Nenän edessä

Niin kuin laajenevan universumin
Rajalla valo aaltona kulkee
Saattaen tyhjyydestä ainetta olevan piiriin
Niin kulkevat minun tarkat silmäni
Maailman yllä kuin satelliitti
Kutoen tilkkutäkkiä
Verkkokalvolle
Kiskoen esiin kuvia ja nimiä
Niin kuin pelastusveneet kiskovat ylös haaksirikkoisia
Istuttavat penkkiin ja kysyvät nimeä
Jonka he sitten laittavat lappuna roikkumaan
Kaulassa

Mutta kuinka moni jää lopulta poimimatta
Totuuden merestä todellisuuteen?

Sen kuulen vasta satamassa
2143
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

näen tämän tarinan
Totisinta elämää kuljen
Polvilleni läjähdän
Pyydän

Niin kuin sikojenlahti ja merenmahti
on kuljettava yöttömänä yönä
Mitä näen huomenna
Minne vie kulkuni
Kohtaanko sinut kuinka toivoisin

Toivoisin sitä
Kuljeskelen päättömättömästi
Eteenpäin haahuilen niin kuin tapani on
Päämäärätönnä ja vain sinua taas kaipailen
Kumma voima
Mikä mahti saisi kulkumme samaan rataan ohjautumaan
Jään mietteisiini ja tuli sydämessäni roihuaa
Kunnes taas tutut hanat aukeaa

Osaisinko tämän elämän kulkea kuten haluaisin
Uskoisitko minuun ja tähän elämään kuten toivoisin
Näitkö minusta enemmän kun tahtoisin
Hyväksyitkö näkemäsi ja mitä mahdoit siitä ajatella
Hävisitkö koska ymmärsit, hävisitkö koska kärsit
Hävisitkö koska kosketin, hävisitkö koska rakastin

Ja saanko sinut koskaan elämääni takaisin
Kaikki on aivan paljaana, koskemattomana edessäni
Kaikki on aivan uutta ja koskettavaa edessäni
Kaikki on aivan kesken ja alussa edessäni
Kaikki on odotustilassa odotushuoneessa ja sinä minun mielessä odotuksena minun huoneissa

Äänestä
  • Runosi on aivan ihana. Ja erityisesti siksi, etten tiedä kuka olet, joten voin kuvitella sinun olevan juuri joku sellainen henkilö menneisyydestäni, jonka toivoisin minusta noin ajattelevan. Sovitaan, sovitaanhan, että sinä olet juuri se tanssipaikan laidalle jäänyt ensirakkauteni. Ja mistäs minä tiedän...saatathan sinä se ollakin! :) :o :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


piilossa kirjoitti:

Niin kuin laajenevan universumin
Rajalla valo aaltona kulkee
Saattaen tyhjyydestä ainetta olevan piiriin
Niin kulkevat minun tarkat silmäni
Maailman yllä kuin satelliitti
Kutoen tilkkutäkkiä
Verkkokalvolle
Kiskoen esiin kuvia ja nimiä
Niin kuin pelastusveneet kiskovat ylös haaksirikkoisia
Istuttavat penkkiin ja kysyvät nimeä
Jonka he sitten laittavat lappuna roikkumaan
Kaulassa

Mutta kuinka moni jää lopulta poimimatta
Totuuden merestä todellisuuteen?

Sen kuulen vasta satamassa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu