Ihmetyttää, kun ihmiset maksavat täyden hinnan talostaan, vaikka nukkuvat siinä kolmasosan ajastaan. Sen lisäksi useimmiten ollaan poissa kotoa työn vuoksi, arkisin keskimäärin kolmannes ajasta. Tähän päälle kaikki mahdolliset harrastukset ja lomailut, jotka vievät kallista aikaa kotona oleskelulta, onhan talo sentään kalliilla maksettu, täydestä hinnastaan.
Eikö jokaisen kannattaisi tehdä omakohtainen laskelma, paljonko talo saisi maksaa nämä kaikki seikat huomioiden? Aluksi pitäisi saada hinta-arvio talosta, joka olisi kaikin puolin oman maun mukainen. Seuraavaksi olisi laskettava kaikki se aika per vuosi, kun ei ole joko tietoisesti tai fyysisesti talon vaikutuspiirissä. Jos laskelmat osoittavat vaikkapa kolmanneksen saldoa talon taikapiirissä oleskelusta, olisi kait järkevää maksaa talosta vain kolmannes aiotusta maksimista. Arkkitehdin luomus olisi jätettävä pois mielestä ja tyydyttävä hieman vaatimattomampaan ratkaisuun.
Tämähän olisi todellista ihmisten tarpeet huomioonottavaa asuntopolitiikkaa, jota muiden muassa eräskin A. Aalto ajoi ponnekkaasti jo 20-luvulla. Tarvittaisiin kipeästi uusia visionäärejä, jotka saisivat ajettua rakennusmääräyksiin velvoittavat laskelmat edellä selostetusta, jolloin säästyttäisiin suunnattomalta turhan tilan rakentamiselta ja luonnonvarojen haaskaukselta.
Eikö jokaisen kannattaisi tehdä omakohtainen laskelma, paljonko talo saisi maksaa nämä kaikki seikat huomioiden? Aluksi pitäisi saada hinta-arvio talosta, joka olisi kaikin puolin oman maun mukainen. Seuraavaksi olisi laskettava kaikki se aika per vuosi, kun ei ole joko tietoisesti tai fyysisesti talon vaikutuspiirissä. Jos laskelmat osoittavat vaikkapa kolmanneksen saldoa talon taikapiirissä oleskelusta, olisi kait järkevää maksaa talosta vain kolmannes aiotusta maksimista. Arkkitehdin luomus olisi jätettävä pois mielestä ja tyydyttävä hieman vaatimattomampaan ratkaisuun.
Tämähän olisi todellista ihmisten tarpeet huomioonottavaa asuntopolitiikkaa, jota muiden muassa eräskin A. Aalto ajoi ponnekkaasti jo 20-luvulla. Tarvittaisiin kipeästi uusia visionäärejä, jotka saisivat ajettua rakennusmääräyksiin velvoittavat laskelmat edellä selostetusta, jolloin säästyttäisiin suunnattomalta turhan tilan rakentamiselta ja luonnonvarojen haaskaukselta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täältä löytyy muuten tilastoa asumisväljyydestä http://www.iut.nu/EU/HousingStatistics2004.pdf sivu 40. Eli Puolassa on haluamasi tavoitteet saavutettu 22 neliöllä per asukas.
Suomessa asutaan muuten ja paljon ahtaammis kuin esim. Ruotsissa, Hollannissa ja Tanskassa.
60- ja 70-luvuilla rakennettiin lähiöt mainitsemillasi periaatteilla. Eli paljon, pientä ja alhaisella laatutasolla. Siihen ollaan paljolti totuttu ja vieläkin silloin luotujen "standardien" mukaisesti asumisen taso on Suomessa huono.
Ei mene ihan logiikaan tuo perustelusi. Samaa ajattelumallia noudattaen autosta pitäisi maksaa vain yksi kahdeskymmenesneljäsosa, jos ajaa sillä vain tunnin päivässä. Alushousuista maksettaisiin vain yksi seitsämäsosa, jos niitä pitää vain yhtenä päivänä viikossa jne.