Missä kohtaa Raamattua kehoitetaan sitomaan ihmisiä synteihinsä?
Voi olla, että kohta löytyy, itse en sitä tiedä.
Sen tiedän, että syntejä kehoitetaan joissain tilanteissa sitomaan, mutta sielujako synteihin? Käsittääkseni syntejä voidaan sitoa, esim. henkivaltoja, että ihminen pääsisi vapaaksi. Ei niin, että ihminen tulisi sidotuksi.
Toivon rakentavaa keskustelua ja rehellistä Raamatun tutkintaa.
Voi olla, että kohta löytyy, itse en sitä tiedä.
Sen tiedän, että syntejä kehoitetaan joissain tilanteissa sitomaan, mutta sielujako synteihin? Käsittääkseni syntejä voidaan sitoa, esim. henkivaltoja, että ihminen pääsisi vapaaksi. Ei niin, että ihminen tulisi sidotuksi.
Toivon rakentavaa keskustelua ja rehellistä Raamatun tutkintaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä siinä on kyse omien syntien sitomisesta. Jos et anna anteeksi toiselle, niin sinullekaan ei anneta anteeksi, vaan silloin sidot omat syntisi itseesi kiinni.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."
niille ne on anteeksi annettu. Joilta te ne pidätätte, niiltä ne on pidetty taivaassa:" Ihan sanatarkasti ei ehkä ole, koska en jaksa etsiä raamatusta kohtaa. Näin sanoi Jeesus opetuslapsilleen ja samalla antoi vallan uskovaisille saarnata syntejä anteeksi/ pidättää anteeksianto.
että lestadiolaiset näin saavat julistaa. Epäilen. Itse olette tämän vallan itsellenne omineet. Käyttäkää sitä vain niihin heikkoihin ihmisiin, jotka teitä pelkäävät. Jumalan pelko on eri asia.
Siitähänj tässä on koko ajan kysymys, ketkä te.
Silloin kun seurakuntaoppi on väärä, silloin hämärtyy myöskin se raja, kenestä sanotaan näin, "kenelle te synnit anteeksi annatte".
Kun vanhoillislestadiolaisuudessa on seurakuntaoppi hämärän peitossa, monen muun kristinopillisen kysymyksen lisäksi, silloin voimme jättää tuon koko porukan ylhäiseen yksinäisyyteensä ja hengelliseen ylpeyteensä.
Muhimaan omassa "hyvä me" liemessään.
Eihän heidän elämänsä ole ollenkaan kadehdittavaa, surkuhupaisaa kylläkin.
Olet kyllä oikeassa, mutta unohdat sen, että myöskin lestadiolaisten joukossa on Jeesukseen uskovia. Silloin taivaan valtakunnan rajana on Pyhä Jumala ja hänen sanansa YKSIN. Lestadiolaisuudella on myös Jeesukseen uskovilla oma arvonsa hengellisenä kotina. Siellä ovat myöskin monet uskossaan heikot ja horjuvat, mutta kuitenkin meille rakkaat veljet ja sisaret.
Uskovaisille, hänen omilleen Jeesus antoi vallan antaa syntejä anteeksi katuvalle. Ei tätä valtaa ole niillä, jotka eivät sitä edes tunnusta...
Syntiä tekevä veli ja seurakunta
Matt.18:15. "Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin.
16. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä 'jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla'.
17. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin.
18. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu.
Te eksyneet lahkolais-parat ette ymmärrä näistä asioista mitään joten pidä sinäkin suusi kiinni kun sieltä tulee vain sammakoita!
Synteihin ei saa / saa sitoa ihmistä? Pysytäämpäs aiheessa.
Bibliasta hakusanalla, mutta en ainakan vielä onnistunut.
Käsitän niin, ettei kenelläkään ihmisellä ole oikeutta "sitoa ketään synteihinsä", vaan itse synti sitoo ihmisen, jos tämä ei halua tehdä synneistään parannusta.
15 Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.
16 Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.
17 Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano
seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.
18 Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.
19 Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka o
n taivaissa.
Puhutaan seurakunnasta, uskovaisista ihmisistä. Kun epäuskoinen tulee Jeesuksen luo, Jeesus vapauttaa hänet synneistään, siihen ei uskovaista palvelijaa tarvita. Sen jälkeen hän on seurakunnan jäsen.
hyvä raamatunkohta!Minulla on niin pahankurisia naapureita, että lähdenkin tässä sitomaan heidät, eiköhän käytös muutu kun näytän tämän raamatunpaikan. Kiito, kiitos sinulle!
Muista kuitenkin mahdollinen malka omassa silmässäsi, ennen kuin rikkaa menet naapurisi silmästä ottamaan ;) ja nuhtele sittenkin ensin... sen jälkeen, jos naapurisi jatkaa synnin tekoa, voit ottaa yhteyttä seurakuntasi vanhemmistoon.
Ovatko naapurisi uskossa? Jos ei, kerro heille vain Jumalan rakkaudesta, älä sido, tai nuhtelekaan!
Ei Raamattu käske sitomaan tai kiusaamaan ihmisiä, vaan kertomaan rakkaata Jeesuksesta, joka vapauttaa!
Oikeus antaa synnit anteeksi hanelle joka niin toivoo.
15. "Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut."
Kuka minua vastaan rikkoo, niin minun pitää yrittää sopia asia hänen kanssaan.
16, 17, 18, ovat asioita joita meidän ei kuulu tehdä.
19. Muistutus siitä miten meidän tulee toimia, sopia asiat kahdenkesken, vain näin kaikki voidaan antaa anteeksi.
Kristuksen Kirkkolaki
Kirjoittanut: Heino 28.3.2005 klo 19.00
Hyvä sanankuulija
Olet ottanut pätkän Jeesuksen vertauksesta kuninkaan pojan häistä. Matt.22:13 "Silloin sanoi kuningas palvelijoille: Sitokaa hänen kätensä ja jalkansa, ottakaa ja heittäkäät häntä ulkonaiseen pimeyteen; siellä pitää olemaan itku ja hammasten kiristys". Toinen tämänkaltainen vertaus löytyy Matteuksen 18 luvusta. Tätä lukua sanotaan Kristuksen kirkkolaiksi.
Jeesus puhui paljon vertauksilla ja näin pyrki arkielämästä otetuilla kuvilla selkeyttämään käsitystä Jumalan valtakunnasta. Vanhan Testamentin puolella paljon ennen Kristuksen syntymää, hänestä ennustetaan: "Hän avaa suunsa vertauksiin ja puhuu salat julki maailman alusta". Nämä vertaukset ovat meille äärettömän tärkeitä neuvoja, että osaisimme oikein uskoa. Ovathan ne itse Elämän Herran neuvoja.
Tätä vertausta on myös käytetty paljon väärin, ennenkaikkea katolinen kirkko on pitänyt tätä työvälineenä, pannen mm. Lutherin pannaan, samoin nyt ovat tehneet SRK:n hoitajat. Minullekin on sanottu, että minut sidotaan ja heitetään pimeyteen.
Panna eli sitominen on kuitenkin Kristuksen asettama ja oikea. Pannaa on toteutettu jo alkuseurakunnassa. 1 Kor.5:4,5 "Meidän Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen, teidän kokoontulemisessanne ynnä minun henkeni kanssa, meidän Herran Jeesuksen Kristuksen voimalla.
Annetaan saatanan haltuun lihan kadotukseksi, että henki autuaaksi tulisi Herran Jeesuksen päivänä".
Miksi Paavali näin kovan neuvon antaa, asia selviää 1Kor.5:1 "Täydellisesti kuuluu teidän seassanne huoruus, ja sen kaltainen huoruus, josta ei pakanatkaan sanoa tiedä, niin että joku isänsä emäntää pitää".
Tästä me ymmärrämme, minkälainen Jumalan sanan mukainen sitominen on. Täytyy olla julkinen synti, josta tulee uskovaista varata ja jos hän ei halua luopua synnistänsä, synti sitoo hänet. Synti sitoo aina, oli se hengen tai lihan saastaa. Ihminen, eikä seurakuntakaan voi ketään tuomita, vaan tuomio on Jumalan sanalla. Jumalan sanan tulee yksin hallita ja vaikka kuinka suuri joukko sanoo, että tämä on seurakunnan päätös, se on väärä, jos päätös ei ole Jumalan sanan mukainen.
Seurakunnalla ei ole sitomisvaltaa, vaan valta on Jumalan sanalla, ihan niin kuin tuossa vertauksessa kuningas itse meni katsomaan vieraita.
En minä tunne olevani sidottu, vaikka Rauhanyhdistys on sitonut, ne siteet eivät tule pitämään. Itse he ovat ilman häävatteita ja ovat itsensä pukeneet väärällä opillaan.
Sanoilla "itku ja hammasten kiristys" kuvataan sitä tilaa kun ihminen joutuu syntiin sidotuksi.
hätä ja ahdistus että pääseekö sitä taivaaseen.
Mutta ei noin katkeralla mielellä ole sinne mitään asiaa.
Jeesuksen sovintoveren ansiosta pääse Taivaaseen jokainen, joka siihen omakohtaisesti uskoo. Sinäkin, jos vain uskot.
Olipa hyvä sinun viestisi! Se menee hyvänä esimerkkinä, juuri tämmöistä tuomitsemista ei saa tehdä: "Mutta ei noin katkeralla mielellä ole sinne mitään asiaa". Tämä tuomio perustuu ihmisen omiin mielikuviin! Jumalan Sanan tuomio kyllä lähtee Jumalavaltakunnasta, mutta se ei saa lähteä meistä: 1Piet. 4:17. "Sillä aika on, että tuomion pitää Jumalan huoneesta alkaman. Mutta jos se ensin meistä alkaa, minkäs lopun ne saavat, jotka ei Jumalan evankeliumia usko?"
Sinun "tuomiosi" on minulle hyvin tuttu! Olet varmaan "hoitajia", tai ainakin olet ollut heidän oppilaana, juuri näin he tuomitsivat. Tämä on helppoa tuomitsemista, ei tarvitse mitenkään perustella, sanoo vain: Olet katkera ja tuolla sieluntilalla et pääse taivaaseen! Rukoillaanko yhdessä sinun puolestasi, että saisit tästä tunnon ja voisit tehdä parannuksen. Minä olen jo antanut sinulle anteeksi. että minut tuomitsit, mutta sinun tulisi saada myös Jumalan anteeksi anto. Sillä Jeesus imoittaa Johannekselle: Ilm. 18:20. "Ihastu, taivas, hänestä, ja te pyhät apostolit ja prophetat! sillä Jumala tuomitsee teidän tuomionne hänen päällensä".
Avaimet ja sen valta
Luther kirjoittaa "Avaimet" kirjassaan, että tuo on väärää opetusta, että ensin päästettäisiin taivaassa ja sitten vasta maan päällä:
"Kristus ei sano: mitä minä sidon ja päästän taivaassa, se on teidänkin sidottava ja päästettävä maan päällä, kuten harha-avaimen opettajat uskottelevat. Koska saisimme tietää, mitä Jumala sitoo tai päästää taivaassa?
Emme koskaan, ja niin muodoin avaimet olisivat turhat, eikä niistä olisi mitään hyötyä.
Vaan näin hän sanoo: kun te sidotte ja päästätte maan päällä, niin tahdon minä samalla sitoa ja päästää taivaassa. Mitä te sidotte ja päästätte (sanon minä), sitä en minä tahdo enää sitoa enkä päästää, vaan se on oleva sidottu ja päästetty ilman minun sitomistani ja päästämistäni; minun ja teidän tekonne on oleva yksi ja sama teko, eikä kaksi eri tekoa; minun ja teidän avaimenne ovat yhdet ja samat avaimet, eivät kaksi eri avainta. Näin Kristus velvoittaa ja sitoo itsensä meidän työhömme."
Tuon todistaa oikeaksi myös seuraava kohta: Luuk.15:7. Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.
Eli samanaikaisesti iloitaan taivaassa...
...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).