Hirsitalossa asuvat kertokaa kuukausittaiset sähkölaskunne? Haluaisin tietää juuri eriatämättömän hirsitalon sähkökustannuksista. Itse olen rakennuttamassa n.150 neliöistä, 1 1/2 kerroksista 202mmx220 hirsitaloa kuusilamellista.
hirsitalon sähkölaskut
faktaa
182118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mutta joku tekee sinulle lämmityssuunnitelman. Pyydä erittely lämpöhäviöistä -30 asteessa (keskeisessä Suomessa). Ilman vaihtaminen, ikkunoiden läpi johtuva lämpö, ovien läpi ja seinärakenteen läpi. Kattorakenteen läpi ja lattiarakenteen läpi niinikään.
Interpoloit lukemat noin 2 asteeseen (vuoden keskilämpö) ja kerrot vuoden tunneilla 8760. Saat lämpöhäviöihin menevät vattitunnit.
Ilmanvaihto on tietenkin oma lukunsa. 2 asteessa jo käytetään isompaa ilmanvaihtoa kuin tulipalopakkasilla. Mutta ilmanvaihdon voit pitää omanansa laskelmissa. Laske se eri litramäärillä eri lämpötiloissa.
Laskenta ei pitäisi olla ylivoimaista kykenevälle suunnittelijalle. Me teemme tuon laskelman jokaiseen sähkölämmityskohteeseen.
Itselläni on noin 150 m2 lämmintä alaa 1 kerroksessa. Taloni on 210 mm pyöröhirrestä. Sähköä en halunnut missään tapauksessa ottaa, koska se taitaa olla kallein energiamuoto tällä hetkellä. Talo lämpiää pelleteillä ja vuotuinen energiankulutus on noin 20-22000 kwh lämmitys+ käyttövesi. Yläpohjassa on 40 cm ekovillaa ja alapohjassa 15 cm styroxia. Pelletti maksaa noin 15,5 p/kwh. Olen haastatellut insinöörejä hirsitalosta ja arvio on se, että talo vie 10 % enemmän lämpöä kuin vastaava pystyrunko/muovi talo.
Minulla vie tavallinen pystyrunko-muovitalo 22000 kWh lämmityssähköä 215 m2 alalla. Ilmastointi on normaali 75 l/s keskimäärin LTO:lla. Vähensin luvuista kotitaloussähkön ja muut ilmaislämmöt kuten sinäkin.
Yösähköä menee 80% ja päiväsähköä 20%. Lämpötilan vaihtelu on +/-1 aste. Eli aamuyöllä klo 5-6 nostetaan huoneitten lämpöä 2 asteella.
210mm puuta vastaa 100mm villaa... että aloita laskeminen siitä.
Kyllä. 210mm puuta vastaa 100 mm villaa. Laboratoriossa ja k-arvoilla mitattuna. Hirrellä on myös muita ominaisuuksia mitä villalla ei ole. Esim. keväällä ja syksyllä massiivihirsiseinä vastaanottaa huomattavat määrät auringon lämpöä. Runko painaa noin 35 tonnia ja se on erittäin hyvä lämmönvaraaja. Se missä tulee takkiin verrattuna pystyrunkoon on sydäntalvi. Massiivihirsirakennus on myös erittäin viileä kesällä. Meillä oli viime kesänä sisällä suurin lämpötila noin 22 astetta. Ja ainahan kannattaa tehdä kompensaatiolaskelmat, eli katolle ja alapohjaan hieman enemmän eristettä.
Tuo puun lambda-normaalinen kummittelee aina välillä, joten nyt taitaa taas olla pieni muistutuksen hetki. Eli puun lambda-normaalinen on 0,12W/m2K 14% kosteuspitoisuudessa (RakMk osa C3, taul.1), mineraalivilla seinärakenteessa 0,04W/m2K (tyyppihyv.mukaan). 100mm lämpöeriste vastaa 300mm puupaksuutta, käytännössä hirsiseinässä on ohuempia kohtia ja halkeamia, joten seinäpaksuuden tulee olla suurempi.
Normit (U>0.25W/m2K) täyttävä rankarakenteinen villatäytteinen seinä tulee 175mm seinä-/villavahvuudella, käytännössä usein käytetään 200mm paksuutta. Vastaava hirsiseinän paksuus tulisi olla >500mm, joten hirsirakenteiden yhteydessä joudutaan käyttämään kompensaatioperiaatetta.
Puurakenteen ominaislämpö on murto-osa tiili- tai betonirakenteiden vastaavasta ominaislämmöstä, mutta toisaalta hirsirakennus on selvästi parempi kuin levy-/rankarakenteinen seinä. Eli hirrella on kykyä tasata lämpötilavaihteluita määrätyissä rajoissa. Kosteuden tasauskyky on minimaalinen ja käytännössä sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Tällä en ota enempää kantaa hirsirakentamiseen, se on ihan mukava ja hyvä materiaali oikeaan paikkaan, mutta en voi olla ihmettelemättä näitä markkinointipuheita, joissa tosiasioita pidetään toisarvoisina faktoina.
Tuo puun lambda-normaalinen kummittelee aina välillä, joten nyt taitaa taas olla pieni muistutuksen hetki. Eli puun lambda-normaalinen on 0,12W/m2K 14% kosteuspitoisuudessa (RakMk osa C3, taul.1), mineraalivilla seinärakenteessa 0,04W/m2K (tyyppihyv.mukaan). 100mm lämpöeriste vastaa 300mm puupaksuutta, käytännössä hirsiseinässä on ohuempia kohtia ja halkeamia, joten seinäpaksuuden tulee olla suurempi.
Normit (U>0.25W/m2K) täyttävä rankarakenteinen villatäytteinen seinä tulee 175mm seinä-/villavahvuudella, käytännössä usein käytetään 200mm paksuutta. Vastaava hirsiseinän paksuus tulisi olla >500mm, joten hirsirakenteiden yhteydessä joudutaan käyttämään kompensaatioperiaatetta.
Puurakenteen ominaislämpö on murto-osa tiili- tai betonirakenteiden vastaavasta ominaislämmöstä, mutta toisaalta hirsirakennus on selvästi parempi kuin levy-/rankarakenteinen seinä. Eli hirrella on kykyä tasata lämpötilavaihteluita määrätyissä rajoissa. Kosteuden tasauskyky on minimaalinen ja käytännössä sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Tällä en ota enempää kantaa hirsirakentamiseen, se on ihan mukava ja hyvä materiaali oikeaan paikkaan, mutta en voi olla ihmettelemättä näitä markkinointipuheita, joissa tosiasioita pidetään toisarvoisina faktoina.
No sieltä tuli tietoa tuutin täydeltä. 210 mm hirrellä varaus on joku 105-115 mm valmistajasta riippuen. ELI, minun taloni pitäisi näihin arvoihin nojaten olla SUUNNATTOMAN suuri energiasyöppö, mutta polttoaineen kulutus on silti erittäin kohtuullinen, miksi? 210mm hirsiseinän u-arvo on useiden virallisten papereiden mukaan 0,59w/m2K eli ainakin 2 x kylmempi kuin pystyrunkorakenne, mutta asiaa seuranneena ja hirsitalossa asuneena täytyy todeta että luvut ei näköjään kerro aivan kaikkea...
Paljonko vaihtuu ilmaa sekunnissa?
Odottaisin näiden lukujen lisäksi sinulta laskelmaa talosi energiankulutuksesta. Kun tunnet vaipan eri osien U-arvot ja pinta-alat sekä ilmnvaihdon ja myös talon sijainnin, niin voisit laskea mistä talosi energiankulutus muodostuu.
Eihän ikiliikkujaa ole vielä(-kään) keksitty, joten energian tuotto ja kulutus ovat sinunkin talossasi tasapainossa. Ja siihen rakennusmateriaalilla välittömästi ei ole mitään vaikutusta. Välillisiä vaikutuksia syntyy rakenteiden massiivisuudesta ja varauskyvystä, niiden kulutusta pienentävä vaikutus on enimmillään n. 2-5% kokonaiskulutuksesta.
Evät nämä mitään laske. Parjaavat vain teoriaa ja käytäntöä ja pöyhkeitä suunnittelijoita kun eivät muuta fysiikan lakeja.
Usko pois vain, kyllä se hirsi on surkea eriste villaan verrattuna. Käytännössä siis hirsi seinän u-arvo ei ole edes puolta tavallisesta seinästä.
Varaavuudesta sen verran, että jos seinä lämpiää auringossa, niin sen varaus on kyllä haihtunut seuraavan yön aikana. Puun ominaislämpökapasiteetti on varsin heikko ja koska seinä on ulkoseinä ja sen toinen pinta on lämmintä sisätilaa vasten ja toinen pinta kylmempää ulkoilmaa vasten, niin ei vadi kovinkaan suurta aivokapasiteettia että ymmärtää, mihin suuntaa se hirren "varastoima" lämpö siirtyy.
Joo, eihän nuo fysiikan lait päde tavallisessa elämässä, nehän on vain insinöörien ja fyysikoiden keksimiä ihmisten kiusaksi.... (ironiaa). Yritä näille sitten selittää että miksi heidään mielipiteensä on kertakaikkisen virheellinen ja perustuu johonkin muuhun kuin faktaan.
nuo kaksi. Laskeminen on ihan hyvä juttu ja teorioitakin tarvitaan, mutta kun puhuvat fysiikasta niin muistakoot että siinä tieteessä asiat vahvistetaan viime kädessä kokeellisesti. Talossa seinän U-arvo on vain yksi tekijä energiatalodessa, monella muullakin asialla voidaan siihen vaikuttaa. Joten loppuviimeksi kWh/m2 tai /m3 aikayksikössä samoissa olosuhteissa joka talossa erikseen antaisi pohjaa vertailulle. Ja silti jää väittelylle tilaa, että mikä yksityiskohta nyt mitenkin vaikuttaa. Ärsyttää kun esittävät niin suurta tietäjää ja ovat niin läpinäkyvästi sen yhden rakennustavan kannattajia!
Se on mielipide että hirsitalossa asuvan mielestä seinät ovat lämpöisen tuntuisia ja energiaakaan ei kulu juuri tavallista enempää. Se taas on fakta että hirsiseinän läpi sujahtaa yli kaksinkertainen energia määrä... u-arvo ei ole pelkää teoriaa, vaan kokeellisesti todettu asia.
Korvien välistä tämä paljon on kiinni. Jos asuu hirsitalossa, niin arvomaailma on sellainen että ei tunnu pahalta vaikka pakasella joutuukin vetämään villapaidan päälle ja villatöppöset jalkaan. Viltin kanssa on kiva istua takan edessä kuumaa rommia naukkailemassa.
Taas tuli pelkkä mielipide: "hirsiseinän läpi sujahtaa yli kaksinkertainen energia määrä". Jos vetoat fysiikkaan ja puhut luvuilla, niin kertoisit edes mitä vertaat mihin. Tuo lauseesi on täyttä potaskaa ja tyhjän arvoista sellaisenaan. Totta varmasti on että yleensä tavallisen hirsiseinärakenteen U-arvo on huonompi kun sitä verrataan yleisesti käytettyyn mineraalivillaeristeiseen seinään. Mutta lukujen esittämien vaatii jo paljon enemmän. Ja vielä kerran: seinän U-arvo on vain YKSI tekijä talon lämpötaloudessa.
Arvomaailma, mieltymykset ja mielipiteet ovat kokonaan toinen asia (mutta tärkeä), ne eivät liity mitenkään koviin tieteisiin. Näyttää vain siltä että täällä vedotaan fysiikkaan omaa arvomaailmaa mainostaakseen.
Siis fysiikkaan on syytä vedota, kun on omat vastuut kyseessä. Suunnittelussa jos mitoitat lämmityksen alakanttiin jollain nyrkkisäännöillä, niin miten selität asian oikeudessa. Näitä juttuja kun puidaan oikeudessa, mitä maallikko ei utopioissaan tajua.
Konsulttivastuuvakuutus edellyttää laskelmia esitettäväksi. Prujaus ei kelpaa, koska se on ns. törkeää aiheuttamista ja korvauksia ei tule vakuutuksista. Kun sitten teemme laskelmia on käytettävä arvoja, mitä kirjallisesti meille ilmoitetaan. Onneksi hirsirakenteissakin on oltava arkkitehdin kirjaamat U-arvot. Käytämme niitä.
Meuhkaa sinä arkkitehdeille, jotta miksi panevat tuollaisia arvoja kuten 0,5 tai 0,6. Jotta miksi siinä ei ole niinkuin muissakin taloissa 0,22, 0,19 tai 0,15. Me täällä laskentapäässä kopioidaan kyllä mikä tahansa U-arvo noista papereista. Ja säilytetään tarkasti tiedon lähde arkistossa. Periaatteessa kopioidaan, mutta minulla on otsalumpio tullut allergiseksi noille väärille U-arvoille. Jos joku esittää kevythirrelle U-arvoa 0,27, niin soitan kyllä arkkitehdille ja vaikka kenelle.
Tässä uhoa taas pitkästä aikaa. Antakaa vaikka mitä arvoja mutta kirjallisesti. Ihan rennosti vaan. Minä en maksa alimitoitusta. Sen verran varmistelen vaikka fysiikan lakeja käyttämällä.
Meillä kun ei ole valitettavasti mitään muuta pitävää. Mutu ei kelpaa lakituvassa eikä tietämättömyys vapauta vastuusta.
Niin että miksi puhun lakituvasta? Olen ollut asiantuntijatodistajana viimeksi Pasilan oikeustalolla jonkun kohelluksista. Herätkää hyvät ihmiset! Nämä ovat tärkeitä asioita. Jollekin. Ei tietenkään kaikille.
Tulipas sohastua arkaan paikkaan... Tunteet näyttävät kuumenevan niinkuin hyvässä keskustelussa pitääkin. En ole väittänyt että insinöörien laskelmat eivät päde. Olen esittänyt omat kokemukseni hirsitalossa asumisesta. Enkä halua loukata ketään. Seuraan polttoaineen kulutusta jne.. koska olen mukana eräässä työtehoseuran tutkimuksessa koskien kotitalouksien pellettipolttimia ja niiden toimintaa.
Täällä kun on tuota suunnitteluvoimaa niin tässä teille arvoja joiden perusteella voitte laskea taloni kokonaisarvot: 210 mm pyöröhirsiseinää 134 m2, 3 krt mse ikkunoita 16 m2 u-arvo 1,6, 3 normaalia ulko-ovea. Koneellinen poisto virtaus 25 L/s ei talteenottoa. Korvausilmaventtiilit ikkunoiden päällä, vesikiertoinen lattialämmitys, alapohjassa 1,2 metrin levyinen vaippa norm 15 cm styrox (kiertää sokkelin ulkoreunaa), keskellä 10 cm. Yläpohjassa normaali hs-muovi jonka päällä puhallus selluvilla (ekovilla) 40 cm. Talo sijaitsee keski-suomessa. Lattialämmityksen teho laskettu 9 kw 5c lämpötilan laskulla.