Hei!
En yleensä kirjoittele tälle palstalle mutta nyt on pakko. Minulla todettiin keskivaikea masennus ja sos.tilanteiden pelko Jouluna 2004. Oli oma yrityskin mutta työuupumus tuli ja vei. Lapsuuskin meni alkoholistivanhempien ja skitsofreenikkoäidin varjossa. oon kärsiny ikäni sos. tilanteiden pelosta joka on välillä parempana. Nyt olen ollu vuoden jo työelämässä vieraan palveluksessa. toimenkuvani muuttui jokin aika sitten ja välillä tuntuikin että kiva että pärjään työelämässä.. nyt taas oon niin puhki ettei jaksa töiden päälle yhtään mitään..oon aika lopussa. Haluaisin hakea sairaslomaa mutta tympäsee tää tilanne kun olen saanut vastuullisemman työn ja kivan työpaikan. mää vaan en jaksa. meillä on kehitysvammainen tyttö.. ja terve poika,tyttö aloittaa erityiskoulun syksyllä.haluaisin niin olla
hyvä äiti. Tuntuu vaan että työ vie kaikki mehut ja en jaksa hoitaa muita velvollisuuksiani.
En yleensä kirjoittele tälle palstalle mutta nyt on pakko. Minulla todettiin keskivaikea masennus ja sos.tilanteiden pelko Jouluna 2004. Oli oma yrityskin mutta työuupumus tuli ja vei. Lapsuuskin meni alkoholistivanhempien ja skitsofreenikkoäidin varjossa. oon kärsiny ikäni sos. tilanteiden pelosta joka on välillä parempana. Nyt olen ollu vuoden jo työelämässä vieraan palveluksessa. toimenkuvani muuttui jokin aika sitten ja välillä tuntuikin että kiva että pärjään työelämässä.. nyt taas oon niin puhki ettei jaksa töiden päälle yhtään mitään..oon aika lopussa. Haluaisin hakea sairaslomaa mutta tympäsee tää tilanne kun olen saanut vastuullisemman työn ja kivan työpaikan. mää vaan en jaksa. meillä on kehitysvammainen tyttö.. ja terve poika,tyttö aloittaa erityiskoulun syksyllä.haluaisin niin olla
hyvä äiti. Tuntuu vaan että työ vie kaikki mehut ja en jaksa hoitaa muita velvollisuuksiani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hellittää ajoissa, hakea sitä apua, ennen kuin mahdollisesti romahtaa totaalisesti?!
Takanahan sinulla on jo burn out, et kai uutta halua.
Mitä "hyötyä" vastuullisemmasta työstä ym. on jo luhistut kokonaan. ei mitään.
päästä sairaslomalle ja hoitaa itsesi kuntoon. Kyllä se työpaikka pysyy odottamas, mut jos jatkat vaan, niin lopulta paluu työelämään pitkittyy&vaikeutuu. Sulla työn lisäks perhe-elämä myös ja kun tuo sosiaalisten tilanteiden pelko viel nuo lapsuudenajan kokemukset ni ei ihme jotta uupunut! Nyt vaan hakemaan työterveyshuollon tai terveyskeskuslääkärin kautta lomaa, lääkkeet ja mitä terapiaa/ammattiapua nyt sitten tarvitsetkin. Hoito voipi olla pitkäkin, mutta eiköhän oma terveys ja lapset ole tärkeämmät kuin pelko, että menetät työsi!
Kannattaako sun antaa kaikkesi työlle?Entäs sun lapsesi?Kyllä he vaistoovat ja näkevät,että äidillä ei ole asiat hyvin.Panosta nyt itsesi hyvinvointiin ja lapsiisi.Tuskin kirkkaampaa kruunua töissä saat,perhehän se tärkein on.Hae sairaslomaa ja lepää.