mulla alko anoreksia ei viime vaan edellisenä talvena..kesällä se oli oikeastaan jo parantunut vaikka söin päivässä n.1200kal ja liikuin mutta tunsin olevani terveempi ja onnellisempi kuin koskaan..kaikki oli hyvin..muistan sen kun ajteelin et en ikin enää liho tästä ku nyt näytän nnin hyvältä pienissä farkkusortseiisa ym..Sitten viime talvena kaikki alko menee päin vittua..Aloin ahmimaan ja paastoamaan mutta paino nousi silti..En kuitenkaann ole ikinä pysytynyt oksentamaan..Vielä mul on menossa tää sama vaihe et paastoon pari pv ja sit taas ahmin..
En voi mennä ranalle koska olen lihonut 10kg enkä voi katsoa itseäni enää peilistä pienissä kesävaatteisssa..en voi lähteä minnekään koska en edes ole ostanut kesävaatteita koska en ole tyytyväinen enää siihen miltä näytän ne päällä..olen päättänyt että kun olen laihtunut 10kg menen rannalle muuten en lähde minnekään pienissä kesävaatteissa..mutta koko ajan kun olen aloittamassa uuden dieetin tavoitteena pudottaa 10kg,sorrun syömään..täää on ihan helvettiä..en nauti lomasta tippaakkaan! jA ihan oikeasti tarvitsen apua siihen miten saan 10kg pois 2vk:ssa olen valmis tekemään mitä vain! jA ihan oikeasti tää on tärkeetä ei turhaa!!!!!!
En voi mennä ranalle koska olen lihonut 10kg enkä voi katsoa itseäni enää peilistä pienissä kesävaatteisssa..en voi lähteä minnekään koska en edes ole ostanut kesävaatteita koska en ole tyytyväinen enää siihen miltä näytän ne päällä..olen päättänyt että kun olen laihtunut 10kg menen rannalle muuten en lähde minnekään pienissä kesävaatteissa..mutta koko ajan kun olen aloittamassa uuden dieetin tavoitteena pudottaa 10kg,sorrun syömään..täää on ihan helvettiä..en nauti lomasta tippaakkaan! jA ihan oikeasti tarvitsen apua siihen miten saan 10kg pois 2vk:ssa olen valmis tekemään mitä vain! jA ihan oikeasti tää on tärkeetä ei turhaa!!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
oon kuullu että esim. sairaaladieetillä monet on pudottanu nopeesti monia monia kiloja just pariin viikkoon.. tai sit lentoemäntädieetti, perustuu tosin nesteitten poistoon melkeinpä kokonaan ja sen jälkeen on oltava tarkkana ettei kaikki tuu takasin..
on MAHDOTONTA! Jos voisin laihduttaa 10 kg 2 viikossa, tekisin sen. 2 viikkoahan jaksaa ihan mitä vain. Mutta vaikka et söisi mitään 2 viikkoon, et laihtuisi 10 kiloa!! MAHDOTONTA!!
elikkä 7kiloa lähti minulla kun olin kaalikeitto (sairaala) dieetillä kaksi viikkoa. tärkeintä tässä dieetissä on noudattaa ohjeita tarkasti! ei saa paastota vaikka ruokamäärä tuntuisi "isolta".. kahden viikon jälkeen ei sitten haluakaan enää koskaan kuullakaan koko kaalikeitosta :D
minäkin tosin kuvittelin että bulimia hellittäisi kunhan olisin sopivan laiha. mutta huomasin ettei ahmiminen/oksentelu johdu painostani. se on riippuvuus!!!
olen itsekin sairastanut ensin anorexian ja nyt ahmimishäiriön kourissa. painoa myös tuollaiset 10 kiloa liikaa, mutten pysty laihtumaan. (BMI23)ahmimishimo jatkuvaa ja masennus päällä. itkettää ja paha olla. työkkärille olen ajatellut mennä mutta aina sitä vaan siirtää. tiedän ettei onnellisuus ole painosta kiinni mutta uskon että se parantaisi edes hieman itseluottamusta kun näyttäisi ulkoisesti siltä miltä haluaisin.
Voimia sinulle ja koita nauttia kesästä!!
vastaa noin 7500 kaloria.
Pudottaaksesi (rasvaa, ei nestettä) 10 kg sinun täytyisi siis kuluttaa kahdessa viikossa 75 000 kaloria. Siis yli 5000 kcal/päivä.
Ei kuulosta kovin realistiselta...
Sun juttua lukiessa tuli sellanen olo, kuin lukisin omaa tekstiäni... mulla on vähän samantyyppinen ongelma ja tarina takana. oon aina ollut luonnostani tosi hoikka ja urheilullinen. jossain vaiheessa urheiluvimma ja tarve olla todella laiha meni kuitenkin vähän yli. anoreksiaa mulla ei ole koskaan todettu, enkä esim. ole joutunut sairaalaan, mutta jo vanhoja valokuvia katselemalla tajua nyt miten laihassa kunnossa olin. suurten elämänmuutosten jälkeen ja stressaantuneena aloin ahmimaan ruokaa... mitä tahansa, karkkia, jätskiä, sipsiä, leipää jne. en koskaan varsinaisesti oksentanut, ahmin vain ja seuraavat pari päivää paastosin, kunnes taas repsahdin ahmimaan jne. seurauksena n. 10 lisäkiloa, mutta ennen kaikkea itseinhoa, häpeää, alemmuudentunnetta jne. vuosi tästä ja olin päässyt yli pahimman. olin jälleen hyvässä kunnossa, hoikka, kaunis, elämänhaluinen ja paljon itsevarmempi ja onnellisempi. yhden kesän verran pysyin kovana, enkä sortunut ahmimaan. ajatukset olivat kyllä ruuassa ja liikunnassa koko ajan, mutta pystyin pitämään itseni kurissa ja olin kovaa vauhtia parantumassa. kunnes... sorruin! siitä on nyt noin 5 vuotta. elämä on ollut yhtä ylä- ja alamäkeä. joka viikko aloitan uuden elämän ja päätän rakastaa ja kunnioittaa itseäni, ja tottakai laihduttaa 10-15 kiloa, jotta olisin "entiselläni". mutta milloin mahdan onnistua? välillä mietin, että elämäni on pilalla, ainakin viimeiset 6 vuotta ovat menneet ihan hukkaan. välillä taas olen positiivisellä mielellä, ja ajattelen, että selviän tästä ja silloin olen entistä vahvempi ja viisaampi. mutta milloin se tapahtuu? varmaa on se, että elämää tämä rajoittaa... aivan kuin sinä, en pysty minäkään menemään rannalle, nauttimaan kesästä... jään pois kavereiden bileistä ja leffailloista, koska tunnen näyttäväni rumalta, suurelta norsulta... häpeän jopa omassa kodissani, vanhempien luona jne. näen itseni vain ja ainoastaan epäonnistujana. ja kuitenkin samaan ainaa tiedostan, että se on väärin, näin ei pitäisi olla. elämä lipuu ohi... en tartu hyviin tilaisuuksiin, en elä hetkessä... vaan aina tulevassa, "sit kun oon laihtunut...". onnistuin kerran pääsemään tästä eroon, miksen onnistu enää toista kertaa? en jaksa enää... olisin niin iloinen, jos vain saisin 10 kiloa poi. mutta tajuan kyllä, että ongelma on enemmän pään sisällä, kuin kiloissa. ensin pitäisi varmaankin saada pää kuntoon, ja sitten alkaisivat kilotkin karista kuin itsestään. sinulle ei tästä varmaan ollut mitään hyötyä... en osaa antaa vinkkejä, mutta oli kuitenkin pakko vastata ja kertoa oma tarinani. se kuitenkin lohduttaa edes vähän, kun tietää ettei ole ainut kummajainen tässä maailmassa :) mut hei, mulla tää ahmimis-paasto-vaihe on kestänyt jo melkein 6 vuotta! se on liikaa se, ja mitä se tekeekään terveydelle?! mä kun kuvittelen olevani se terveellinen nuori urheilija-nainen. sehän olenkin... oikeasti, tämä sairaus vaan pakottaa toimimaan toisin, se tekee musta toisenlaisen ihmisen! älä sä jatka tätä kuutta vuotta, vaan ole fiksu ja lopeta jo aikaisemmin! yritetään molemmat yhdessä, joskushan sen on pakko loppua, eikö? ei elämä voi tällaista helvettiä olla loppuun asti... tsemppiä sulle, mulle ja kaikille muillekin, jotka joutuvat kamppailemaan syömishäiriöiden kanssa! koitetaan selvitä ja nauttia vähän kesästäkin, vaikkei ehkä bikineissä :)