* Mitä, jos et pääse??

Pientä galluppia tässä...

Mitä teet jos et pääse tänä vuonna sisään?
Jatkatko pääsykokeisiin lukemista vai lähdetkö etsimään uusi uria?

Kerro myös mihin hait ja monesko kerta kun olit kokeessa?

Itse hain maatalous-metsätieteelliseen. Ikäväkseni en todennäköisesti pääse sisään, olisi pitänyt lukea paremmin :) Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta pääsykokeista, ja omaa syytäni en valmistautunut kunnolla. Yliopistoon haluan kuitenkin ehdottomsti päästä, joten nyt5 töiden hakuun ja syksyllä aloitan luku-urakan uudelleen sekä käyn ehkä iltalukiossa pänttäämässä kemiaa.
144231
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Just tänään netistä luin tuloksia, eikä mun nimeä kyllä ikäväkseni listalla näkynyt. mulla vaan on menny jo eka välivuosi, ja opiskeluinto olis ollu ihan hirveä. sain poiskelupaikan ammattikorkeasta, ja aion kyllä mitä todennäköisemmin ottaa sen, mutta itsekin haluan yliopistoon. onneksi kuitenkin mahdolliset tulevat amk-opintoni sivuaa tulevaisuudenhaaveitani, että en usko että tuleva vuosi menee "hukkaan" muuten kuin ajallisesti. eikai se auta ku avoimeen vaan sitte ammatikorkean opiskelujen ohella.. nyt vielä vaan kyllä harmittaa ihan vietävästi.

Äänestä

Matikkaa hain lukemaan, ja jos en pääse ni käyn syksyl kirjottaas sen E:n ni on sit ens vuodeks varma paikka. Sit talvel ja kevääl vois vaik ulkomail käyä tms. juu tällast. Eka kerta ku haen.

Äänestä

Sellanen tuntuma jäi, aika vahva sellanen, että tämä tyttö ei pääse syksyllä alottamaan opintojaan. Toinen välivuosi siis eedessä. Opettajaksi haaveilen, joten jos vaikka sais sijaisuuksia tehtyä ja opiskelis samalla jotain avoimessa... Nautitaan nyt ensin kesästä ja murehditaan sitten syksyllä. Kurjaltahan se tuntuu, kun ei pääse, mutta ensikerralla onnistaa paremmin.Sellanen asenne päälle vaan, että ensi keväänä mennään sisään ja heittämällä! So life goes on....

Äänestä

Ikäv kyllä, opiskelupaikkaa maatalous-metsätieteelliseen ei varmaan irtoa. Ja aivan tyhmästä syystä: kun en mielestäni osannut vastata tarpeeksi moneen kysymykseen aloin arvailemaan monivalinnossa ja siitähän sitten rapisi todella paljon virhepisteitä. Ottaa tosi paljon päähän. Samoin harmittaa kun en lukenut kuitenkaan riittävästi.

Mulla myös yliopistoonh "pakko " päästä. Vaikeeta selittää, mutta haluan vaan sinne. Kaverini pääsi jo viime vuonna lukemaan kieliä ja sen kertoman mukaan siellä on niin mageeta!!! ;)

Äänestä

Joo, jos en nyt pääse niin en tiiä mitä teen ens vuojen..Opiskeluinto ylimmillään!! tuloksia ei vielä kuulunu, olen amkhon ja yliopistoon hakenut.Jännittääää!!
Lukion jälkeen 2 välivuotta eikä harmita yhtää vaikken sillon pääsy kouluun, koska olen kokenut niin paljon ja ala minne haluan on selvinnyt :) kaikkea on mahtunut kahteen vuoteen, englannin reppausta, espanjan ja ranskan kielen opiskelun aloittaminen, koiranpennun hankkiminen, lomat ulkomailla..eri alojen kurssien suorittaminen..työssä olo yms.
Mutta nyt alkaa tekeminen loppumaan ja motivaatiota opiskella on joten toivottavasti pääsen!!Nyt on ne työpisteet hommattu mistä jäiopiskelupaikka vaille ja nyt oikeesti tiedän mitä haluan opiskella. Luulempa että suoritan avoimia opintoja lisää jos en pääse kouluun.

Äänestä
  • Jos takana olisi jo kaksi välivuotta, niin mä kyllä stressaisin.

    Ensinnäkin ajattelisin, että mitä sitten jos en vieläkään pääse sisään? Kestäisinkö henkisesti tai taloudellisesti vielä lisää välivuosia? Onko elämänkokemus sittenkään niin arvokasta kuin ammattitutkinto?

    Toiseksi: Mitä jos olisin jo aloittanut opiskelut, olisin opiskeluissa suunnilleen puolessa välissä. Nyt aloitan alusta, mitä jos ala ei tunnukaan kivalta. Voinko enää vaihtaa alaa, siinäkin tuhraantuu taas lisää vuosia.

    Kolmanneksi, Muutunko kaveripiirissäni hylkiöski, muut opiskelevat tahoillaan. Minua pidetään kummajaisena, joka hengailee työkkärissä ja käy avoimen yliopiston humanistikursseja vailla mitään päämääriä. Kavereillani on omat asunot ja perhe, minä haaveilen edelleen opiskelijaboksista.. ja opiskelupaikasta...

    Äänestä

  • sun tilanteessa kirjoitti:

    Jos takana olisi jo kaksi välivuotta, niin mä kyllä stressaisin.

    Ensinnäkin ajattelisin, että mitä sitten jos en vieläkään pääse sisään? Kestäisinkö henkisesti tai taloudellisesti vielä lisää välivuosia? Onko elämänkokemus sittenkään niin arvokasta kuin ammattitutkinto?

    Toiseksi: Mitä jos olisin jo aloittanut opiskelut, olisin opiskeluissa suunnilleen puolessa välissä. Nyt aloitan alusta, mitä jos ala ei tunnukaan kivalta. Voinko enää vaihtaa alaa, siinäkin tuhraantuu taas lisää vuosia.

    Kolmanneksi, Muutunko kaveripiirissäni hylkiöski, muut opiskelevat tahoillaan. Minua pidetään kummajaisena, joka hengailee työkkärissä ja käy avoimen yliopiston humanistikursseja vailla mitään päämääriä. Kavereillani on omat asunot ja perhe, minä haaveilen edelleen opiskelijaboksista.. ja opiskelupaikasta...

    luokkaista

    Äänestä

  • sun tilanteessa kirjoitti:

    Jos takana olisi jo kaksi välivuotta, niin mä kyllä stressaisin.

    Ensinnäkin ajattelisin, että mitä sitten jos en vieläkään pääse sisään? Kestäisinkö henkisesti tai taloudellisesti vielä lisää välivuosia? Onko elämänkokemus sittenkään niin arvokasta kuin ammattitutkinto?

    Toiseksi: Mitä jos olisin jo aloittanut opiskelut, olisin opiskeluissa suunnilleen puolessa välissä. Nyt aloitan alusta, mitä jos ala ei tunnukaan kivalta. Voinko enää vaihtaa alaa, siinäkin tuhraantuu taas lisää vuosia.

    Kolmanneksi, Muutunko kaveripiirissäni hylkiöski, muut opiskelevat tahoillaan. Minua pidetään kummajaisena, joka hengailee työkkärissä ja käy avoimen yliopiston humanistikursseja vailla mitään päämääriä. Kavereillani on omat asunot ja perhe, minä haaveilen edelleen opiskelijaboksista.. ja opiskelupaikasta...

    ...

    Äänestä

  • sun tilanteessa kirjoitti:

    Jos takana olisi jo kaksi välivuotta, niin mä kyllä stressaisin.

    Ensinnäkin ajattelisin, että mitä sitten jos en vieläkään pääse sisään? Kestäisinkö henkisesti tai taloudellisesti vielä lisää välivuosia? Onko elämänkokemus sittenkään niin arvokasta kuin ammattitutkinto?

    Toiseksi: Mitä jos olisin jo aloittanut opiskelut, olisin opiskeluissa suunnilleen puolessa välissä. Nyt aloitan alusta, mitä jos ala ei tunnukaan kivalta. Voinko enää vaihtaa alaa, siinäkin tuhraantuu taas lisää vuosia.

    Kolmanneksi, Muutunko kaveripiirissäni hylkiöski, muut opiskelevat tahoillaan. Minua pidetään kummajaisena, joka hengailee työkkärissä ja käy avoimen yliopiston humanistikursseja vailla mitään päämääriä. Kavereillani on omat asunot ja perhe, minä haaveilen edelleen opiskelijaboksista.. ja opiskelupaikasta...

    kiire...

    Äänestä

  • sun tilanteessa kirjoitti:

    Jos takana olisi jo kaksi välivuotta, niin mä kyllä stressaisin.

    Ensinnäkin ajattelisin, että mitä sitten jos en vieläkään pääse sisään? Kestäisinkö henkisesti tai taloudellisesti vielä lisää välivuosia? Onko elämänkokemus sittenkään niin arvokasta kuin ammattitutkinto?

    Toiseksi: Mitä jos olisin jo aloittanut opiskelut, olisin opiskeluissa suunnilleen puolessa välissä. Nyt aloitan alusta, mitä jos ala ei tunnukaan kivalta. Voinko enää vaihtaa alaa, siinäkin tuhraantuu taas lisää vuosia.

    Kolmanneksi, Muutunko kaveripiirissäni hylkiöski, muut opiskelevat tahoillaan. Minua pidetään kummajaisena, joka hengailee työkkärissä ja käy avoimen yliopiston humanistikursseja vailla mitään päämääriä. Kavereillani on omat asunot ja perhe, minä haaveilen edelleen opiskelijaboksista.. ja opiskelupaikasta...

    kaverit ei ole tuollaisia :)

    Äänestä

Aloitin tosiaankin hakemisen yliopistoon jo heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen eli vuonna 1996. Nyt odotan, joko saisin vihdoinkin opiskelupaikan yliopistosta. Tiedän, että moni ei tätä jaksaisi ja luovuttaisi, mutta tiedän, että tarvitsen akateemisen loppututkinnon työllistyäkseni. Olen vajaakuntoinen ja sen avulla moni työ jää vain haaveeksi.

Heti ensimmäisen haun jälkeen olisin voinut (saatuani paikan sosiaalialan oppilaitoksesta) opiskella itselleni sosiaalialan opistotutkinnon, mutta päätin antaa sen jollekin sitä paikkaa enemmän haluavalle. Sen sijaan aloitin "urani" avoimessa yliopistossa. Tästä sitten viisastuneempana siirryin opiskelemaan kaupallisen alan opistotutkintoa, kun en päässyt yliopistoon pääsykoetta pitemmälle.

Valmistuttuani ylioppilaspohjaiseksi opistoasteiseksi merkonomiksi päätin lähteä entistä vankemmin avointa yliopistoa kohti. Kansanopistot ovat saaneet rahojani roppakaupalla, mutta avoimen yliopiston opintoja minäkin olen saanut suoritettua maisteritutkinnon verran.

Syitä pääsemättömyyteeni on monia. En ole aina voinut lukea, toisaalta en ole tuntenut kannustusta läheisiltäni ja samoin muutamat ihmiset ovat vieneet keskittymismahdollisuuteni.

Suosittelen avoimia yliopistoja eri kansanopistolinjojen kautta. Moni on saanut niiden ansiosta joudutettua omia opintojansa jopa vuosia.

Äänestä
  • ekaa kertaa haen, mmtdk elintarvikehommia. koe tuntui aika vaikeelta, vaikka muut toista väittävätkin. mulla yo- tod vuodelta 98, sen jälkeen välivuosi, sitten kokin opinnit ja nyt työelämää takana jo yli 5vuotta..mieli halajaa taas opiskelemaan, jotain muuta kuin keittiöhommia kiitos! jos ei nyt tärppää, ensi keväänä uudestaan, vankemmalla kokemuksella

    Äänestä

  • hansuliii kirjoitti:

    ekaa kertaa haen, mmtdk elintarvikehommia. koe tuntui aika vaikeelta, vaikka muut toista väittävätkin. mulla yo- tod vuodelta 98, sen jälkeen välivuosi, sitten kokin opinnit ja nyt työelämää takana jo yli 5vuotta..mieli halajaa taas opiskelemaan, jotain muuta kuin keittiöhommia kiitos! jos ei nyt tärppää, ensi keväänä uudestaan, vankemmalla kokemuksella

    Mä hain myös Mmtdk ja totesin, että en ollut lukenut ollenkaan niinkuin pitäisi. Monivalinnoissa pitää osata kaikki ulkoa!

    Kun en päässyt hakemalleni amk-linjallekaan, niin mulla ei oo mitään. Siispä olen nyt 12 vuoden koululaisputken jälkeen olen ilman opiskelupaikkaa. Tuntuu tosi oudolta.

    Mitä olette tehneet, töihin vai johonkin kansanopistoon tms?? Mitä kannattaisi tehdä?

    Vanhempani ovat tosin luvanneet elättää minua vielä muutaman vuoden ja kovasti tukevat pyrkimistäni yliopistoon.

    Äänestä

  • välivuoteen kirjoitti:

    Mä hain myös Mmtdk ja totesin, että en ollut lukenut ollenkaan niinkuin pitäisi. Monivalinnoissa pitää osata kaikki ulkoa!

    Kun en päässyt hakemalleni amk-linjallekaan, niin mulla ei oo mitään. Siispä olen nyt 12 vuoden koululaisputken jälkeen olen ilman opiskelupaikkaa. Tuntuu tosi oudolta.

    Mitä olette tehneet, töihin vai johonkin kansanopistoon tms?? Mitä kannattaisi tehdä?

    Vanhempani ovat tosin luvanneet elättää minua vielä muutaman vuoden ja kovasti tukevat pyrkimistäni yliopistoon.

    En juurikaan tiedä mmtdk:n opinnoista enkä oppiaineista. Suosittelen tässä vaiheessa katsomaan, mitkä aineet kiinnostavat sivuaineina ja myös sitä, olisiko jokin muu ala yhtä lähellä sydäntä. On mahdollista, että opiskelet esimerkiksi kansanopistossa jonkin sopivan approbaturin ja löydät samanhenkisiä ihmisiä. En tiedä, mistä olet kotoisin, mutta kannattaa etsiä sellainen linja, jossa voit tehdä avoimen opintoja ja jossa on mahdollisesti muita toivomaasi alaa tukevia sivuaineita.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


suunnitelma-B kirjoitti:

Pientä galluppia tässä...

Mitä teet jos et pääse tänä vuonna sisään?
Jatkatko pääsykokeisiin lukemista vai lähdetkö etsimään uusi uria?

Kerro myös mihin hait ja monesko kerta kun olit kokeessa?

Itse hain maatalous-metsätieteelliseen. Ikäväkseni en todennäköisesti pääse sisään, olisi pitänyt lukea paremmin :) Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta pääsykokeista, ja omaa syytäni en valmistautunut kunnolla. Yliopistoon haluan kuitenkin ehdottomsti päästä, joten nyt5 töiden hakuun ja syksyllä aloitan luku-urakan uudelleen sekä käyn ehkä iltalukiossa pänttäämässä kemiaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu