Voivatko lestadiolaiset tanssia vai kieltääkö uskonto sen? Jos eivät voi, niin miksi se on kielletty? Minkä luette tanssiksi, esim. voiko itsekseen tanssahdella ilman musiikkia? Millaista musiikkia lestadiolaiset kuuntelevat?
Kiitos jos joku vastailee kysymystulvaani, ja hyvää kesää kaikille!
Kiitos jos joku vastailee kysymystulvaani, ja hyvää kesää kaikille!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sanotaanhan,että tanssitaan taivaassa.Lestat ovat keksineet lakipykälänsä.Voihan sitä jatsailla yksinäänkin.Siionin virsiähän soittelee!
läksynsä, niin ehdot tulee. Sun tietos lestadiolaisuudesta ei ole edes nelosen ( vanha arvosteluskaala ) arvoiset. Tarvitset tukiopetusta ja kertauskurssia.
Taivaassa tosin iloitaan ja kai siihen liittyy tanssia kultalattialla Kuninkaan kiitokseksi ja ylistykseksi. Mutta sinä et saa siitä iloita; et yksinkertaisesti saa enää kutsukorttia. Valitettavaa; et kelpaa edes seinänvierusruusuksi Karitsan häihin.
Sulle on varattu lämmin paikka alimmassa taivaassa, jossa kaikki pilkkaajat saavat jatsata ja nostella jalkojaan pirunviulun tahdissa, kun lattia polttaa jalkapohjia! Itsepähän olet osasi valinnut.
Ja Raamatun mukaan taisi mennä opettajaltakin taivaspaikka? Eli ei muuta kuin harjoittelemaan pirunviulun-polkkaa. Ihmeellistä tuomarointia.
Tottahan toki myös lestadiolaiset saavat tanssia. Joiden yksilöiden vakaumus kieltää sen, mutta toisten sallii. Jumalan lapsi kaikki tyynni.
Musiikki kysymys on huono. Ei ole mitään yleispätevää sääntöä, että Kirkaa tulee kuunnella. Myös Metallica on ok! Jos haluat tehdä tilaston "mitä lestadiolaiset" kuuntelevat, kannattaa kysyä ainakin 1500 henkilön otokselta, saat tilastolliset luotettavammat tiedot.
Itse en tuohon osaa vastata, mutta ei ne asiat ihan noin mene,,, kannattaa ootella vielä parempaa tietoa
Mutta sen verranb lyhyesti ja varmasti tuohon voin vastata, että rytminen musiikki on kielletty. Musiikki joka saa jalan nousemaan on kielletty.
Jalan nousun voi estää myös kihti tai paha reumatismi; ei ainosataan omatunto ja sitä ohjaava vakaumus!
Niin aivan oikein eise, jos vakaumuksesi kieltää musiikin joka pistää punttiin vibaa....älä kuuntele. Löytyy myös es.les., joiden vakaumus sitä ei kiellä, joten ei se ole syntiä heille. Vaikkakin synnin jyrkkä määritelmä tekee kaiken synniksi mikä ei ole Jumalasta, mutta se on tois sijainen asian evanekeliumin rinnalla.
evankeliumin rinnalla armonvarkaille! Latkivat armoa kuin maitoa kiulusta ja sieppaavat voilimpun pöydältä eivätkä tyydy niihin armon muruihin, joita Herran pöydältä putoaa ( Laestadiusta hieman mukaillen )! Synnistä ja katumuksesta heillä ei ole tietoakaan ja rehvastelevat ylpeillen uskollansa, vaikka Raamattu selvästi ilmoittaa, että Jumalan armo on katuvaisten syntisten osa ja että Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armonsa.
Minä en halua samoihin häihin tämän sadistisia mielikuvia hautovan ja näköjään ahtaasti ajattelevan luokkavahdin kanssa. Minua eivät niiden häiden kultalattiat ja kutsukortit kiinnosta, joissa hänen laisensa istuvat kunniapaikalla muita arvioimassa.
Tulee mieleeni erään tuttuni kokemus Roomassa, kun hän oli puistossa keskustellut jonkun paikallisen miehen kanssa. Tämä oli tiedustellut, mikä hänen uskontonsa oli. "Olen evankelis-luterilainen", oli tuttuni vastannut.
"Minä olen kristitty", oli paikallinen sanonut hänelle.
Onko varmaa, että toinen pilkkaa juuri uskoa, jos "luokanvalvojaa" pilkkaa? Hän ja Jumala kun eivät ole millään tavalla sama asia tai välttämättä edes samaa henkeä edustavia, vaikka hän kenties omaakin lestadiolaisen ja - kuin itsestään selvyytenä - kristityn identiteetin.
Jos minä näet vaivautuisin jotakuta uskovaisena itseään pitävää pilkkaamaan, niin kyllä se olisi esimerkiksi hänen hurskaan kaavun ottanut omahyväisyytensä, jota minä pilkkaisin.
Mutta en viitsi. Pitää olla kiltti, edes juhannuksena. Ja jouluna. Ja joskus muulloinkin. Kyllä vanha aatami näet aina ilkeitä sanoja neuvoo. On kiinni ihmisestä itsestään, miten korvansa niille kallistaa.
parannussaarnaajalta eli huomispäivän sankarilta Johannekselta kaulan. Ei kestänyt Herodeskaan nuhtelua ja mieltyi huoransa tyttären tanssiin. Näin tekevät parannussaarnaajan vihaajat tänäkin päivänä. Ensiksi he eivät usko Jumalan sanaa Jumalan sanaksi ja yrittävät valheilla katkaista parannus saarnaajalta kaulan. Raamattu sanoo:
Mark.6:14. Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.
15. Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.
16. Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.
17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.
18. Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.
19. Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.
20. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.
21. Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,
22. Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi,(tanssi) ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.
23. Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.
24. Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.
25. Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.
26. Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.
27. Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.
28. Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.
29. Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.
Kyllä tässä se äiti, Herodias konna on, ei niinkään tanssi. Hän vihasi Johannesta ja on murhan takana, vaikka ei naisena ehkä kyennyt sitä suorittamaan. Vaan hän onnistui teetättämään sen (avo)miehellään, kuningas Herodeksella, alaikäisen tyttärensä avustamana.
Herodias oli - kuten Raamattu kertoo - Herodeksen veljen Philippuksen vaimo, joka oli jättänyt miehensä ja mennyt yhteen kuningas Herodeksen kanssa. Ehkä Herodes oli vallanpitäjänä hänelle mieleisempi mies kuin Philippus ja ehkä hän halusi pitää asemansa maan ensimmäisenä naisena eikä siksi sietänyt Johanneksen kritiikkiä, joka horjutti hänen asemaansa ja (piilo)valtaansa.
Niinpä hän otti tyttärensäkin avuksi asemaansa pönkittämään ja vaani tilaisuutta, miten vaientaa parannusta saarnannut Johannes lopullisesti, surmata hänet.
Tytär viihdytti kuninkaan syntymäpäivävieraita tanssimalla heille. Yhtä hyvin hän olisi voinut soittaa heille, laulaa tai lausua heille runoja. Pääasia oli, että Herodeksen illallisvieraat viihtyivät.
Juhlamielellä oleva päivänsankari halusi palkita kauniin esityksen ja antoi avoimen lupauksen, että Herodiaksen tytär sai pyytää mitä vain ja hän sen täyttäisi. Osaamatta ilmeisesti aavistaa seurauksia.
Johannesta vihannut äiti näki hetkensä koittaneen. Kukaan ei voisi sanoa illallisvieraista sanoa, että hän oli raa´an murhan takana, kun hän panisi nuoren tyttärensä vaatimaan saarnaajan päätä lautaselle.
Herodeksella taas oli sosiaalinen asemansa illasvieraiden edessä ja paljon valtaa. Hän pelkäsi, mutta myös arvosti Johannesta, kertoohan Raamattu (Mark.6:20):
"Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä."
Herodias se tässä siten konna on, karsea, häikäilemätön nainen, eikä Herodeksella ollut kuningas Salomon älyä ratkaista tilanne viisaasti.
Tulee mieleeni sanonta, että "mies on pää, mutta nainen on se, joka sitä päätä kääntää".
Tanssi, liikunta, ruumiin taide, on siis aivan sivuseikka tässä Johanneksen surma-kertomuksessa. Se oli vain keino, jolla miellytettiin kuningasta ja illallisvieraita. Mutta yhtä hyvin keino olisi voinut olla jokin muu.
Else kirjoittaa olennaisen. Viha Johannesta kohtaan. Hän paheksui Herodeksen tapaa pitää veljensä vaimoa. Vaimo oli valmis taas tukkimaan parannussaaraajan suun. Olenaisinta ei ollut viihdyttämisen laatu. Hyvästäkin vopi tulla paha.
Parannusaarnalle on paljon tarvetta tanssiaisten osaltakin. Itse tanssista Luhter sanoo , ettei hän näe pahaa lasten pyörähtelystä . Näin voisi ajatella lapsen mielisestä pyörähtelystä. En ole tanssin kannattaja , mutta emme saa siitäkään tehdä evankeljumia suurempaa. tanssiin ja varsinkin Juhannukseen Suomessa liittyy paljon pahaa, juoppoutta, haureutta. Tappeluja ja ikäänkuin itsetuhoista käyttäymistä vesillä jne. Siinä on vääristyneen Juhannuksen koko kuva, noin kaunisteltuna...
22 Herodiaan tytär tuli silloin sisään ja tanssi, ja Herodes ja hänen pöytävieraansa olivat ihastuksissaan. Kuningas sanoi tytölle: "Pyydä minulta mitä vain tahdot, niin minä annan sen sinulle."
22 Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.
22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".
Kyllä Herodes näiden tekstien mukaan oli ihastunut huoransa tyttären tanssiin. Tuskin olisi runon lausumisesta luvannut näin isoa palkkiota.
kun Pyhä Henki vaikuttaa saarnatun sanan kautta. Hurskaat luterilaiset, jotka hyväksyvät huorien tanssin, eivät ole kestäneet sitä, vaan ovat haastaneet "hihhulit" oikeuteen kirkkorauhan rikkomisesta.