ei puhuttu ja oltiin vaan kavereita.Itse skorpparina haluan enemmän mut mun mielestä kauris on liian pliisu mulle ja mun luonteelle.
Skorpionit eivät halua että heidän elmä on kaikkien tiedossa tai mitä he tekevät milloin , se on niiden asia eikä muitten, he vain osaavat sen salata ja hieman ärsyyntyvät jos joku koko ajan kyselee
ja harvoin todella harvoille puhun sisäisestä maailmastani..johtuu ihan itsesuojelusta en halua leimaa otsaan enkä väärinymmärrystä.
Muuten olen avoin suora oikeudenmukainen ja auttava...mutta kieltämättä itselleen apua on vaikea pyytää ja heikkoutta näyttää.
Toki kaikki pitänevät läheisyydestä/koskettelusta tiettyyn rajaan asti. Ja skorpparit on suoria/kiusoittelevia puheissaan/eleissään jos pitävät jostakin joten epäselväksi se ei jää.
pidä jos joku muu setvii elämääni. Se on minun elämäni.
mä en ainakaa paljasta ittestäni koskaan mitään muille ja oon skorppiooni. :)
Itse olen skorpioni ja seurustelen oinas miehen kanssa, hänelle on ongelma se, että minä en puhu enkä puhise, en varsinkaan tunteistani. Minä taas toivoisin, että hän oppisi lukemaan minua eleideni ja ilmeideni perusteella, koska en osaa sanoa vaikka haluaisinkin.
Minut on myöskin leimattu kylmäksi ja etäiseksi, kunnolla tutustumatta, vain koska en "vieraille" halua sielunelämästäni paljastaa. Pidempiaikaiset sytäväni taas ovat sanoneet, että olen ihana ihminen ja hyvä kuuntelija.
Itse yli nelikymppisenä skorpioni-naisena voisin sanoa,että kyllä totta on se että en paljasta tunteitani helposti. Nuorena se oli seksin/koskettelun kautta (siksi kai skorpparit menee turhan intohimolla suhteseen,ja sekoittavat seksin ja rakkauden) ja nykyään kyllä ihan sanoilla ja suoruudella. Ja sitähän miehet pelkää, itsensä tuntevaa naista! Nuorena minulle sanottiin usein,että minussa on vetoa ja viestitän jotain ihmeellistä. Omasta mielestäni vain mietin että lähdenkö kotiin...kun on tylsää. Se on selvä,että tyhmiä ihmisiä emme siedä, sellasia joilla ei ole mitään uutta ja vetävää sanottavaa. Intohimo on meillä suhteessa kaikkeen; työstä harrsatuksiin. Mennään extremestä toiseen. Nyt vanhemmiten näkee miten tuhoavaa oma historiamme on, tuhotaan kaikkia ja taas rakennetaan. Tämä jatkuu yhä, onneksi hieman loivempana.
Kosketus.. uh. Kosketus on jotain joka saa ajoittain säkenöimään varpaista päälaelle saakka. Riippuu vähän miten koskettaa. Mutta itselle se on ainakin erittäin tärkeää, harmi että toinen osapuoli ei oikein ymmärrä sitä. Itselle se on hyvin tärkeä kommunikointikeino, ymmärrän ja pystyn ilmaisemaan koskettamalla hyvin paljon, ja se on ajoittain helpompaa mutta ajoittain myös paljon rohkeampaa ja konkreettisempaa ja vaatii enemmän, kuin pelkkä puhe tai sitten hymy tai muu vastaava ele.
On muuten semmoinenkin juttu, että kosketus on välitön kommunikointitapa. Iholta iholle, se ei jätä paljoa tulkinnanvaraa, sitä voi tietysti voimistaa katseella, puheella, eleellä, mutta kosketus itse on erittäin konkreettista, ja paljon voimakkaampi kommunikointikeino kuin välillinen ja tulkinnanvarainen puhe saati ilme, joita monet eivät mielestäni edes osaa tehdä :D
Sellaisille jotka ovat sen arvoisia... ;)
Sellainen tuli mieleen, että muistan jonkun joskus sanoneen että skorpioni voi puhua ummet ja lammet, sanomatta kuitenkaan juuri mitään.
Eli skorpionille on helppo avautua, mutta avautuminenhan vaatii aina jonkin verran avoimuutta myös kuuntelevalta osapuolelta. Skorpioni onnistuu siis usein "hämäämään" toista osapuolta puhumalla paljon, mutta kuitenkaan paljastamatta itsestään loppujen lopuksi juuri mitään.
Esimerkiksi itse olen käynyt pitkiä ja syvällisiä keskusteluja ystävieni ja muiden tuttujen kanssa, mutta kun he ovat tarkemmin miettineet jälkeen päin, he ovat huomanneet etteivät edelleenkään tiedä minun asioistani oikeastaan mitään ja minä tiedän heistä lähes kaiken. Ja tämä on siis ihan tahatonta, eikä mitenkään suunniteltua. Skopulla taitaa vaan olla niin mahdottoman suuri tarve suojella omia ajatuksiaan.
Skorpionin pään sisälle pääseminen vaatii vastapuolelta siis todella paljon, skorpparin intensiivisen kosketuksen merkityskin jää monelta hätäisemmältä havaitsematta.
Enpäs ole koskaan tullut ajatelleksi että tämä johtuisi skorpioniluonteestani. Taidan olla tyypillisempi skorppari kuin uskalsin aiemmin myötääkään.
Kun asiaa jää miettimään, niin toki se miten miellyttävää on koskea toista ihmistä tai tulla kosketuksi, kertoo hyvin paljon suhteesta tähän koskettamisen toiseen osapuoleen. Jos kyseessä on joku läheinen ystävä, halaaminen ja muu "törkkiminen" on ihan luontevaa ja tuntuu jopa kuuluvan asiaan, ystävän sukupuolesta riippumatta. Mutta jos halaamaan tulee joku puolituttu tai joku johon syystä tai toisesta suhtautuu hiukan varauksella, kosketuksesta tulee heti epämiellyttävä.
Ja tottahan tämä näkyy parisuhteessakin. Suhteen alussa on mukavaa makailla sylikkäin sohvalla telkkua katsomassa, eikä ole ahdasta vaikkei sohvaa levittäisikään. Itselle selkeä merkki suhteen huonosta tolasta on se, että sohva tuntuu kapenevan!;) Lopulta maataan (tai siis minä makaan mahdollisimman kaukana, joskus olen roikkunut puolittain yli laidan tai joutunut kesken yön vaihtamaan sängystä sohvalle vedoten siihen että on liian kuuma;)) levitetyllä sohvalla niinkuin silakat mahdollisimman suuren matkan päässä toisistamme ja ajattelen hiljaa "kun toi nyt ei vaan koskisi"! Ja jos koskee... Vaikea kuvailla, mutta se tuntuu kaikin puolin epämielyttävältä! Toisen käsi on liian kuuma, kosketus rauhaton tai liian kova. Tuntuu melkein siltä että sattuu...ja hermostuttaa!!!=)