hei vaan!!! olen niin yksin ... olisi ihanaa kun vierellni olisi joku jota saisi rakastaa...
olen niin yksin
mamma1979
112058
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jotka riutuvat aina vaan...alkoholi nyt seuralaisena, jee hyvin menee...
mä oon kyl ihan selvin päin
Kippis ja reset-nappulaa.
Jos tässä on 40% "linnaketta" niin mitähän se loppu on, ei ainakaan maistu kaksiselta. Miten veli venjalainen tekee votkansa niin pahanmakuiseksi.
Keskityn nyt Äänisen aaltoihin.
Myös minä niin yksin. En mitään muuta halua niin paljon kun jonkun vierelleni edes hetkeksi. Mutta se on mahdottomuus kun kukaan ei ikinä halua minua.
kerro jotain itsestäsi..
Pieni Silkkinen nro II nukkuu joten minäkin olen yksin.
"Mutta se on mahdottomuus kun kukaan ei ikinä halua minua."
Väärä asenne. Oikeasti sinä olet haluttavampi ja hehkeämpi kuin minä, katso nyt, minulla on pelkkä ulkokuori ja siitä huolimatta minä vedän ihmisiä puoleeni!
Sinusta henkii jotain epämiellyttävää joka pitää ihmiset sinusta loitolla. Ehkä se on asenne, ehkä se on depressiivisyys, mutta tuskin se on kokonaisuus.
Minä puhun kokemuksesta.
Kun minä tulin Suomeen, niin minulla oli suuren maailman asenne ja minua pidettiin siksi leuhkana, mutta oikeasti minua vaivasi ikävä takaisin.
Ihmiset tekee kummallisia johtopäätöksiä ja sitten ne ovat ihan varmoja mielipiteistään.
Myönnän että mulla on masentunut ja negatiivinen asenne, koska olen liian monta kertaa pettynyt ihmisiin ja elämään, olen katkera kun minun kohdalle ei ole onni tullut.
Olen hyväsydäminen,mukava kun minuun tutustuu, mutta liikaa ikäviä asioita kokenut. minulla olisi paljon annettavaa naiselle jos joku antaisi mahdollisuuden näyttää sen. Etelä-Suomesta olen ja sinua nuorempi.
masentunut ja väsynyt koko elämään,ei vierelläni näkynyt ihmistä kun sitä kipeimmin olisin tarvinnut.
Nyt kun olen masennuksesta parantunut,ihmisä vierelläni on joskus liikaakin.
Kyllä se on aivan totta että iloinen ja reipas,elämänmyönteinen ihminen vetää ihmisiä puoleensa.
Ei kukaan jaksa ja halua sellaisen ihmisen lähellä olla,joka on mustaakin mustempi.
Jospa yrittäisit unohtaa menneet ja katsoa vain eteenpäin,kyllä se onnikin sinua siellä odottaa,kun vaan olet sen valmis vastaanottamaan:)
"Kirjoittanut: minä olin 24.6.2006 klo 15.40
masentunut ja väsynyt koko elämään,ei vierelläni näkynyt ihmistä kun sitä kipeimmin olisin tarvinnut. "
Näin oli minullakin.
"Kyllä se on aivan totta että iloinen ja reipas,elämänmyönteinen ihminen vetää ihmisiä puoleensa.
Ei kukaan jaksa ja halua sellaisen ihmisen lähellä olla,joka on mustaakin mustempi. "
Minun ympärillä kyllä jaksetaan olla vaikka minä olen kiukkuinen ja katkeroitunut. Se, että olin masentunut, ei tarkoita etteikö syy masennukseeni olisi väärä. Minun synkkä maailmankuvani oli tasan oikea: Me elämme maailmassa joka on mielisairas. Se, että "sopeudut yhteiskuntaan" tarkoittaa, että olet menettänyt järkesi. Se, ettei sinun elämäsi pelitä ei johdu sinun huonommuudestasi vaan siitä että me elämme myrkyllisiä aikoja.
Minä olen siirtynyt henkiseen Impivaaraan, jossa koetan olla välittämättä terrorismin vastaisesta sodankäynnistä, Buju Bantonista, tangokuninkaallisista ja digitelevisiosta. Minä en myös turhaan kuvittele, että jos saan orjatyöpaikan se johtaa myöhäisemmässä vaiheessa lakeja ja ihmisoikeuksia kunnioittavan vakituisen työpaikan saamiseen. Hulluhan minä olisin. Mistä lähtien ovat rosvot antaneet saaliinsa takaisin ryöstetylle.
Ei aikuisten pidä uskoa lasten satuihin eikä rakennella pilvilinnoja.
Mutta ehkäpä se on niin, että minun kaltaiseni narsistit ja friikit ovat niitä jotka kuorivat ne mukavat naiset päältä pois. Sellainen kiltti tyttö joka ahdistuu ja masentuu pakertaessaan ikuisessa orjapyörässä kunnes loppuunpalaneena rupeaa puhumaan itsekseen metrossa jää yksin.
Kerrankin konnamaailman kieroutunut logiikka toimii minun hyväkseni.
Muistan Riki Wilchinsin, joka on laineita herättänyt kovaääninen lesbo, sanoneen että masennus on nieltyä vihaa. Rakkaat naiset, teitä on kusetettu läpi elämänne niin ettette tunne edes sitä tunnetta kun sisällä kiehuu vaan se muuttuu masennukseksi.
Kerran ajelin aavikolla yöllä ja kartan mukaan edessä oli kaupunki. Toivoin pääseväni sinne hotelliin nukkumaan. Kun pääsin sinne, se kaupunki olikin aavekaupunki. Ne ovat kolkkoja yöllä.
Masentuneet ihmiset levittävät voimattomuutta ja uupumusta ympärilleen, ne ovat kuin aavikko, mutta minä olen kuin tuo aavekaupunki. Aavekaupungit kiehtovat ihmisiä kaikessa kolkkoudessaan, mutta aavikko vie voimat.
Pitää vihata ja raivota se sisällä oleva viha pois. Sitten voit kuihtua sellaiseksi aavekaupungiksi odottamaan lopullista iän tuomaa romahtamista.
Turha luulla että tämä kulttuuri, yhteiskunta, Suomi, EU tai vaikka ev.lut. kirkko haluaa antaa sinulle mitään, kaikki vain ovat ottamassa. Loisia.
Aavekaupunginkin tarina on se, että alueella oli ollut metalleja ja ne oli louhittu loppuun ja kaupunki jäänyt tyhjilleen. Kun loiset eivät enää löydä sinusta mitään, ne jättävät sinut rauhaan.
Enkä mä nyt hakeutuisi sen perusteella mutta hyvä että pidät edes itsesi ulkonäöstä, ja tunnutkin hyvinkin tietyn sukupuolisesti ajatelemaan maailman olevan suuri kupla.