Minulla on siis haaveena oman kirjan luominen (kokemusta on melko vähän, mutta olen kyllä luova). Olen miettinyt jonkun aikaa mielenkiintoista aihetta ja tullut siihen tulokseen, että oma elämä on ollut sen verran vauhdikasta, että jo siinä olisi aihetta.
Eli mitä mieltä olisitte kirjasta, jossa jotkut tapahtumat ovat tapahtuneet ihan oikeasti, osa tapahtumista on liioiteltuja ja osa on ihan vaan fiktiota?
Aiheeksi olen siis ajatellut kaukorakkautta, opiskelua, itsenäistymistä ja sitä, miten elämä voi yllättää silloin, kun sitä vähiten odottaa (eikä aina mitenkään hyvällä tavalla). En halua tarkemmin selostaa, mutta uskoisin saavani tuosta jännittävän kirjan. Mitä mieltä olette aiheesta?
Ps.Onko salanimellä kirjoittaminen ok ja sallittua? Jos joskus saisin kirjan aikaiseksi ja jos siitä vielä tulisi suosittu (epätodennäköistä, tiedän), niin en haluaisi siinä tapauksessa omaa nimeä julkisuuteen. Kirjoittamisen hauskuuden takia minä haluaisin kirjoittaa kirjan. Siinä saisin päättää itse juonesta ja tapahtumista.
Eli mitä mieltä olisitte kirjasta, jossa jotkut tapahtumat ovat tapahtuneet ihan oikeasti, osa tapahtumista on liioiteltuja ja osa on ihan vaan fiktiota?
Aiheeksi olen siis ajatellut kaukorakkautta, opiskelua, itsenäistymistä ja sitä, miten elämä voi yllättää silloin, kun sitä vähiten odottaa (eikä aina mitenkään hyvällä tavalla). En halua tarkemmin selostaa, mutta uskoisin saavani tuosta jännittävän kirjan. Mitä mieltä olette aiheesta?
Ps.Onko salanimellä kirjoittaminen ok ja sallittua? Jos joskus saisin kirjan aikaiseksi ja jos siitä vielä tulisi suosittu (epätodennäköistä, tiedän), niin en haluaisi siinä tapauksessa omaa nimeä julkisuuteen. Kirjoittamisen hauskuuden takia minä haluaisin kirjoittaa kirjan. Siinä saisin päättää itse juonesta ja tapahtumista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuossahan kuvailet hyvin tarkasti minun käsikirjoitukseni rungon: "jotkut tapahtumat ovat tapahtuneet oikeasti, osa tapahtumista on liioiteltuja ja osa ihan vaan fiktiota. Aiheeksi.... kaukorakkautta, opiskelua, itsenäistymistä ja sitä, miten elämä voi yllättää kun sitä vähiten odottaa (eikä mitenkään hyvällä tavalla)" Siis paljoakaan tuon tarkempaa kuvausta tarvita, jos yksityiskohdista ja nippeleistä (kirjoitustyyli jne.) vaietaan.
Oman kässärini kirjoittaminen oli nautinto ja tarina venyi ja paukkui reippaasti yli viidensadan A4:sen vaikka alunperin olin tähdännyt johonkin korkeintaan 250:n liuskaan.
Minun mielestäni tuo on hyvä aihe, josta on suht helppoa ja leppoisaa kirjoittaa. Ainakin itse tykkäsin väkertää omaa tarinaani ja lopulta, kun sain sen valmiiksi olin pahoillani siitä että se loppui jo.
Aloita ihmeessä kirjoittamaan. Siihen jää koukkuun.
Niistä pseudonyymeistä voi kaiketi sopia kustantajan kanssa. En tiedä sanoa kun en ole vielä ollut tarinani mahdolliseen kustantajaan yhteydessä.
Salanimen käyttö on sallittua.