Mikä on asiantuntijaraadin mielipide paraasta kyntötraktorista 60 luvun alkupuolelta.Miulla oli 990 ruuvattu Browni verkut ja Majorir ei pärjänny.Nostolaitteen niksit ku oppi oli eto peli ja voimaa riitti,3x14 siivet sai kyytii savimaassa.majori ja verkumiehillä siipi vähemmin.Verkumiehen nykivää kättä ei brownikuskille tullu aurat ku meni maahan tulivat kyllä perässä eikä pyörä sutinut tcu toimi.oli jo sutimisenesto siihen aikaan keksitty.
Paras kyntöraktori
esko v
3411239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Kehnoja vehkeitä silloin, tänään samantehoisella takapotkulla vedetään 4x16, paranee nämäkin vehkeet ajan saatossa.
Siis äläpä vähättele. Super Majorilla kynnin hyvin kolmesiipisillä.
Valtion koetila Vakola testasi jo 50-luvulla traktoreita ja mittasi vetokykyjä jne.
Nuffield Universal DM4 veti testissä 221/-56 2460kp. Super-Major testissä 502/-64 1960kp. Vertailun vuoksi ryhmätestissä 954/-81 veti Valmet 702 2500kp, MF 590 2260kp, Ford 6700 2260kp, Fiat 780 1900kp, Belarus MTZ 800 2500kp, Zetor 8011 vertailutulos 2600kp jne. Valitettavasti noista kovista vetokone-Brauneista (heh, heh!) ei ole faktaa tietoa muista, kuin tuon Nuffin kanssa samanikäisestä 25D:stä ja sehän nyt ei mikään kaksinen vetokone koskaan ollut. Testissä 207/-56 saatiin vain 1260kp:n vetotulos.
Ei se voima vaan kokonaisuus painonsiirto ym tekijät tekevät hyvän kyntötraktorin,nuffissa keula kevyt voimaa kyllä oli mut kyntö oli aika taiteilua pyrki keuliin,taaveteissa oli kokonaisuus kohillaan sanottiinhan että maantiellä hidas mutta pellolla nopea tuo piti paikkansa kyllä ja kestävyys toista luokkaa kuin muissa briteissä.ketterä myöskin ja hallintalaitteet ja ajoltaan miellyttävä.Ja nostolaite ylivertainen siihenaikaan
Kyllä sitä vetovoimaa pitää olla ja mitä enempi,sitä parempi, kun esim. kovia savipeltoja aletaan kyntämään. Nuffeissa on aina ollut paljon painoa taka-akselilla ja nokkaan saa tarvittaessa vielä helposti lisäpainoa. Yrittäesään keulia traktori saa vielä paljon lisäpainoa vetäville takapyörilleen. Ja Nuffihan on aina ollut muutenkin hyvä menijä esim. mettässä korkean maavaran takia. Jos kattelee vanhojen käytettyjen traktoreitten hintoja ja arvostusta, niin kukaan sellainen, jolla lääkitys on kohdallaan, ei niin kauheasti Taavetteja kehu.
puhutte mutta fergun ylikäynyttä ei kyntö hommissa löydy!Muistan aikanaan Otavassa kokeiltiin ja todettiin etttä jo vanhoista 35.sta lähtien kyntö ominaisuudet omaa luokkaansa,kun osaa konetta käyttää ja säätää!Voimalla ruhjominen kuuluu ihan toisiin lajeihin ,kun kyntämiseen!
ylivertainen ole ollut, paskapuhetta.
Kyntö onnistuu yhtä hyvin merkillä kun merkillä ja jos ei onnistu saa vikaa hakea ratin ja istuimen välistä, ei se ferkku sen parempi traktori ole ollut eikä ole edelleenkään kuin muutkaan.
Vanha MF65:n esim. sietää peräänsä vain samat vältit, kuin pikku-Nuffi! Nelos-Nuffi on sentään taas paljon väkevämpi peli, kuin kolmonen ja on turha puhua jonkun MF35:n kyntöominaisuuksista Nuffien yhteydessä.
35-sella joskus pottupeltoa kyntelin. Nostolaiteen säätö kätevää, aina kun meinasi pyörä lipsua, hieman (kevyesti) nostolaitteella auroja ylös ja pitoa löyti taas. Tämä ei onnistu sellaisella nostolaitteella jossa aura nousee koko ajan kun vipuun kosket. Siis Massikalla voi säätää sentilleen kyntösyvyyden.
eihän se silti painavampia voi päihittää kuin tuossa hyvässä nostolaitteessa. Sen on patentoinut Herra Ferguson jo kauan sitten.
--aina kun meinasi pyörä lipsua, hieman (kevyesti) nostolaitteella auroja ylös ja pitoa löyti taas.--
Painonsiirto ei toimi jos pyörät lipsuu ja joutuu nostelemaan auraa, se siitä hyvästä nostolaitteesta.
Olet oikeassa, sillä alkeellisella harmaa-fergullakin pystyy jo noin kyntämään! ja taas mennään pari metriä eteenpäin ja taas auraa pikkuisen ylös jne. päästään sitä aina noinkin pelonpäähän. Mutta meilläpäin sanotaan pelaamiseksi.
Tuo toiminto oli automaattinen !
Työntövarrella tunnusteleva syvyydensäätö :D
on huonoin kaikista. Sen vetovastussäätö ei toimi alkuunkaan. Vasta sähköhallintaiset Valumöltin nostolaitteet alkaa pääsemään lähes 165-Ferkun tasolle, siis lähelle sitä.
Kyllä Ferkun nostolaitteet on hyvät.
Vanhassakin Valmetin nostolaite toimii kunnolla, et ole tainnut koskaan edes kyntää Valmetilla etkä tiedä mitä kirjoittelet.
Ferkussa ei ole muuta kun höpö höpö maine vanhaa hankkijalaista itsekehua!
Sanoinkin että ferku on kevyt ja pikkuinen. Mutta ei se niin men että pari metriä kerrallaan, vaan kun sormi nostolaitteen vivulla herkkänä, vauhti ei juuri hiljene kun heti keventää kun pyörä sutaisee, sitten taas hiljaa auraa alas. Siis vaati herkkää kättä herkällä hienolla nostolaitteella. Eikä se jälki mitenkään kärsi siitä että välillä keventelee.
On ollut omistuksessa, 903 & 705 ja niiden nostolaitteet oon huonoiksi todennut.
Massikan nostolaitteen tarkkuus on sen valtti, nostotehoja sais toki olla noissa jonkinverran enemmän.
Vanhan Davivi Brownion nostolaitteeen oli myös kehnot, 475 Natikan nostolaitteet oli kumpaakin Valmettia paremmat.
Myös kokemuksia ferkusta, viimeisin 390, mitä hyvää nostolaitteissa ja hydraulikassa? EI juurikaan mitäään, nosto laitteet seilaa ylös ja alas holtittomasti, ei oikein väli asentoa löydy, pumppu huutaa ylä asennossa sydäntä särkevästi jne....
Ai niin jotain hyvääkin 390 metsä mallin pumpun tuotto riittävä, käy hyvin esim hydrauli halkojan eteen, kunhan ensin ankkuroi halkojan maahan kiinni?? kokemuksia siitäkin pikku hiljaa hilaa konetta ylös päin, että hah hah! koko kapistukselle.
Kyllä noi 03-sarjan vallun nostolaitteet pelaa hyvin, omasta mielestä hyvä kyntö traktori tommonen 803 tai 903 voimaa löytyy ja nostolaite pelaa hyvin yhteen.
Mielestäni 05-sarjan nostolaite paljon huonompi kuin 03-sarjassa, sähkönostolaittet tietysti erikseen tosin valmetin autocontrol paras variaatio Boscista.
Ferkun nostolaitteet ei seilaa holtittomasti, sun tapauksessa on todennäköisesti käyttäjässä vika.
Valmetin nostolaitteen suurin puute on tarkkuuden puute. Pienet nostot ja laskut eivät mekaanisialla valmetin nostolaitehallinnalla onnistu. Vetovastussäädöissä Valmetissa korostuu nostolaitteen suurpiirteisyys ja suunnittelija-insinöörien ammattitaidottomuus.
Valmetilla kun laskee painavaa nostolaiteessa olevaa työkonetta jonkinverran alaspäin niin liike loppuu hirveellä rytinällä, toisinkuin Ferkun hienovarainen ja hallittu alaslasku.
Massikan pienikin liike hallintavivulla vaikuttaa välittömästi vetovarsien asentoon. Valmetissa pieni vivun liike ei vaikuta nostolaityeeseen mitenkään, vasta suurempi liike aiheuttaa jonkinmoista liikettä ja monesti liikaa.
Myös säädettävä lasku ja nosto nopeus, vasta kysymys? kauanko ferkku pitää esim. kolmisiipiset aurat ylhäällä kun sammuttaa koneen?? vastaus täältä noin 2-3 minuuttia, valmetti ainakin viikon sen pidemmästä ajasta ei kokemuksia.
Näppi häiriö:) ettei kukaan kerkeä huomauttamaan, terv sama.
Että on säädettävät nopeudet, mutta Valumöltin nostolaitteen toiminnan tarkkuus ei kuitenkaan päätä huimaa. Erot tulee esiin töissä joissa tarvitaan tarkkaa korkeuden tai vetovastuksen säätöä.
Tuo nuotolaitteen ylhäälläpysyminen moottorin sammuksissa ollessa on ominaisuus, ei vika.
Kunnon konemieshän ei jätäkkään koneita turhanpäiten ylös, vaan laskee ne oikeaoppisesti alas maahan.
EI KOSKAAN ENÄÄ
VALMETILLA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
..änkkäättä.Valmetit ja osa Ferkuista tulee Suolahdesta.Valmetti nielaisi Volvon ja seuraavaksi
lienee Ferku.Ja pian seuraa Fendt.
Joo ei tässä tosikkona olla mukavaa tälläinen pienimuotoinen väittely, mutta siitä huolimatta Valmetti on paras kyntötraktori ferkku sopii paremmin heinätöihin. :D
Mulla on 10-vuotias Ferkku mitä valmetti ei pysty nielaisemaan. Se riittää mulle ainakin seuraavaksi 20 vuodeksi, joten ei oo hätäpäivää:)
Hyvin sujuu kynnöt 5-siipisellä aina kun on tarpeen.
..fälttis olla sellaasta pyörän päällä olevaa mallia, joka aina silloin tällöin raapii jopa pellon pintaakin. Sellaasta ny vetelöö vaikka vanha 25A zetkakin.
pieni takapotkuvalmetti ja 4x16, eks aika hyvin 68 heppaselta, koskaan ei ole jäänyt aariakaan kyntämättä oli syksy kuiva tai märkä.
fergulla kyntäjien säädöt paikallaan,jos pitää vipua säätää välillä.Ensimmäisellä kiekalla säätää kohdalleen,niin ei tarvitse vipuun koskea kuin ylös nostaessa päisteessä.Kokemusta on eri malleista vuodesta -57.
ferguilla kynnettäessä käytetty sitä ulommaista nostolaitteen vipua.
Sisempi vipu lukittiin siihen asentoon, johon päisteessä aurat nostettiin.
Työntövarren vetovastuksensäädöstä lukituspalikat pois, jos sellaiset oli...
Ulommalla vivulla haettiin kyntösyvyys ja siihen kohti laitettiin se merkkilipukka ja eikun menoks....
Vetovastuksensäätö hoiti hommat ,korkeintaan jos pellossa oli kovempaa hiesua ja aurat vetovastuksen takia pyrki nousemaan liian matalaan, pikkasen sormenpäällä ulommasta vivusta syvyyttä lisää...
Sitä ns.painosiirtoa eli nostolaitteen portaatonta paineensäätöä olen monesti kaivannut näissä uudemmissa sähköllä toimivissa nostolaitteissa.
Se ylivoimainen ominaisuus esim. tarkoissa lanaushommissa...syksyllä sai ensilumet sulanhiekan päältä nätisti pois....
Näin on. Ei kolmevitosessakaan tarvi vipuja räpläillä, jos aura on oikeaa kokoa ja oikein säädetty. Korkeintaan jos kovin syvälle antaa pudota, niin silloin voi tulla veto-ongelmia. Silloin voi kyllä nakata kyntökitkat päälle, niin menee taas. Voimalla.
Ferguson -nostolaitteen säätöihin pitää tutustua, kun kerran sellainen on. Sepä ei aivan turha laite olekaan. Ja joka sitä moittii, ei ole siihen perehtynyt. Vieläpä 30-luvulla keksitty systeemi. Siihen aikaan muissa traktoreissa pelattiin pulttien, tappien ja kettinkien kanssa.
Myönnetään, että eiväthän ne 50-luvun ferguson-aurat kovin kummoisia laitteita ole. Onneksi traktorin nostolaite ja sen säätimet ovat niin hyvät, niin pystyy tekemään noilla auroillakin kaunista jälkeä. Täällä pohjoisessa en ole aikoihin nähnyt yhtä hyvää jälkeä, kuin kolmeviitosellani olen kyntänyt (tosin ajan kanssa). Varsinkin yksisiipinen 16-tuumainen ferguson-aura on karu peli. Ei kannatuspyörää (pikkutraktorilla pärjää ilmankin), vetokartun säätö muttereista ferguson-avaimella vääntäen ja siipi yleensä lyhyttä englantilaista mallia. Kääntää ja murentaa multamaata mukavasti, mutta muilla maanlaaduilla ei juuri voi kehua. Auraa ei kyllä yksinkertaisemmaksi voisi enää tehdä.
Monessa uudemmassa traktorissa on huonommat hydraulisäädöt kuin vanhoissa Fergusoneissa.
tuli justii se ominaisuus jolla ei oo mitään väliä.
Vai oli sulla kanssa Braunia ruuvattu. Naapurilla on niitä pari vielä ja kiroaa kanssa sitä jatkuvaa ruuvaamista, ei ehjää päivää tahdo kuulemma ne vehkeet nähdä.
meilläkin on kerran tehty kytkinremppa 990:aan. Muutamia muitakin korjauksia on tehty ; mmpolttimoita vaihdettu ja startti, niin ja akkujakin on joskus uusittu. että kyllä on tullu ruuvvattua tosi paljon. koneella ajettu suunnilleen pari kymmentä tuhatta.